Mökkihöperyys: kotoa poistumisen pelko karanteenin jälkeen

21 toukokuu, 2020
Monet ihmiset tuntevat pelkoa ja ahdistusta, kun karanteenin rajoituksia lievennetään. Osa pysyykin mieluummin kotona. Mökkihöperyys on psykologinen ilmiö, josta kerromme enemmän tässä artikkelissa sekä annamme vinkkejä sen kohtaamiseen.

Kotoa poistumisen pelko. Ahdistusta velvollisuuksien jatkamisesta. Tunne siitä, että meillä on kaikki tarvittava kotona, eikä sillä ole väliä, jos karanteeni jatkuu vielä muutaman viikon ajan. Tällainen psykologinen todellisuus tunnetaan psykologiassa paremmin nimellä “mökkihöperyys”. Kummallista kyllä, se vaikuttaa moniin ihmisiin. 

Saatat yllättyä siitä, mitä aiomme kertoa sinulle. Kuka ei muka haluaisi päästä takaisin kosketuksiin ulkopuolisen maailman kanssa, kokea katujen vilinän, auringonvalon ja vapauden tunteen, jota kaupungit ja kylät meille tarjoavat?

Todisteet väittävät kuitenkin, että sadat miehet ja naiset ovat joko jo kokeneet tai tulevat kokemaan ahdistusta siitä, että joutuvat jättämään turvallisen kotinsa ja viettämään jälleen aikaa ulkopuolisessa maailmassa.

Ensin meidän täytyy selventää sitä, että kyseessä on täysin normaali tunne. Mökkihöperyys ei ole minkäänlainen psykologinen sairaus. Koska olemme viettäneet monia viikkoja karanteenissa, ovat aivomme tottuneet kodin neljän seinän tuomaan turvallisuuden tunteeseen.

Toisena mainittavana tekijänä: koronavirus ei ole poistunut. Tartunnan riski on yhä olemassa ja on melko ymmärrettävää, että tartunnan pelko lisää ulkona käymisen tuomaa epävarmuutta ja ahdistusta vielä enemmän.

Mökkihöperyys on eräänlainen kokemus, josta psykologit ovat olleet tietoisia jo 1900-luvun alusta lähtien. Tutkitaan sitä nyt hieman tarkemmin.

Mökkihöperyys ihanissa maisemissa.

Mitä mökkihöperyys tarkoittaa?

Mökkihöperyys määriteltiin kliinisesti ensimmäisen kerran 1900-luvulla. Monet Yhdysvaltojen pohjoisosan metsästäjät ja kullankaivajat viettivät ennen kuukausia mökeissään hyödyntäen tietyt ajankohdat vuodessa aktiviteettien tekemiseksi.

Eristys usein otti veronsa heistä monella tapaa. Se sai heidät esimerkiksi kieltäytymään palaamasta takaisin sivistyksen pariin, menettämään luottamuksensa muiden ihmisten kanssa kontaktissa olemiseen sekä lisäämään ahdistusta ja stressiä.

Tällaiset oireet olivat myös melko yleisiä sellaisten työntekijöiden keskuudessa, jotka ennen huolehtivat majakoista ennen kuin ne automatisoitiin.

Nyt kun otamme huomioon tämänhetkisen karanteenin, ovat psykologit alkaneet tarkkailla mökkihöperyysilmiötä uudestaan. He haluavat ymmärtää paremmin tätä monien ihmisten kokemaa todellisuutta.

Mökkihöperyyden oireet

Uneliaisuus on yksi yleisimmistä mökkihöperyyden oireista. Väsymyksen tunne, jalkojen ja käsien tunnottomuus, pitkät nokoset ja jopa vaikeus nousta ylös aamuisin ovat hyvin yleisiä oireita.

