Mitä johtajalta vaaditaan koronaviruskriisin aikana: 7 asiaa

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vaikeina aikoina tarvitaan eniten taitavia, tehokkaita ja ennen kaikkea inhimillisiä johtajia. Mutta on myönnettävä, että vain hyvin harvat ihmiset ovat kykeneviä ottamaan vastaan näin isoa haastetta nykyisenlaisessa tilanteessa. Kuluttavuus, kritiikki ja kyseenalaistaminen voi olla uuvuttavaa. Mutta mitä johtajalta vaaditaan koronaviruskriisin aikana? Kuinka hyvän johtajan tulisi toimia? Onko tähän mitään avainstrategioita?

Vastaus on “kyllä”. Näistä taidoista olisi itse asiassa hyötyä terveysturvallisuuden asiantuntijoille, poliittisille johtajille, järjestöjen johtajille, viestintäpäälliköille ja yhtä hyvin mille tahansa ison tai pienen yrityksen johtajalle.

Avainstrategiana on olla improvisoimatta ja omaksumatta narsistisia näkökulmia ja käytöstä, kuten on nähty viime aikoina.

Tässä on yksi esimerkki. Monien julkisuuden henkilöiden tulisi lopettaa sen toisteleminen, kuinka kukaan ei olisi voinut ennustaa mitään tällaista tai kuinka he ovat vain kuunnelleet asiantuntijoiden neuvoja. Kun johtaja ajautuu tämän tyyppiseen viestintään, se herättää muissa epävarmuutta ja epäluottamusta.

Olemme myös saaneet todistaa muita äärimmäisiä näkökantoja. Jotkut ovat esimerkiksi sanoneet: “Tämä virus ei tule koskettamaan meitä täällä. Eletään vain normaalisti ja pidetään talous pystyssä”.

Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko sanoi kansalleen, että “on parempi kuolla seisaaltaan kuin kuolla polvillaan”. Meksikon presidentti López Obrador puolestaan rohkaisi kansaansa menemään ulos ravintoloihin syömään. Voisimme antaa kymmenittäin esimerkkejä huonosta johtajuudesta, joka viruksen tavoin on levinnyt ympäri maailmaa viimeisten viikkojen aikana.

Alta löydät strategioita, joihin johtajien tulisi pyrkiä nykyisenlaisessa tilanteessa.

Mitä johtajalta vaaditaan koronaviruskriisin aikana: 7 asiaa

Nykyiset olosuhteet herättävät jatkuvaa epävarmuutta, ahdistusta ja pelkoa. Jokainen huoli on oikeutettu ja ymmärrettävä. Jokainen ahdingon merkki on aito ja hyväksyttävä. Mutta yksi asia, jonka tulee olla selvää kaikille johtajille, on tämä: viimeinen asia, jota heiltä odotetaan, on hämmennyksen lisääminen.

Johtajalta vaaditaan juuri nyt taitoa kävellä miinakentän läpi. Ei sen enempää eikä vähempää. Hyvän johtajan tulisi ymmärtää, että jokainen väärä askel, väärä viesti tai virhe saa maan järisemään ja yhteiskunnan menettämään tasapainonsa.

Näiden virheiden vaikutukset voivat olla vakavia. Onkin ensisijainen asia tuntea hyvän johtajuuden tunnusmerkit koronaviruskriisin aikana.

1. Rauhallisuus ja rehellisyys

Oli tilanne miten vakava tahansa. Olivat pitkän ja lyhyen aikavälin ennusteet kuinka negatiiviset tahansa. Minkä tahansa tilanteen keskellä johtajan on esiinnyttävä rauhallisesti ja oltava täysin rehellinen puheissaan.

Tyyneys tuo turvallisuudentunnetta kuulijoille. Ahdingon keskellä tämä on arvokas asenne.

Lisäksi vain harva asia on yhtä tärkeä kuin rehellisyys kaikkina hetkinä. Tosiasioiden vääristeleminen tai valheisiin turvautuminen on vain aikapommi, joka myöskin lopulta aiheuttaa paljon tuhoa.

2. Johtaja tarvitsee pätevän tiimin

Jos johtajalla on pätevä tiimi, hän osoittaa suurempaa vakautta ja itseluottamusta. Jos kaikki päätöksenteko ja viestintätehtävät jäävät johtajan harteille, kyseessä on autoritäärinen käytösmalli, joka voi herättää – ja yleensä herättääkin – epäluottamusta ja jopa vihaa. Tämä on yksinkertaisesti väärä tie.

