Mitä on hyvä elämä?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Millaista on hyvä elämä? Tarkoittaako se, että on onnellinen? Liittyykö siihen useimpien tai kaikkien tavoitteiden saavuttaminen? Vai ehdottaako se kenties nöyrempää lähestymistapaa pelkästään sen arvioimiseksi, että olemme elossa? Filosofia on etsinyt tähän kysymykseen universaalia vastausta vuosisatojen ajan. Esimerkiksi Aristoteleselle se tarkoitti mietiskelyä, viisautta ja järjenmukaista elämää.
Sokrates ehdotti paljon yksinkertaisempaa lähestymistapaa. Hän sanoi, että hyvä elämä tarkoittaa onnellisuutta. Toisaalta Epikuros korosti nautinnon tarvetta. Hän oli sitä mieltä, että mitä miellyttävämpiä kokemukset ovat, sitä parempi. Tästä aiheesta on monia näkökulmia filosofian alalta, mutta mitä psykologia ehdottaa aiheesta?
Elämme maailmassa, jossa asuu yli 7 miljardia ihmistä. Lisäksi jokaisella meistä on mielipide siitä, mitä tarkoittaa elää hyvin. Siitä huolimatta olisi mielenkiintoista tietää, mitä tieteellä ja psykologialla on sanottavaa aiheesta. Katsotaanpa.
Joskus, mitä enemmän keskitymme siihen mitä haluamme ja unelmoimme, sitä enemmän siirrymme pois siitä mitä todella “tarvitsemme”.
Mitä on hyvä elämä psykologian mukaan
Positiivinen psykologia on vuosikymmeniä yrittänyt selvittää, mitä on hyvä elämä. Monet vaikuttajat, kuten Martin Seligman, Barbara Fredrickson, Mihály Csíkszentmihályi ja Sonja Lyubomirsky, ovat laatineet lukuisia teorioita ja tutkimuksia tästä aiheesta koko uransa ajan.
Illinoisin yliopisto teki tutkimuksen, jossa ehdotettiin, että käsityksemme hyvinvoinnista liittyy usein kulttuurimme. Tutkimuksessa todettiin, että täysi elämä liittyy usein siihen, mitä näet ympärilläsi ja mitä haluat. Esimerkiksi talo, hyvä työ, tarpeeksi rahaa jne.
Martin Seligman huomauttaa kuitenkin, että saatat usein kuvitella sellaisia arvoja, jotka eivät sovi kovin hyvin yhteen aitojen hyvinvoinnin tunteiden kanssa. Lisäksi joskus haluat asioita, jotka eivät ole sopusoinnussa sen kanssa, mitä todella tarvitset. Voit esimerkiksi haluta saada enemmän rahaa, jotta voit tehdä mitä haluat. Kuitenkin samalla huomaat (jos oikein pohdit asiaa), että sinulla ei ole tarkoitusta elämässäsi, rikastavia ihmissuhteita tai tervettä itsetuntoa.
Näyttää siltä, että hyvän elämän määrittäminen voi olla hieman monimutkaisempaa kuin uskommekaan. On kuitenkin mielenkiintoista tarkastella sitä psykologisesta näkökulmasta.
PERMA-malli: onni ja hyvinvointi käden ulottuvilla
Martin Seligman ehdotti PERMA-mallia tutkiakseen, mitkä asiat tarjoavat aidosti hyvän elämänlaadun. Tämä kuuluisa professori Pennsylvanian yliopistossa oli koko uransa ajan huomannut, että psykologia oli erityisen tehokas tarjoamaan resursseja ja strategioita ongelmien ratkaisemiseksi ja mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi.
Ei kuitenkaan ollut olemassa avaimia opettamaan ihmisille, kuinka “asiat ovat hyvin” tai työskennellä oman tasapainon, hyvinvoinnin ja onnellisuuden hyväksi. Tästä syystä Seligman suunnitteli PERMA-mallin. Se perustuu 5 tekijään. Ne ovat:
P – Positiivinen tunne (Positive Emotion)
Positiiviset tunteet ovat kanava, joiden kautta elät elämääsi intensiivisellä, positiivisella ja rikastavalla tavalla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun on tukahdutettava tai hylättävä negatiiviset tunteet. Päinvastoin, se tarkoittaa sitä, että sinun on annettava tilaa kaikille tunteille. Sinun on kuitenkin muutettava negatiivisemmat mielialasi ja tunteesi hyödyllisemmiksi.