  • Saatat myös kokea kognitiivisia oireita, kuten keskittymisvaikeuksia ja muistin pettämistä.
  • Motivaation puutetta.
  • Tiettyjen ruokien himoitsemista ahdistuksen lievittämiseksi.
  • Mökkihöperyyttä esiintyy myös tiettyjen tunteiden, kuten surun, pelon, ahdistuksen ja turhautuneisuuden muodossa.
  • Selkein oire on ulos menemisen pelko. Usein ihmiset kuitenkin sanovat, että heitä ei vain “huvita” mennä vielä ulos, että heidän on hyvä olla nyt kotona ja että heillä on kaikki tarvitsemansa.

Minua pelottaa mennä ulos; mitä voin tehdä?

Mökkihöperyyden oireita ilmenee ihmisillä tällä hetkellä enemmän kuin mitä ehkä kuvittelisitkaan. Niinkin paljon, että Pekingin yliopisto loi tilaston, jonka avulla arvioitiin tämän tekijän esiintyvyyttä väestön keskuudessa.

Yksi asia on kuitenkin selvää. Tämän ilmiön kokeminen ei ole miellyttävää. Ja siitä kärsivät ihmiset kuulevat jatkuvasti niiden ihmisten äänen, jotka haluavat epätoivoisesti palata takaisin normaaliin elämäänsä. On siis tärkeää ymmärtää ja kunnioittaa heitä, jotka eivät tällä hetkellä oikeasti odota innolla kotoa poistumista.

Jos asia on näin sinun kohdallasi, on tässä joitakin vinkkejä, joiden toivomme auttavan.

Anna itsellesi aikaa, sillä tuntemasi tunteet ovat ymmärrettäviä

Mainitsimme tästä artikkelin alussa. Mökkihöperyys ei ole psykologinen sairaus. Se kuvaa vain täysin normaalia henkistä tilannetta, jota esiintyy useiden viikkojen karanteenissa olemisen jälkeen.

Älä siis ruoki pelkojasi ja ahdistustasi lisää kuvittelemalla, että olet menettämässä hallinnan tilanteesta. Kokemasi tunteet ovat ymmärrettäviä.

On tärkeää antaa aikaa itsellesi. Sinun ei tarvitse mennä ulos, jos et halua. Voit aloittaa ottamalla pieniä askelia. Voit esimerkiksi kokeilla ensin avata etuoven menemättä kuitenkaan ulos. Seuraavana päivänä voit ottaa muutaman askeleen oven ulkopuolelle. Sitten voit kokeilla kävelyllä käymistä.

Rutiinit ja tavoitteet

Aivot tarvitsevat rutiineita ajan hallitsemiseksi, turvallisuuden tuntemiseksi sekä liiallisen ajattelemisen välttämiseksi. Sinun tulisi vähentää lepoaikaa mökkihöperyyden vaikutuksen lieventämiseksi. Vältä viettämästä liikaa aikaa sängyssä tai ottamalla nokosia.

Suunnittele rutiini ja noudata sitä. Sinun tulisi:

  • Jakaa työn ja kodin velvollisuudet.
  • Asettaa aika terveelliselle syömiselle.
  • Varata aikaa liikunnalle.
  • Ja mikä tärkeintä, varata aikaa ulos menemiselle.

Hae tarvittaessa apua

Jos sinusta tuntuu, että ulos menemisen pelko vain vahvistuu, on tärkeää hakea apua. Jos sinusta on mahdotonta ylittää kodin ulko-oven kynnys tai sinua ahdistaa pelkkä kuvitelma kaduilla kävelemisestä, on ehkä aika hakea apua ammattilaiselta.

Olemme kohdanneet uuden tilanteen. Seuraavien kuukausien aikana tulee esiintymään monia psykologisia haasteita. Meidän täytyy olla valmiita siihen, olla herkkätunteisia ja inhimillisiä muita ihmisiä kohtaan sekä lähentyä muiden kanssa, sillä yhdessä pystymme selviämään tästä tilanteesta paljon paremmin. Avun pyytäminen ammattilaiselta sitä tarvittaessa on aina arvokas voimavara, johon voit turvautua.