COVID-19 -karanteenin psykologiset vaikutukset

Kotikaranteenin psykologiset vaikutukset voivat yltyä pahemmiksi karanteenin pitkittyessä. On tärkeä tietää, mitä psyykkisiä strategioita ja lähestymistapoja me voimme tässä tilanteessa käyttää, jotta selviydymme siitä paremmin itse ja jotta voimme auttaa myös muita.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Useat maat ovat jo joko pyytäneet tai määränneet kansalaisiaan jäämään kotikaranteeniin. Jotkut maat tekevät tämän niin sanotusti hillityllä tavalla, kun taas toiset käyttävät jämerämpiä keinoja. Joka tapauksessa karanteenin tavoitteena on vain suojella meitä kaikkia, hillitä COVID-19 -tartuntojen määrää. Tähän liittyy kuitenkin yksi huomioonotettava tekijä, jonka maiden johdot voivat unohtaa mutta joka meille ihmisille on tärkeä: karanteenin psykologiset vaikutukset.

Voidaksemme hallita päivittäistä elämäämme parhaalla mahdollisella tavalla, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin keskittyä psyykkisesti, olla tietoisia tilanteestamme ja omaksua muutamia henkisiä strategioita. Koska vaikka miten kovasti haluaisimme, ei ole olemassa mitään taianomaista reseptiä joka auttaisi meitä kaikkia, etenkin siksi koska jokaisella henkilöllä on omat, erityiset olosuhteensa.

Ainoat tieteelliset viittaukset vastaaviin kokemuksiin julkaistiin hiljattain The Lancet -lehdessä. Siinä analysoitiin viime vuosikymmeninä tapahtuneita karanteeneja: vuoden 2003 SARS, ebola, influenssa A (H1N1-virus) tai Lähi-idässä koettu MERS. Kaikissa näissä melko viimeaikaisissa kokemuksissa psykologisen ahdistuksen vaikutukset olivat ilmeiset.

Nyt on tarpeen tutustua näihin tutkimuksiin, sillä ne voivat auttaa meitä tämänhetkisessä tilanteessa, pyrkimyksissämme kohdata ja hallita ahdistusta sekä vähentää sen vaikutuksia. Tiedon ja muutamien työkalujen avulla voimme elää nämä päivät rauhallisemmin ja samalla antaen tukea läheisillemme.

Karanteenin psykologiset vaikutukset

Kukaan ei ole valmistellut meitä pandemiaan. Ajoittain koemme epätodellisuuden tunnetta; näemme maailman ikkunan läpi ja meidän on vaikea hyväksyä sitä, että tämän hetken tapahtumat ovat totta.

Tämä tunne on täysin normaali, ja se on luonnollinen osa herkkää hyväksymisen prosessia. Olemmehan kuitenkin kokemassa jotain uutta ja monimutkaista, ja ennen kaikkea odottamatonta.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että koska emme ole koskaan käyneet läpi mitään samanlaista, olemme nyt huonommin valmistautuneita? Vastaus on ei. Olemme valmiita kohtaamaan melkeinpä mitä tahansa, niin kauan kuin hyväksymme todellisuuden.

Paras suoja kaikissa olosuhteissa on tieto sekä kyky reagoida. Katsotaanpa nyt, mitkä ovat karanteenin mahdolliset psykologiset vaikutukset, ja mitä me voimme tehdä niiden eteen.

1. Ahdistuksen tunne epävarmuuden takia: kuinka kauan tämä oikein kestää?

Pahin vihollinen vastoinkäymisissä on epävarmuus, se että emme tiedä mitä tulee tapahtumaan. Tällä hetkellä emme tiedä kuinka monta päivää tai viikkoa kotikaranteeni tulee kestämään, jotta tartuntakäyrää saadaan madallettua. Siksi meidän on otettava huomioon seuraavat asiat:

• Kysymykset ja epävarmuus ruokkivat ahdistusta. Jos kysymme itseltämme jatkuvasti, kuinka kauan tämä tilanne tulee kestämään, ahdistus kasvaa kasvamistaan. Meidän ei tule syventää tuota kuilua tai ruokkia ahdistunutta mieltämme lisää.
• On tärkeä muistaa se syy, miksi olemme kotikaranteenissa: jotta voimme vähentää tartuntojen määrää ja suojella itseämme sekä yhteiskunnan haavoittuvimpia ihmisiä.
• Meidän tulee keskittyä tähän hetkeen. Ainoa asia, jolla on nyt merkitystä, on pitää huolta itsestämme.
• Jotta emme jää loukkuun ahdistuneisiin ajatuksiin, meidän kannattaa antaa mielellemme muita ajatuksia ja erilaisia tehtäviä: lukeminen, elokuvat, käsityöt, videopuhelut ystävien kanssa, lautapelit perheen kesken… Tällainen puuhastelu pitää mielen keskittyneenä tähän hetkeen.

2. Tartunnan pelko ja pelko siitä, että menetämme jonkun läheisen

Yksi karanteenin ilmeisimmistä psykologisista vaikutuksista on tartunnan pelko. Tai toisaalta pelko siitä, että joku heikompi tai iäkkäämpi läheisemme saa tartunnan, voi olla jopa suurempi. Kuinka tuollaiset ajatukset voidaan käsitellä?

