Mitä on täsmällinen muisti?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Vélez

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Teoriat muistista jakautuvat kahteen kategoriaan: implisiittiseen muistiin (proseduurimuisti), joka liittyy oppimiskykyyn, ja täsmälliseen muistiin. Implisiittinen muisti on paikka, johon tallentuvat eri menettelytavat, kuten autolla ajaminen, pyöräily tai rutiinien suorittaminen tietokoneella. Täsmällinen muisti (tai deklaratiivinen muisti) sen sijaan tallentaa muistot, jotka voidaan herättää tietoisesti. Täsmällinen muisti jaetaan kahteen kategoriaan: episodinen muisti ja semanttinen muisti.

Episodinen muisti

Episodinen muisti tallentaa sellaiset muistot, joilla on tekemistä henkilökohtaisten tapahtumien kanssa. Täten se auttaa sinua muistamaan suurenmoiset matkat tai lapsuuden leikkihetket ystäviesi kanssa. Se sallii sinun myös puhua näistä muistoista.

Tämä tieto sijaitsee ajassa ja tilassa, jonka takia muistoja ympäröivä konteksti on todella vahva. Tämän lisäksi muistojen viitekohta on itse henkilö. Siksi syy siihen, miksi muistamme tiettyjä asioita tiettyinä aikoina johtuu tavallisesti niitä ympäröivistä olosuhteista. Esimerkiksi palaaminen paikkaan, jossa jotain tapahtui menneisyydessä, voi laukaista tiettyjä muistoja.

Johtuen voimakkaasta yhteydestä kontekstiin, episodiset muistot on helpompi unohtaa tai niiden on helpompi vääristyä. Siksi ihmisillä on usein ongelmia omaelämäkerrallisten yksityiskohtien kanssa, jolloin heidän omien elämiensä ajat ja paikat muuttuvat sekaviksi.

Tämä tapahtuu etenkin silloin, kun joku pyytä sinua antamaan tietoa jostain tapahtumasta tai muistosta. Näin on esimerkiksi todistajien tapauksissa. Henkilön odotukset ja halu miellyttää muita voi itse asiassa muuttaa henkilön muistoja.

Episodisessa muistissa mukana olevat aivojen rakenteet

Mediaalisella temporaalisella aivolohkolla, jossa myös hippokampus sijaitsee, on tekemistä episodisten muistojen luomisessa. Otsalohko näyttää olevan myös melko tärkeä muistojen spatiaalisessa ja temporaalisessa kodifioinnissa. Toisin sanoen, se auttaa sinua muistamaan missä ja milloin olet kokenut jotain. Siksi muistot on helpompi organisoida.

Episodisen muistin häiriöt

Ensisijainen häiriö, joka vaikuttaa episodiseen muistiin, on Alzheimer. Tällaisten muistojen amnesiat tapahtuvat ensimmäisissä vaiheissa, sillä hippokampus on yksi ensimmäisistä rakenteista, johon tämä sairaus vaikuttaa. Episodiset muistikatkokset ovat tavallisia myös merenelävistä saaduissa myrkytyksissä. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, merenelävistä saadut myrkytykset voivat aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja. Tämä pätee myös Korsakoffin syndroomaan.

Stressi ja lääkkeiden käyttö, kuten ekstaasin tai MDMA:n käyttö voi myös vahingoittaa episodista muistia.

Semanttinen muisti

Tämä muisti sisältää tietoa kielistä ja meitä ympäröivästä maailmasta. Se on kuin tietosanakirja ja suuri sanasto. Tällainen muisti mahdollistaa sanojen merkityksen muistamisen ja esimerkiksi kahden idean välisen suhteen.

Vaikka tällainen tieto voidaankin yhdistää episodiseen muistiin, se on tavallisesti geneeristä ja decontekstualisoitua. Tämän seurauksena on helpompaa muistaa. Yksi esimerkki semanttisesta muistista voisi olla Rue de Rivolin merkityksen muistaminen, koska vierailit Louvressa viime kesänä.

Semanttiseen muistiin liittyvät aivojen rakenteet

Jotkut tutkijat väittävät, että episodinen muisti ja semanttinen muisti sisältävät samat aivojen rakenteet. On kuitenkin tutkimuksia, jotka ovat todistaneet, ettei hippokampuksen ja semanttisen muistin välillä ole suhdetta.

Jotkut tutkijat liittävät sen temporaaliseen aivojen kuoriosaan, ja muut väittävät, että mukana oleva rakenne riippuu tiedosta, mitä yritetään muistaa. Esimerkiksi lattialle tippuvan purkin ääneen liittyvä tieto voi aktivoida audiviitisen aivokuoren. Tietyn eläimen värin muistaminen aktivoi visuaalisen aivokuoren. Bilateraalinen temporaalinen lohko on myös kaikkien semanttisten tietojen integraatiossa mukana.

Semanttiset muistihäiriöt

Semanttinen dementia on neurogeneratiivinen sairaus, joka vaikuttaa temporaaliseen aivolohkoon. Tämä sairaus voi vaikuttaa kykyyn nimetä esineitä tai ymmärtää niiden tarkoitusta. Semanttisesta dementiasta kärsivät ihmiset menettävät asteittain heidän kykynsä kategorisoida käsitteitä yksityiskohtaisella tavalla. Se esimerkiksi vahingoittaa heidän kykyään käyttää tuttuja sanoja tai visuaalisesti tunnistaa esineitä.

Yleisesti ottaen Alzheimerin tauti aiheuttaa heikkenemistä tietyissä kategorioissa, sillä Alzheimer-potilailla on myös vaikeuksia nimetä tai kuvailla esineitä.