“Onnelliset ihmiset eivät vain kestä kipua paremmin ja ryhdy riittäviin terveys- ja turvatoimenpiteisiin uhkan edessä, vaan positiiviset tunteet myös kumoavat negatiiviset tunteet.”
-Martin Seligman-
E – Sitoutuminen (Engagement)
Sitoutuminen on tarkoitus, päämäärä, tavoite (tai useita tavoitteita), joka motivoi sinua joka päivä. Se on tunnetta osallistua johonkin, joka antaa rohkaisua ja ajaa eteenpäin.
R – Ihmissuhteet (Relationships)
Kun kysyt itseltäsi, mitä on hyvä elämä, on tiettyjä näkökohtia, joita et voi sivuuttaa. He ovat ne ihmiset, joita rakastat ja jotka rakastavat sinua, jotka inspiroivat sinua ja tekevät jokaisen päiväsi kirkkaammaksi. Onnellisuus tarkoittaa usein ystävyyttä, rakkautta, lapsen halausta…
M – Merkitys (Meaning)
Tässä suhteessa kannattaa muistaa Viktor Franklin elämä ja teokset. Hän väitti, että elämä ilman merkitystä ei ole elämää. Sinun pitäisi siis selvittää, mikä tuo jännitystä ja tarkoitusta olemassaolollesi. Tämän pohtiminen voi muuttaa kaiken.
A – Saavutus (Achievement)
Sinun on arvostettava ja oltava tietoinen kaikesta, mitä olet saavuttanut elämässäsi. Olet arvokas olento, joka pystyy muuttamaan todellisuutensa saavuttamalla suuria asioita. Opi arvostamaan sitä, mitä teet, ja miten sen teet.
Hyvä elämä ei ole tila, se on prosessi
Vuonna 1961 psykoterapeutti Carl Rogers selitti kirjassaan On Becoming a Person, että hyvä elämä ei ole tulos. Se ei todellakaan ole tavoite, joka sinun on saavutettava ja sitten säilytettävä ikään kuin se olisi maaginen kokonaisuus, kuten Graalin malja. Sinun pitäisi ajatella sitä enemmän prosessina, johon sitoudut joka päivä.
Onni tulee ja menee. “Hyvinvointi” on kuitenkin jatkuva työ. Sinun on investoitava useisiin ponnistuksiin ja psykologisiin prosesseihin sen saavuttamiseksi.
Hyvinvointi tarkoittaa psyykkistä terveyttä
Association for Psychological Science teki vuonna 2009 tutkimuksen, jossa pohdittiin hyvää elämää. Psykologisesta näkökulmasta on melko vaikea määritellä, mitä se todella on. Tämä johtuu siitä, että se todella sisältää useita olotiloja. Kaikki ne kuitenkin vaativat hyvää mielenterveyttä.
Psykologit Nansook Park ja Christopher Peterson Michiganin yliopistosta totesivat, että hyvä elämä vaatii enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Siihen kuuluu myös tietämys siitä, miten käyttää kykyjäsi ja vahvuuksiasi kaikkien vastoinkäymisten edessä. Lopuksi se tarkoittaa sitä, että sinulla on hyviä ihmissuhteita, tunnet olosi hyväksi työssäsi ja olet toiveikas tulevaisuuden suhteen.
Kaikki nämä ulottuvuudet yhdessä täydentävät kuvaa siitä, mitä on kun olo tuntuu hyvältä. Ja kuten hyvin tiedät, joskus se voi olla erittäin vaikea saavuttaa…
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rogers, C. R. (1961). On becoming a person. Boston, MA: Houghton Mifflin.
- Emmons, R. A., & McCullough, M. E. (2003). Counting blessings versus burdens: an experimental investigation of gratitude and subjective well-being in daily life. Journal of Personality and Social Psychology, 84(2), 377
- Inglehart, R., & Klingemann, H.-D. (2000). Genes, culture, democracy and happiness. Culture and Subjective Well-being. MIT Press, Cambridge
- Park et al. Achieving and Sustaining a Good Life. Perspectives on Psychological Science, 2009; 4 (4): 422 DOI: 10.1111/j.1745-6924.2009.01149.x
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.