Hyvä johtaja on yksinkertaisesti vain yksi henkilö lisää tiimissä. Tuossa ydinryhmässä on oltava päteviä henkilöitä, jotka tekevät töitä strategisesti puuttuakseen kaikkiin ongelmiin nykyisessä tilanteessa.

3. Mitä johtajalta vaaditaan koronaviruskriisin aikana: hyvä viestintä on avainasia

Tapa, jolla jokaisen johtajan tulisi toimia koronaviruskriisin aikana, on hyödyntää oleellista työkalua: hyvää viestintää. Ja tehdään selväksi, että tällaisissa olosuhteissa tämä ei ole helppoa. Jos johtaja on liian karismaattinen, se herättää epäluottamusta. Jos johtaja on liian kylmä, hän synnyttää muissa pelkoa ja epäilyksiä.

Johtajan on löydettävä tasapaino näiden ääripäiden välillä herättääkseen luottamusta ja kunnioitusta. Viestinnässä ei tulisi olla koru- ja iskulauseita – vain tarkkoja, selkeitä sanoja, josta puuttuu epäröinti ja epäselvyys.

Taito kertoa huonoista uutisista ja varoittaa sekä yhdistää kaikki tämä toivonpilkahdukseen vaatii kiistatta suurta tunneälyä ja jämäkkyyttä.

4. Myötätunto ja inhimillisyys

Narsistiset, liioittelevat ja autoritääriset johtajat eivät kuulu pandemiatilanteeseen. Paikkaa ei ole myöskään kriittiselle johtajalle, joka tykkää syytellä muita, osoitella sormella ongelmia ja muiden virheitä luoden näin lisää kaaosta. Emme tarvitse tällaisia johtajia.

Tällä hetkellä tarvitsemme myötätuntoisia johtajia. Tarvitsemme johtajia, jotka kykenevät samaistumaan ihmisten tuskaan, jotka osoittavat olevansa huolissaan kansasta ja pyrkivät keskittymään ongelmien ratkaisuihin pikemminkin kuin etsimään syyllisiä.

5. Yhteisöllisyyden tunne, avoimuus ja yhteistyö

Sen ymmärtämiseksi, kuinka johtajan tulisi toimia koronaviruskriisin aikana, yhden asian on oltava selvä: kaikki vastoinkäymiset vaativat toimia. Tästä syystä yhtenä avainstrategiana on aktivoida resurssit ja ihmiset sekä rakentaa siltoja muiden yhteisöjen, alueiden ja maiden välille.

Hyvän johtajan on osattava pyytää ja tarjota apua. Hänen on oltava avoin ja luotava verkkoja yhteistyölle, jossa resurssit, ideat ja tieto leviävät.

6. Mitä johtajalta vaaditaan koronaviruskriisin aikana: tehokkuus, korjaus ja ongelmien ratkaisu

Jokaisessa kriisissä vaaditaan päivittäisiä edistysaskeleita. Jos edistystä ei tapahdu, jotain on pielessä. Tästä syystä johtajan ja hänen tiiminsä on valvottava etenemistä, havaittava virheet, ratkaistava ne, ennakoitava riskit ja kehitettävä uutta, jatkuvasti.

7. Johtajan on ennakoitava ja varauduttava muihin kriiseihin

Viimeisessä kohdassa korostamme ennakoimisen merkitystä. Ne jotka eivät ennakoi, improvisoivat. Ne jotka eivät varaudu pahimpaan, eivät kykene vastaamaan pienimpiinkään ongelmiin. Ennakoiminen, ehkäisy, suunnittelu ja strategioiden keksiminen samankaltaisia tilanteita varten tulevaisuudessa on yksi moraalinen ja strateginen velvoite mille tahansa johtajalle.

Selvennetään se, että on monia tapoja reagoida tämänhetkisen pandemian kaltaisiin vastoinkäymisiin. Mutta kriisin aikoina johtajien on aina oltava päättäväisiä. Heidän ei tulisi jättää mitään sattuman varaan ja päätyä improvisoimaan. Nyt jos koskaan se millä todella on merkitystä ovat ihmiset, ei politiikka.