Miten vaatekauppojen musiikki vaikuttaa meihin?

Onko sinulle koskaan käynyt niin, että astut sisään vaatekauppaan ja sinusta tuntuu kuin olisit yökerhossa? Ja tätä se melkolailla onkin, sillä joissakin vaatekaupoissa musiikki pauhaa kovaa, se on rytmistä ja marssivaa, erittäin muodikasta ja jopa riehakasta. Miksi? Kaikki tämä liittyy aistien neuromarkkinointiin. Mutta miten vaatekauppojen musiikki oikeastaan vaikuttaa meihin?

Saako vaatekauppojen musiikki meidät ostamaan lisää? Millä tavalla? Onko musiikin tyypillä mitään tekemistä kaiken tämän kanssa? Millaista tällaisen musiikin sitten yleisesti ottaen tulisi olla? Tässä artikkelissa tutkimme muotiyritysten, ja erityisesti nuorisomuodin, käyttämää strategiaa.

Miten vaatekauppojen musiikki vaikuttaa meihin?

Sánchezin (2015) mukaan “musiikki on osa kaikkia inhimillisen ja sosiaalisen ulottuvuuden elementtejä, jota joskus emme itse edes tiedosta”. Todellisuus on se, että vaatekauppojen ja myymälöiden musiikki vaikuttaa tunnelmaan, mikä puolestaan vaikuttaa tekemäämme ostopäätökseen.

Yritykset panostavat yhä enemmän aistimarkkinointiin, tai aistien neuromarkkinointiin, joka vaikuttaa suoraan aisteihimme ostohalun stimuloimiseksi. Tämän tyyppisen markkinoinnin sisältä voimme löytää erilaisia tekniikoita, joiden tarkoituksena on stimuloida kuuloa – tässä tapauksessa musiikin avulla.

Näin ollen myymälöiden musiikkia ei yleensä valita sattumanvaraisesti. Tämä johtuu siitä, että musiikin tyyppi, esimerkiksi hyvin jännittynyt musiikki, stimuloi impulsiivista ostokäyttäytymistä. Miten vaatekauppojen musiikki vaikuttaa sitten meihin? No, se tekee sen rajoittamalla itsehillintäämme, vaikuttamalla tunteisiimme ja mielialaamme sekä lopulta saamalla meidät ostamaan enemmän tai vähemmän impulsiivisesti.

“Itsehillintä ei ole sitä, että teen mitä haluan, vaan se on voimaa valita, mitä tehdä tunteellani.”

-Anonyymi-

Vain rytmikästä musiikkia?

Toki riehakas ja rytmikäs musiikki ei ole ainoaa musiikkia, jota voimme kuulla vaatekaupoissa. Musiikkityypin valinta riippuu itse asiassa siitä kohteesta, eli kohdeyleisöstä, jota musiikilla halutaan motivoida ostamaan.

Siksi nuorille asiakkaille suunnatuissa vaatekaupoissa on tapana soittaa rytmikästä musiikkia, mutta vanhemmille kohderyhmille suunnatuissa kaupoissa monet yritykset ja organisaatiot ovat valinneet rentouttavamman ja hiljaisemman musiikin, joka stimuloi rauhallisuutta ja rentoutumista. Loogisesti kaikki tämä riippuu muun muassa asiakastyypistä ja siitä, minkätyyppisiä vaatteita kaupassa myydään. Tarkoitamme tällä kaikella sitä, että brändi mukautuu asiakkaaseen myynnin lisäämiseksi.

“Hän, joka kuuntelee musiikkia, kokee, että hänen yksinäisyytensä on yhtäkkiä asutettua.”

-Robert Browning-

Aistien kyllästäminen

Kovalla volyymilla soiva musiikki ylikuormittaa aistejamme ja se saa meidät analysoimaan päätösten tekemistä normaalia vähemmän (tässä tapauksessa vaatteiden ostaminen). Korkea, erittäin nopeatempoinen ja jännittynyt musiikki voi saada meidät ilmaisemaan enemmän impulsiivisuutta ostosten suhteen. Koska aistimme ovat ylikuormitettuja, meillä ei ole niin paljon tilaa meditoida tai ajatella, koska tarkkaavainen kognitiivinen järjestelmämme on musiikilla kyllästetty, jolloin sieltä ei löydy tilaa muulle.

Erityisesti vaatekaupoissa musiikki on usein suunnattu varsinkin nuorille asiakkaille, joiden ostokäyttäytyminen on usein impulsiivisempaa kuin ikäihmisten ostokäyttäytyminen. Näin ollen kohderyhmässä, joka on jo valmiiksi impulsiivinen, musiikki vaikuttaa vielä enemmän heidän päätökseensä ostaa pakonomaisesti ja hallitsemattomasti. Loogisesti musiikki vaikuttaa jokaiseen ihmiseen eri tavalla, vaikkakin samoilla keinoilla kaikissa näissä tapauksissa.

Nautinnon stimulaatio

Sen lisäksi, että musiikki stimuloi impulsiivisuutta ostaessaan, se edistää myös miellyttävää aistikokemusta myymälässä. Tällä tapaa, kun tunnemme olomme hyväksi, vietämme todennäköisesti enemmän aikaa myymälän sisällä, mikä puolestaan lisää ostamisen todennäköisyyttä.

Näin musiikki voi parantaa mielialaa, hälventää huolia ja saada meidät kannustamaan itseämme ostamaan (lisää). Lisäksi vaatekaupan, tai minkä tahansa muun liikkeen, yhdistäminen positiiviseen kokemukseen ja hyvään mielialaan tekee meistä uskollisia asiakkaita, minkä ansiosta meillä on puolestaan taipumusta palata samaan liikkeeseen yhä uudelleen ja uudelleen.

Aistien neuromarkkinointi: taidetta vai manipulointia?

Olemme nähneet, miten musiikin tyyppi vaikuttaa käyttäytymiseemme ostamisen suhteen. Ehkä astumme sisään kauppaan lannistuneina, päättämättöminä tai häiriintyneinä… Mutta musiikki saa meidät yhdistymään tunteeseen, impulsiiviseen käyttäytymiseen tai “tarpeeseen” ostaa, mikä luonnollisesti edistää päätöstämme ostaa kyseisestä liikkeestä jotakin.

Tästä jo mainittu aistien neuromarkkinointi puhuu, mikä tutkii, ravitsee ja soveltaa aistien neurobiologian tietämystä markkinoinnin näkökulmasta katsottuna. Tätä varten se tutkii aistihavaintoja perusteellisesti analysoidakseen, miten aistien stimulointi vaikuttaa ostopäätökseen.

Ja se on sitä, että todellisuudessa meitä “manipuloidaan”, vaikka se onkin täysin laillinen tekniikka. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tämän tekniikan tunteminen voi auttaa meitä olemaan seuraavalla kerralla varovaisempia ostaessamme asioita, joita emme todellisuudessa tarvitse. Toisin sanoen opettaa meitä vastuullisempien ostosten tekemiseen. Onko neuromarkkinointi sitten taidetta vai manipulointia? Kuinka pitkälle markkinoinnin rajat menevät? Oli miten oli, sitä emme voi ollenkaan kiistää, etteikö tämänkaltaisen markkinoinnin vaikutus meihin olisi merkittävä.