• Meidän on hyväksyttävä tämä pelko ja ymmärrettävä että se on todellinen, mutta ilman paniikkia: tauti on tarttuva ja tartunnan saaneita ihmisiä todellakin menehtyy. Kun tunnemme tosiasiat, meillä on käytettävissämme mekanismeja joiden avulla voimme kohdata ne paremmin.
• Jos pelkäämme saavamme tartunnan, meidän tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tartunnan välttämiseksi, mutta saamatta siitä pakkomiellettä, antamatta sen johtaa pakko-oireiseen käyttäytymiseen. Samaa strategiaa voimme käyttää silloin, kun pelkäämme läheistemme saavan tartunnan: voimme suojella heitä mahdollisuuksiemme mukaan ja auttaa heitä pitämään huolta itsestään.
• Toisaalta, jos olemme saaneet positiivisen COVID-19 -diagnoosin, on syytä muistaa, että suurin osa tapauksista on lieviä ja useimmat käyvät sairauden läpi kotikaranteenissa. Meidän tulee vain olla tietoisia siitä, mitkä mahdolliset oireet ovat ja pitää itseämme silmällä niiden varalta.

3. Sosiaalisen kontaktin puutteen aiheuttama stressi

Me ihmiset olemme sosiaalisia olentoja, ja olemme tottuneet tiettyihin tapoihin ja rutiineihin. Kun tämä dynamiikka hajoaa yhtäkkiä, aivojen hälytyskellot alkavat soimaan ja ne kokevat stressiä.

Tätä äkillistä ja odottamatonta muutosta voidaan hallita hyvin noin 5-10 päivän ajan, ihmisestä riippuen. 12 päivän kuluttua voimme kuitenkin huomata ahdistuksen kasvavan.

Kaipaamme ihmisiä, ystäviä ja perheenjäseniä, jotka eivät ole lähellämme fyysisesti. Meillä on ikävä rutiinejamme. Mitä voimme tehdä?

• Tässä tilanteessa tekniikka on loistava apu. Puhelut, teksti- ja ääniviestit sekä videopuhelut ovat päivittäinen “henkireikämme”.
• Toisaalta, jotta voimme lievittää sitä ahdistusta, jota aivot kokevat rutiinien jäätyä pois jokapäiväisestä elämästä, meidän tulee asettaa uusia aikatauluja ja tehtäviä: etätyöt kotoa käsin, vapaa-aika, lepoaika ja fyysiset aktiviteetit.

4. Mitä minulle tapahtuu, kun tämä on ohi?

Tämän pandemian päättyminen antaa sijaa uudelle ajanjaksolle: koronaviruspandemian jälkeiselle ajanjaksolle. Yksi suurista kysymyksistä on se, mitä meille tapahtuu kriisin jälkeen. Menetämmekö työpaikamme? Mitä tapahtuu maailmantaloudelle? Entä mitä jos menetämme meille rakkaan ihmisen, mitä teemme?

Psykologinen ahdistus tulevaisuutta ajatellessa voi olla valtava. Meidän on oltava järkeviä ja vältettävä ajatusten luisumista negatiivisiin tapahtumiin, joita ei ole vielä edes tapahtunut.

Karanteenin asianmukainen hallinta vaatii mielen hallintaa, ja se tehdään sitomalla se nykyhetkeen. Muistakaamme, että ainoa tärkeä asia juuri tällä hetkellä on huolehtia itsestämme ja muista ihmisistä.

5. Perheen kanssa yhdessä asumisen tai vaihtoehtoisesti yksinolon raskas paino

Tiedämme, että kotikaranteeni omien perheenjäsenten kanssa voi olla joko mahtava kokemus tai sitten suoranainen piina. Ei ole helppoa olla yhdessä niin monta tuntia, ja jos meillä on lapsia, tehtävä on vieläkin suurempi. Lapset tarvitsevat liikuntaa ja stimulointia, ja he kyllästyvät helposti, joten vanhemmilla voi olla tässä tilanteessa vaikeaa.

Avain tällaisissa olosuhteissa on asenne. Meidän on pidettävä yllä rakentavaa ja positiivista asennetta vahvistaaksemme siteitämme perheeseemme ja pitääksemme yllä mukavaa ilmapiiriä.

Luovuus auttaa meitä rakentamaan ainutlaatuisia kokemuksia, ja tätä työkalua kannattaa todella hyödyntää. Meidän on oltava yhdessä päivät pääksytysten, joten olkaamme ystävällisiä toisillemme ja pitäkäämme toisistamme huolta. Toisaalta, monet ihmiset ovat koko kotikaranteenin ajan yksin.

Niiden, jotka viettävät tämän ajan yksin kotona, on hyödynnettävä tekniikkaa ja pidettävä sosiaalisia yhteyksiä yllä sitä kautta. Keskustelujen, viestien ja videopuhelujen tulisi olla osa päivän ohjelmaa, jotta tunnemme edelleen yhteyden läheisiimme ja ulkopuoliseen maailmaan.

Yhteenvetona haluamme sanoa, että tiedämme, että tämä tilanne vaatii meiltä kaikilta suurta ponnistusta ja meidän tulee tehdä parhaamme. Varaudutaan siis jo ennalta karanteenin psykologisiin vaikutuksiin, jotta voimme reagoida nopeammin ja hallita niitä tehokkaammin kun huomaamme niiden ilmestyvän mieleemme ja elämäämme.