Myers & Briggs, kotirouvat, jotka muuttivat psykologiaa

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Edith Sánchez

Viimeisin päivitys: 15 kesäkuuta, 2023

Jos mainitsemme nimet Myers & Briggs, et todennäköisesti tiedä kenestä puhumme. Toisaalta, jos mainitsemme Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorin, saatat tunnistaa termin, sillä se on yksi kuuluisimmista persoonallisuuden arviointitesteistä.

Itse asiassa Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori on yksi laajimmin käytetyistä persoonallisuustesteistä maailmassa, vaikka monet eivät pidäkään sitä pätevänä, koska he uskovat, ettei sen tueksi ole riittävää tieteellistä näyttöä. Tämä Myers & Briggsin suunnittelema instrumentti on kuitenkin tutkittu yksityiskohtaisesti ja sen pätevyydestä on tiettyjä todisteita.

Tämän suositun testin takana on todella mielenkiintoinen tarina. Myers & Briggs olivat äidin ja tyttären sukunimet. He olivat kaksi kotiäitiä, jotka, vaikka he eivät olleet psykologeja, suunnittelivat testin kauan sitten. He eivät uskoneet, että vuosikymmeniä myöhemmin välinettä käyttäisivät useat organisaatiot ympäri maailmaa.

“Briggs ja Myers olivat ensimmäisten joukossa, jotka ymmärsivät sen, kuinka massat olivat nälkäisiä saadakseen yksinkertaisia vastauksia itsetuntemuksen ongelmaan.”

-Merve Emre-

Myers & Briggs

Myers & Briggs viittaa Isabel Myersiin ja Katharine Briggsiin. He olivat tytär ja äiti. Tarina alkaa Katharinesta, naisesta, joka syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1875. Hän oli älyllisesti utelias. Hän syntyi tutkijoiden perheeseen ja osoitti pian suurta taipumusta opiskeluun ja lukemiseen.

Mutta tuolloin uskottiin, että älyllinen toiminta voisi vahingoittaa naisen lisääntymiskykyä. Tästä huolimatta Katharine kouluttautui, meni yliopistoon ja ansaitsi maataloustutkinnon. Myöhemmin hänestä tuli opettaja. Mutta hänen odotettiin yksinkertaisesti menevän naimisiin ja saavan lapsia.

Lopulta hän meni naimisiin fyysikon kanssa nimeltä Lyman Briggs. Hän tuki vaimonsa älyllisiä seikkailuja. Hänellä oli jopa huone talossa työhuoneena. Isabel oli heidän ainoa tyttärensä ja hänestä tuli äitinsä tutkimuksen “kohde”.

Kotilaboratorio

Isabelin syntymä muodosti duon Myers & Briggs. Katharinen mielestä oli hyvä idea aloittaa tutkimuslaboratorio omassa kodissaan oman tyttärensä kanssa. Hän kutsui sitä “vauvakoulutuksen kosmiseksi laboratorioksi”.

Katharine ajatteli, että vanhemmuutta voitaisiin tukea tieteellisesti, ja alkoi tekemään “pieniä kokeita” tyttärensä kanssa. Hän omistautui erityisen tarkkailemaan Isabelin käyttäytymistä. Tämän tuloksena syntyi Diary of an Obedience-Curiosity Model eli muistiinpanot tottelevaisuudesta ja uteliaisuudesta. Siihen hän kirjoitti muistiin tyttärensä reaktiot tiettyihin ärsykkeisiin havainnollistaen kuinka hän onnistui saamaan pikkutyttönsä tottelevaiseksi ja uteliaaksi samanaikaisesti.

Hänen älyllinen levottomuutensa vei hänet Carl Jungin teoksen Psychological Types ääreen. Teoksesta tuli hänelle hyvin tärkeä. Lisäksi hän aloitti kirjeenvaihdon itse Jungin kanssa. Viiden vuoden opiskelun jälkeen Myers katsoi, että kannattaisi kehittää kyselylomake, jotta ihmiset voisivat tunnistaa persoonallisuustyyppinsä Jungin teorian mukaan. Hän toteutti suunnitelmansa.

Isabel ja työn jatko

Sillä välin Isabel osoitti samanlaisia lahjoja kuin äitinsä. Hän syntyi tutkijaksi. Hän opiskeli valtiotieteitä yliopistossa, mutta Katharinen tavoin hän päätti mennä naimisiin nuorena. Hänen äitinsä tavoin avioliitto ei myöskään ollut este hänen älyllisille huolenaiheilleen.

Itse asiassa Isabel jatkoi äitinsä aloittamaa työtä. Hän viimeisteli Myers-Briggsin tyyppi-indikaattorin muotoilun. Se perustui Carl Jungin luomiin persoonallisuustyyppeihin. Isabel lisäsi kyselyyn omia havaintojaan.

Nuori nainen ajatteli, että testi toimisi paremmin, jos se viittaisi arkipäivän tilanteisiin, jotta ihmiset voisivat tunnistaa itsensä helpommin. Siitä lähtien kyselystä alkoi tulla suosittu. Isabel oli myös erittäin kiinnostunut kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta. Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori auttoi häntä muotoilemaan yhden hahmon romaanissa, jonka hän julkaisi vuonna 1929.

Myers-Briggsin tyyppi-indikaattoria aloitettiin käyttämään tiedusteluhenkilöstön keskuudessa Yhdysvalloissa. Myöhemmin monet yritykset, kuten useat yliopistot, alkoivat käyttää sitä. Useat organisaatiot käyttävät testiä edelleen, mutta harvat tuntevat sen taustan.