Millainen suhde sinulla on kehoosi?

Useimmiten ihmisen suhde kehoon on joko instrumentaalinen tai funktionaalinen. Se on instrumentaalinen, kun oletat kehosi olevan väline muiden miellyttämiseksi. Tässä tapauksessa pidät siitä huolta, jotta voit olla onnellinen kehosi kanssa, tai sitten kaunistelet sitä muiden miellyttämiseksi. Toisaalta on myös mahdollista, että tapahtuu jotain päinvastaista. On mahdollista, että piilottelet kehoasi muilta. Saatat myös laiminlyödä kehoasi, sillä omakuvasi ei ole kunnossa.

“Pidä huolta kehostasi. Se on ainoa paikka, jossa sinun on elettävä.”

-Jim Rohn-

Suhde kehoon voi olla myös funktionaalinen. Tämä tarkoittaa sitä, että olet siitä tietoinen vain silloin, kun tunnet kipua tai kun olet kipeä. Mutta kun olet terve, unohdat, että kaikki mitä teet, tunnet tai ajattelet, tapahtuu biologisesti kehossasi.

Välinpitämättömyys ja pakkomielle omaa kehoa kohtaan

Joillain ihmisillä on kaukainen suhde omaan kehoonsa. He eivät tutki sitä, eivätkä he tunne kehoaan kovin hyvin. On myös mahdollista, että he tuntevat jonkinlaista halveksintaa tai pelkoa kehoaan kohtaan. Niiden ihmisten kohdalla, joilla on vaikea suhde kehoonsa, on tavallisesti kaksi ääripäätä. Ensinnäkin on niitä, jotka ovat äärettömän valppaita ja tarkkaavaisia kehonsa suhteen. Ja sitten on niitä, jotka ovat täysin välinpitämättömiä omaa kehoaan kohtaan.

Ihmiset jotka ovat pakkomielteisiä omaa kehoaan kohtaan, ovat tavallisesti levottomia. He ovat erityisen itsepintaisia hygienian suhteen ja he pelkäävät bakteereita. He eivät myöskään siedä hien, virtsan tai ulosteen hajua. He eivät edes pidä näitä hajuja luonnollisina, vaan enemmänkin varoitusmerkkeinä.

Toisessä ääripäässä ovatkin sitten ihan erilaiset ihmiset. Äärimmäinen huolimattomuus kehon hygienian ja yleisesti oman kehon kanssa ovat merkkejä mielenterveyden ongelmista. He eivät mielellään peseydy tai vaihda vaatteitaan. Sen sijaan he mielummin haisevat, eivätkä he tavallisesti välitä siitä. Jos suhteesi kehoosi kuuluu johonkin näistä kategorioista, tarvitset apua.

Tunteet ja suhteesi kehoosi

Tunteet eivät ole välttämättä positiivisia tai negatiivisia. Jotkut niistä kuitenkin aiheuttavat häiriöitä kehossa. Tällä me tarkoitamme sellaisten prosessien aktivoimista, jotka muuttavat kehon tavallista tasapainoa. Näitä tunteita ovat viha, suru ja ahdinko. Ja sitten on myös niitä, jotka ovat näiden viimeisten yhdistelmiä tai muunnelmia: turhautuminen, stressi, intoleranssi jne. Kaikki nämä tunteet ovat reaktio ärsykkeille, jotka kehomme havaitsee uhkaavina.

Tunteemme vaikuttavat suhteeseen kehoomme. Monet tutkimukset toteavat, että tunteet auttavat palauttamaan orgaanisen tasapainon tietyissä tilanteissa. Toisaalta ne johtavat joskus myös sairauksiin. Tiede on todistanut, että ahdistus johtaa eri sairauksiin, etenkin tarttuviin tai autoimmuuneihin sairauksiin.

Tutkijat ovat myös todistaneet, että ahdistus vaikuttaa negatiivisesti kirurgisiin toimenpiteisiin. Se, minkä me tunnemme “stressinä”, vaikuttaa muuttavan kehon normaalia palautumisprosessia. Stressin aikainen hormonien eritys saattaa lisätä tiettyjen sairauksien kehittymisen mahdollisuutta, kuten sydän- ja verisuonitautien mahdollisuutta. Tämän lisäksi se voi myös heikentää immuunijärjestelmää.

Monet ihmiset eivät huomaa tunteidensa vaikutuksia kehoonsa. He eivät esimerkiksi huomaa, että heidän sykkeensä nousee tai että heidän hengityksensä muuttuu kun he tuntevat tiettyjä tunteita. He eivät myöskään ole tietoisia lämpötilan muutoksista, tiettyjen lihasten jännittyneisyydestä, tai joidenkin prosessien nopeutumisesta.

Suhteesi kehoosi riippuu siitä, kuinka herkkä ja tietoinen olet muutoksista, joita tapahtuu kehossasi.