Muinainen Egypti: 6 kuriositeettia

Muinainen Egypti nousi esille monista lääketieteen, tieteen ja kirjallisuuden innovaatioistaan. Se oli myös paljon tasa-arvoisempi yhteiskunta kuin muut saman aikakauden yhteiskunnat. Näistä ja monista muista syistä kutsummekin sinut matkalle tähän upeaan historiamme hetkeen.
 

Muinainen Egypti on ollut yksi aikakautemme ihailluimmista ja myyttisimmistä kulttuureista. Puhumme kenties ihmiskunnan historian menestyksekkäimmästä sivilisaatiosta, siitä samasta sivilisaatiosta, joka vuosien ajan oli suurten ajattelijoiden sekä uskomattomien tieteellisten, teknisten ja akateemisten harppausten kehto.

Itse asiassa heti Mesopotamian jälkeen Egypti oli toinen enklaavi, jossa kirjoitettu kieli kehittyi: kuuluisat hieroglyfit. Termi hieroglyfi tulee kreikan kielen sanoista hierós (pyhä) ja glýphō (kaiverrus), ja ne seuraavat rakennetta, jota ei oltu aikaisemmin nähty Sumerin ja Akkadin alueilla Mesopotamiassa.

Vaikka näiden kuvien käytännöt ja tulkinnat on unohdettu vuosisatojen aikana, on yhä yleisempää löytää aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Tämä johtuu siitä elpymisestä, jota egyptiläinen kulttuuri on kokemassa suurelta osin globalisaation ja sosiaalisen median nousun ansiosta.

Muinainen Egypti: 6 kuriositeettia

1. Egyptin pyramidit rakennettiin vapaiden ihmisten toimesta

Tästä yleisestä uskomuksesta huolimatta, orjat eivät rakentaneet Egyptin pyramideja. Pyramideja rakentaneet miehet tekivät töitä yleensä kolmen kuukauden sopimuksilla, saivat palkkaa ja lisäksi nauttivat suuresta kunnioituksesta nöyrästä alkuperästään huolimatta.

Suuri kunnioitus näitä miehiä kohtaan johtui siitä seikasta, että jos miehet kuolivat töiden aikana, heidät voitiin haudata Gizan nekropolin haudoille. Tällä tavoin he olivat lähempänä faaraoiden pyramideja, mikä oli tuona aikana suuri kunnia. Orjia puolestaan ​​käytettiin kotitaloustyöhön.

2. Egyptiläiset jumaloivat kissoja

Monet meistä tunsivat jo entuudestaan sen, kuinka paljon egyptiläiset palvoivat ja jumaloivat kissoja, mutta emme välttämättä ymmärrä sitä äärimmäisen kunnioituksen tasoa, jota he tunnustivat kissoja kohtaan. Tämä johtuu siitä, että egyptiläinen kulttuuri piti näitä eläimiä Ra-jumalan ruumiillistumina, joka taas tunnettiin käärmeiden jumala Apepin surmaajana (Apepia pidettiin kaaoksen ja kaiken pahan ruumiillistuma).

Myöhemmin Ran muoto siirtyi jumalatar Bastetiin. Bastet oli kotien suojelija ja sodan jumalatar, ja tämä jumaluus teki kissoista pyhiä ja koskemattomia olentoja, ja joista hieman myöhemmin tuli myös egyptiläisten kotieläimiä.

3. Egyptiläiset keksivät laastin

Tämä yhdistelmä, jota käytettiin tuolloin rakennusmateriaalien valmistukseen, on egyptiläisten käsialaa. Egyptiläiset käyttivät laastia kohdistaakseen pyramidien pohjat, vaikka tänä päivänä keskustellaan lisäksi siitä, oliko etruskeilla jotain tekemistä myös tämän elementin ulkomuodon kanssa.

Kheopsin pyramidi oli ensimmäinen, jossa laastia käytettiin, noin 2 600 eaa. Tuosta hetkestä lähtien ja tämän tuloksena egyptiläiset alkoivat kehittää erityyppisiä laasteja, joista mainitsemisen arvoisia ovat muun muassa laittolaastit, viimeistelylaastit ja koristeluun käytetyt laastit.

4. Muinainen Egypti oli paljon tasa-arvoisempi yhteiskunta kuin kreikkalainen tai roomalainen yhteiskunta

Muinaisessa Egyptissä naisilla oli enemmän oikeuksia kuin heidän roomalaisilla ja kreikkalaisilla aikalaisillaan. Itse asiassa egyptiläisessä kulttuurissa avioero oli voimassa, egyptiläiset naiset saattoivat periä omaisuutta (kuten kelttiläisessä kulttuurissa) ja naisten kaltoinkohtelua paheksuttiin.

Lisäksi naiset pystyivät vetämään omaa yritystoimintaa ja työskennellä lukuisissa eri ammateissa. Suurin osa näistä ammateista toki liittyi terveyteen ja äitiyteen.

”Taivaan valtakunta on sisälläsi, ja joka itsensä tuntee, tulee tämän valtakunnan löytämään.”

-Egyptiläinen sananlasku-

Muinaiset egyptiläiset tunnetaan vielä tänäkin päivänä suuresta älykkyydestään, innovaatiostaan ja korkeakulttuuristaan
”Egyptiläistä shakkia”, Lawrence Alma-Tademan maalaus vuodelta 1865.

5. Patsaiden vasen jalka oli aina oikeaa jalkaa edempänä

Jos tarkastelemme mitä tahansa patsasta, joka on rakennettu muinaisen Egyptin kultaisen ajanjakson aikana, voimme nähdä, että vasen jalka on aina oikeaa jalkaa edempänä. Tämä johtuu siitä kyseisestä syystä, että egyptiläinen kulttuuri katsoi, että vasen puoli on elämän puoli, koska sydän sijaitsee vasemmalla puolella.

Temppelien hyökkäysten aikana vihollisilla oli tapana tuhota patsaiden reidet ja vasemman jalan. Siten, symbolisesti, he tuhosivat kyseisen faaraon ”elämän” ja tämän oli määrä joutua unholaan ikuisiksi ajoiksi.

6. Egyptiläisten surun väri oli punainen

Muinaisessa Egyptissä musta väri, ironista kyllä, liitettiin onneen. Tämä uskomus syntyi Niilin joen rannan mustan värin hyvästä ennusmerkistä, joka muuttui tämän sävyiseksi runsaan mudan vuoksi samalla ilmoittaen, että seuraavasta sadosta olisi tuleva hedelmällinen.

Punainen väri puolestaan ​​yhdistettiin arkun sisällä olevaan väriin. Se oli myös väri, jota egyptiläiset käyttivät kuvaamaan elämän raivoa, taistelujen aggressiivisuutta ja vähemmän symbolisessa muodossa uhrauksissa käytettävien eläinten verta, joita varakkaimmilla perheillä oli varaa suorittaa hautajaisissa.

Egyptiläinen kulttuuri on vastannut lukuisten kulttuuristen elementtien (ja vähemmän kulttuuristen) kehittämisestä, joita tänä päivänä pidämme kuin ominamme. Muinaisen Egyptin lääketieteelliset ja tieteelliset innovaatiot pysyvät edelleen kaikkien muiden sivilisaatioiden etujoukoissa ja sen mahtavaa arkkitehtuuria pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen vaikuttavimmista megalomanian esimerkeistä.

  • Dr. Mohammed Ahmed Radi Abouaran, La simbología de los colores en el arte copto, 2012. Universidad de Kafrelsheik (Egipto)