Mitä on vanhemmasta vieraantumisen oireyhtymä?

Lapselle vanhempien avioero on tavallisesti hyvin traumaattinen tapaus. Perhe, jota lapsi pitää koko elämän kulmakivenä, sortuu. Ja lapsi ei voi tehdä tälle yhtikäs mitään. Tällöin lapsi tuntee varmasti surua, epävarmuutta ja olevansa haavoittuvainen. Valitettavasti jotkut vanhemmat käyttävät tätä tilannetta hyödykseen ja satuttavat entistä puolisoaan. Tämä voi johtaa sellaiseen, joka tunnetaan termillä “vanhemmasta vieraantumisen oireyhtymä”.

Vaikuttaa käsittämättömältä, että vanhemmat voivat toimia näin itsekkäästi. Valitettavasti, viha ja kauna ex-puolisoa kohtaan ovat joskus voimakkaampia kuin rakkauden tunteet lapsia kohtaan. Monet vanhemmat eivät ole edes tietoisia siitä, millaista vahinkoa he saavat aikaan lapsilleen. Heille heidän oma kärsimyksensä on tärkeämpää kuin heidän lastensa kärsimys.

Äiti kertoo lapsilleen, ettei heidän isänsä halua nähdä heitä, tai toisinpäin. Vanhempi tai vanhemmat valehtelevat lapsille, ja yrittävät saada heidät menettämään kunnioituksensa toista vanhempaa kohtaan. Psykologiset seuraukset lapselle voivat olla todella ongelmallisia. Se voi saada aikaan patologista vihaa toista vanhempaa kohtaan, joka on nyt vanhemmasta vieraantumisen uhri.

Mitä vanhemmasta vieraantumisen oireyhtymä tarkoittaa?

Vanhemmasta vieraantumisen oireyhtymä on eräänlaista lapsen psykologista pahoinpitelyä. Se on lapsen herkän mielen manipulaatiota, tarkoituksena muuttaa näkemys toisesta vanhemmasta.

Tällainen pahoinpitely voi olla peräisin joko toiselta tai molemmilta vanhemmilta. Vieraannuttava vanhempi ei ajattele kahdesti ennen kuin hän haukkuu lasta, jos lapsi ilmaisee helliä tunteita toista vanhempaa kohtaan. Monet vanhemmat käyttävät jopa perheympäristöä vahvistaakseen tätä halveksintaa. Myös sukulaiset ja ystävät saattavat ottaa osaa tällaiseen psyykkiseen pahoinpitelyyn.

“On helpompaa rakentaa vahvoja lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.”

-Frederick Douglas-

Vanhemmat kertovat ehkä myös avioeron syyt yksityiskohtaisesti, ja saavat itsensä näyttämään uhreilta. Tarkoituksena on saada lapsi tuntemaan sääliä toista vanhempaa kohtaan, ja syyttämään toista. Tässä on todellisuudessa kyse kostamisesta. Tragedia kuitenkin on, että lapsi kärsii tästä kaikkein eniten. Lapset ovat aina todellisia uhreja, sillä heidän ei tulisi koskaan joutua kokemaan tällaista myrkyllistä kohtelua.

Mikä voi johtaa siihen, että vanhempi toimii tällä tavalla?

Avioerotilanteessa asianmukainen asia olisi erottaa kaksi tärkeää käsitettä. “Huono” kumppani ei tarkoita “huonoa” vanhempaa. Tämä ajatus ei kuitenkaan päde perheväkivaltatilanteissa. On melko loogista ajatella, että ex-puolison pahoinpitely voi saada aikaan pelkoa siitä, että historia toistaa itseään lapsissa.

Muissa tilanteissa toisen vanhemman estäminen näkemästä omia lapsiaan on melko varmasti merkki siitä, että ero ei suju hyvin. Itsekkyys ja huono itsetunto saattaa korostaa vanhempien huonoja puolia.

Vanhempi, joka on vieraannutettu lapsestaan, saattaa kärsiä tietynlaisesta persoonallisuushäiriöstä. Kaikkein yleisimpiä tällaisista tilanteista on narsismi ja epävakaa persoonallisuus.

Mitä voit tehdä, jos olet tällaisen käyttäytymisen todistaja tai uhri?

Jos henkilö on todettu syylliseksi tällaiseen lapsen pahoinpitelyyn oikeudessa, se voi vaikuttaa lapsen huoltajuuteen. Ennen kuin vanhempaa uhataan lastensuojelupalveluilla, on tärkeää yrittää puhua vanhemmille. Vanhemmat pitäisi saada näkemään, että tällainen käyttäytyminen ei ole lainkaan asianmukaista. Heidän on ymmärrettävä, että lapsi kärsii tästä eniten.

Jos manipuloiva asenne kuitenkin jatkuu, on kiinni tuomarista, miten pitäisi jatkaa. Lapsi saattaa kieltäytyä elämästä toisen vanhemman kanssa johtuen siitä vihasta, jota toinen vanhempi lapseen on juurruttanut. Vanhemmasta vieraantumisen oireyhtymä on todella monimutkainen ongelma, joka vaatii tavallisesti jonkinlaista psykologista hoitoa. 

Vanhemmasta vieraantumisen oireyhtymä on tavallisesti melko uuvuttavaa lapselle. Ahdistus ja pelko voivat vaikuttaa ihmissuhteisiin ja tyrehdyttää lapsen emotionaalisen kehityksen.

Pilkatuksi tuleminen positiivisten tunteiden ilmaisemisesta toista vanhempaa kohtaan vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Monet lapset kantavat näitä traumoja mukanaan aina aikuisuuteen asti, luoden sovittamattomia aukkoja heidän ja ainakin toisen, yleensä kummankin vanhemman välille.

Vanhemmista vieraantumisen oireyhtymä on asia, johon ei saisi suhtautua kevyesti. Avioerosta ei saisi tulla psykologinen taistelu niiden kahden ihmisen välillä, jotka jossain vaiheessa elämäänsä tekivät yhteisen päätöksen avioitua. Ja etenkään tämä taistelu ei saisi vetää lapsia mukaansa, eikä heille saa aiheuttaa lisää vahinkoa.