Mitä parisuhteen kireyden takana todella piilee?
Ihanteellisen rakkauden ja itseapukirjojen luomassa käsitteessä eletään stressitöntä elämää ja rakastamisesta on tullut vaikeampaa. Parisuhteen kireyden käsittelemistapa on asia, joka toimi paremmin menneisyydessä. Ainakaan pariskunnat eivät kokeneet sitä mitenkään poikkeuksellisena. He hyväksyivät sen normaalina käytäntönä.
Asiat ovat nykyään hyvin toisella tavalla. Vaikuttaa siltä, että ajattelemme ettei ongelmia saisi olla ollenkaan, jotta rakkaus olisi aitoa. Parisuhteen kireyden oletetaan olevan valtava punainen varoitusmerkki todisteena siitä, että jokin ei ole kohdallaan.
“Rakkaus on fyysistä. Avioliitto on kemiaa.”
-Alexandre Dumas-
Ihmiset eivät nykyään vaikuta hyväksyvän sitä tosiasiaa, että kun kaksi ihmistä ovat rakastuneet toisiinsa, he saattavat satuttaa toisiaan. Yksi asia ei kuitenkaan sulje pois toista. Asia on oikeastaan päinvastoin. Useimmista parisuhteista uupuu ihanteellisuus. Mutta ne voivat silti olla vahvoja ja pitkäkestoisia.
Parisuhteen aloittamisessa ei ole mitään uutta. Itse asiassa se on kuin menneisyydestä tuomiemme käsikirjoitusten poimimista takaisin. Se on keskeneräinen rakkaustarina, jota olet kirjoittanut syntymästäsi lähtien. Se on jokaisen epäonnistuneen tai mahtavan rakkauden jatko, jota ei ole enää olemassa. Et koskaan astu uuteen parisuhteeseen täysin uudistuneena, kuin tyhjä taulu.
Parisuhteen kireyden juuret
Ensimmäinen asia, joka johtaa parisuhteen kireyden syntymiseen, on romanttisten odotusten hajoaminen. Mutta se ei tarkoita sitä, että tuo toinen osapuoli petti sinut. Siinä vain tapahtui niin, että unelmasi ja tavoitteesi, joilla yleensä aloitat uuden parisuhteen, menevät pieleen – ainakin osittain. Ja se pitää jopa enemmän paikkansa silloin, kun tunnet olevasi “elämäsi rakkauden” kanssa.
On täysin normaalia ihannoida toista ihmistä. Se on vain koko psykologisen prosessin palanen, joka käynnistyy silloin, kun rakastut. Jotkut ihmiset tekevät sitä enemmän kuin muut, mutta ihannointia on ainakin vähän kaikissa tapauksissa.
Ja on myös normaalia kokea pieniä pettymyksiä. Tajuat, että palapelistä puuttuu joitakin paloja. Toisin kuin mitä ajattelit ensin, tämä henkilö todella tylsistyttää sinua toisinaan. Hän jopa ärsyttää sinua joskus. Ja ehkä hän on myös tavallisempi kuin miltä hän ensin vaikutti.
Tämä merkitsee monien uusien parisuhteiden lopun alkua. Toisille se on vain yksi vaihe. Todellinen kiinnostus pysyy ja niin myös yhteensopivuus. Se tarkoittaa sitä, että kiintymys on vahvempaa kuin pettymys.
Joten parisuhteen kireyden ei tarvitse olla muuta kuin vain hidaste. Jos ihminen päättää olla dramaattinen sen suhteen, hän murskautuu omiin odotuksiinsa ja todellisuuteen.
Kaikki palaa takaisin paikoilleen jonkin ajan kuluttua
Romanttisten odotusten taantuma on vain alkua. Kaksi ihmistä saattaa olla todella viisaita ja realistisia, mutta kun heistä tulee pariskunta, tietyt näkökohdat (ideat, ajatukset, käytös, tunteet ja niin edelleen) eivät ole enää oikeilla paikoillaan. Vakaassa parisuhteessa on monia hetkiä, jolloin molemmat osapuolet kysyvät itseltään ovatko he täysin väärässä sen suhteen, kenet he valitsivat kumppanikseen.
Sellaista rakkaus on: ristiriitaista. Parisuhteen kireys on sääntö, ei poikkeus sääntöön. Eikä mikään muu ihmissuhde ole niin täynnä eroavaisuuksia kuin romanttinen suhde.
Virhe, jonka saatat antaa helposti anteeksi lapselle tai ystävälle, saattaa räjähtää täysin, kun on kyse kumppanistasi. Kaikenlainen intohimo, mukaanlukien viha, on vain osa normaalia rutiinia.
Kaikki pariskunnat luovat salaisia sääntöjä tajuamattaan. Toinen osapuoli on vahva ja toinen hakee turvaa hänen siipiensä alta. Tai toinen on ymmärtäväinen ja toinen vaativa. Toinen suuttuu molempien puolesta ja toinen rauhoittaa asioita.
Parisuhde ei perustu vain kiintymykselle. Se perustuu myös vahvoihin psykologisiin menetelmiin, jotka ovat yleensä tiedostamattomia. Joten kun toinen osapuoli ei noudata näitä kirjoittamattomia sääntöjä, tulevat parisuhteen jännitteet pintaan.
Jotkut ihmiset eivät hyväksy sitä, että tämä on vain todellisen rakkauden ilmentymä. He eivät halua torjua täydellisen tasapainoisen parisuhteen fantasiaa, joka tuo yhteen täydellisen rakkauden idean isolla R-kirjaimella.
Mutta he eivät myöskään halua torjua rakkautta, joka tasapainottaa heidän vikojaan. Sellaista rakkautta, jossa ei ole parisuhteen kireyttä, vaan ainoastaan jatkuvaa onnellisuutta ja “ikuisesti elämänsä loppuun asti” elämistä. Sellaista rakkautta, jossa ei tarvita anteeksiantoa. Mutta he eivät tule koskaan löytämään sitä, koska sitä ei ole olemassa.