Mitä kehollesi tapahtuu, kun valehtelet?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Se, mitä kehollesi tapahtuu, kun valehtelet, riippuu siitä, teetkö sen vapaaehtoisesti. Esimerkiksi ne, jotka joskus jostain syystä valehtelevat pakon edessä, kokevat sarjan melko spesifisiä psykosomaattisia oireita. Toisaalta ne, jotka ovat tottuneet valehtelemiseen ja ovat tehneet siitä elämäntavan, tuskin kokevat fyysistä tai henkistä epämukavuutta niin tehdessään.
Friedrich Nietzsche sanoi, että valehtelu on elämän ehto ja siksi se on toistuva ja yleinen ilmiö. Ehkä hän oli oikeassa. Psykologian kannalta tähän on kuitenkin lisätty pieni vivahde. Nimittäin valehtelun yleisyydestä ja normalisoitumisesta huolimatta emme yleisesti pidä epärehellisestä käytöksestä. Aivomme eivät pidä siitä, että valehtelemme, koska se synnyttää stressiä ja sisäistä dissonanssia.
Virginian yliopiston psykologi Bella DePaulo huomauttaa, että suurin osa ihmisistä valehtelee yksi tai kaksi kertaa päivässä. Nämä valheet ovat kuitenkin yleensä hienovaraisia ja ainakin melkein vaarattomia.
Valehtelet integroituaksesi sosiaalisiin yhteyksiisi ja myös pitääksesi huolta ihmissuhteistasi. Voit esimerkiksi kertoa vanhemmillesi, että kaikki menee hyvin, vaikka sinulla on enemmän kuin yksi ongelma. Toisaalta, jos jostain syystä joutuisit valehtelemaan heille vakavammalla tavalla, katuisit sitä. Kärsisit sekä henkisesti että fyysisesti.
Katsotaanpa tarkemmin.
Mitä kehollesi tapahtuu, kun valehtelet?
Aivosi haluavat sinun olevan rehellinen. Tämä avaa uudelleen kysymyksen siitä, ovatko ihmiset luonteeltaan jaloja ja oliko Jean-Jacques Rousseau oikeassa väittäessään, että tulemme maailmaan pohjimmiltamme hyvinä. Tässä on yksi kiistaton näkökohta, nimittäin se, että olemme sosiaalisia olentoja ja siksi meidän täytyy tulla toimeen muiden kanssa.
Rehellisyys tekee sinusta luotettavan, eikä mikään ole niin tärkeää kuin läheisten ihmisten luottamus. Valhe on hyökkäys sitä vastaan. Se rikkoo läheisyyden ja sydämellisyyden ja tuhoaa osallisuuden kahden ihmisen välillä. Lisäksi, kun valheet paljastuvat, ne vaikuttavat maineeseesi, sosiaaliseen imagoosi ja uskottavuuteesi.
Tämä selittää, miksi valtaosa meistä välttää suuria valheita, räikeää petosta sekä manipuloivaa ja epärehellistä käytöstä. Jotkut kuitenkin käyttäytyvät näin ja pitävät sitä itsestäänselvyytenä. He ovat sellaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään ongelmia valehtelemisen kanssa, koska he pitävät sitä hyödyllisenä. Näin ollen he ovat tottuneet siihen eivätkä välitä kustannuksista, jotka ovat väistämättömiä kun valheet tulevat ilmi.
Jos et ole tottunut valehteluun, se heikentää terveyttäsi. Siksi katsotaanpa tarkemmin, mitä kehollesi tapahtuu, kun valehtelet.
Valheiden vaivautunut käyttö ja stressin vaikutukset
Jotkut joutuvat joskus epämukavaan tilanteeseen, jossa “täytyy” valehdella. Aluksi tämä saattaa tuntua käsittämättömältä, mutta sitä tapahtuu useammin kuin luuletkaan. Ihmiset esimerkiksi valehtelevat usein ollessaan uskottomia parisuhteessa. Myös silloin, kun he piilottavat joitakin asioita menneisyydestään tietyiltä ihmisiltä ja tietyissä yhteyksissä. Valehtelu on yleistä myös työ- ja kouluympäristöissä, kun kiusattu lapsi vaikenee tilanteestaan kotona.
Se, mitä kehollesi tapahtuu, kun valehtelet, riippuu aina käyttäytymisen kestosta. Jos sitä jatkuu vain hyvin lyhyen aikaa, tuskin huomaat mitään vaikutuksia.
Toisaalta, jos valehtelu kestää viikkoja tai kuukausia, aivosi kokevat stressiä. Ne käsittelevät nämä tilanteet uhkana, jännitteitä ja sisäistä ristiriitaa synnyttävänä asiana. Tämä, kuten tohtori Leanne Brinke selitti Harvardin yliopistossa vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa, johtaa useisiin epämukavuuteen. Nämä ovat:
- Ruoansulatushäiriöt
- Nopeampi syke
- Päänsärky
- Unettomuus
- Lihasten epämukavuus
Vaara valehteluun tottumisessa
Valehtelun vaikutukset, kun et todellakaan halua valehdella, eivät kestä loputtomiin. Mutta jos jatkat ihmisille valehtelua tietyistä asioista pitkään, siihen todella tottuu.
Tohtori Thali Sharotin University College Londonissa suorittamat kokeet osoittivat, että lopulta aivot alkavat sietämään epärehellistä käyttäytymistä. Tässä tutkimuksessa todetaan, että jatkuvat valheet lakkaavat lopulta luomasta ristiriitaa/dissonanssia, ja oletamme niitä joksikin tavanomaiseksi, jolloin lakkaamme kokemasta fyysistä epämukavuutta.
Siksi stressi katoaa ja epärehellisestä tai petollisesta käytöksestä tulee elämäntapa. Se ei tietenkään ole asianmukaista eikä todellakaan eettistä. Itse asiassa mikään ei ole niin inhottavaa kuin päivittäinen valehteleminen tiettyjen tosiasioiden piilottamiseksi. Tässä pelissä kaikki häviävät.
Siksi epäilemättä kannattaa välttää tätä haitallista käyttäytymistä jo alunpitäenkin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- L. Brinke, J.J. Lee, D.R. Carney, The Physiology of (Dis)Honesty: Does it Impact Health?, COPSYC (2015),
http://dx.doi.org/10.1016/j.copsyc.2015.08.004
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.