Oletko koskaan kysynyt itseltäsi, mikä on pyyteettömin tarkoitus hellyyden ja rakkauden takana? Suudelma. Ehkäpä vastauksesi olisi yksinkertaisesti ollut ”koska tunnemme niin.”
Suudelman, tuon universaalin ja ominaispiirteisen rakkaudenosoituksen tarkoitus, on ollut monien tieteellisten tutkimusten kohteena. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suutelemme selvittääksemme onko toinen ihminen geneettisesti yhteensopiva kanssamme.
Tässä artikkelissa jaan tietoa suutelemisesta, joka todennäköisesti saa sinut näkemään suudelmat rakkauden ja huolenpidon ilmentymien lisäksi myös todisteena ihmisen kehityksestä.
“Suudelmat ovat kuin kullan tai hopean hippuja, jotka eivät ole kovin arvokkaita itsessään, mutta jotka kuitenkin viestittävät kultakaivoksen olevan lähellä.”
-George Villiers-
Kirjassaan The Science of Kissing: What Our Lips Are Telling Us (teosta ei tiettävästi suomennettu) tutkija Sheril Krishenbaum vakuuttaa, etteivät tiedemiehet ole vielä täysin varmoja siitä, miksi me todellisuudessa oikein suutelemme. Tämä johtuu siitä, että ”suudelman tarkoitus kätkee vielä sisälleen monia haasteita”, joita ei vielä ole tutkittu tarpeeksi.
Tiede on kuitenkin jo antanut meille joitakin vihjeitä ja vastauksia. Professori Joe Hanson vakuuttaa televisio-ohjelmassa It’s OK to Be Smart, että suudelmat ovat evoluutiostamme johtuvaa käyttäytymistä.
Hanson korostaa, että ”siitä lähtien kun opimme kävelemään, aloimme mainostaa hedelmällisyyttämme kasvotusten”, suudelmien kautta. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin muut eläimet, ihmisillä on huulet, jotka näkyvät ulospäin. Siksi tiedemiesten mukaan suuteleminen onkin toimintaa, jolla ”viestitämme kumppanillemme olevamme hyvä kumppani.”
“Kun ikä viilentää veren ja nautinnot tulevat osaksi menneisyyttä, kaikkein arvokkain muisto tulee aina olemaan viimeinen, ja suloisin on ensisuudelmamme.“
-Lord Byron-
Suuteleminen kutsuu meitä arvostamaan kahden ihmisen välisen läheisyyden merkitystä. Se on ainoa tosiasia, joka sallii meidän päästä niin lähelle toista ihmistä, että voimme hyödyntää myös toista aistiamme: hajuaistia.
Hajuaistin ansiosta voimme saada lisää tietoa toisen henkilön DNA:sta. Niinpä, jos kokoamme kaikki luettelemamme asiat yhteen, voimme päätellä että suuteleminen on lopulta toimintaa, jonka avulla pyrimme säilyttämään lajimme.
Tämä voi kuulostaa hyvin epäromanttiselta. Mutta heille, jotka yhä uskovat suutelemisen olevan psyykkinen teko, on pakko mainita, ettei romantiikka koskaan tule katoamaan elämästämme. Vaikka kaikessa olisikin lopulta vain kyse lajimme säilyttämisestä…
“Sielu voi puhua silmien välityksellä. Se voi myös suudella yhdellä eleellä.”
-Gustavo Adolfo Bécquer-
Nyt, kun ymmärrämme suudelmien alkuperän, olemme päässeet pisteeseen, jossa luultavasti kysymme itseltämme ”Mitä tietoa suudelmat tarjoavat meille?” Suudellessamme teemme suullamme tiettyä liikettä, joka on hyvin samanlainen, jota käytimme juodessamme yhä rintamaitoa.
Miksi näin tapahtuu? Äidin rinnan imemisen merkitys mukailee toimintaa, joka tuottaa suurta nautintoa aivoissamme. Siksi suuteleminen synnyttää endorfiineja tai niin kutsuttuja ”mielihyvähormoneja.”
Norjan yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimus vuonna 2014 vahvisti yhden parhaista tiedoista, joita olemme löytäneet tähän mennessä. Kymmenen sekunnin suudelma vastaanottaa 80 miljoonaa bakteeria. Niinpä se auttaa meitä vahvistamaan immuunijärjestelmäämme, torjumaan sairauksia ja parantamaan sisäistä terveyttä.
Tiedämme myös, että suuteleminen lisää neurovälittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja serotoniinin tasoa. Tämä aiheuttaa oksitosiinin lisääntymistä. Tätä kutsutaan ”rakkaushormoniksi”, sillä sen tuotanto ja vapautuminen vahvistavat parin välistä sidosta.
Miksi ihminen on kuuliainen? Mihin pisteeseen asti ihminen pystyy noudattamaan käskyjä, jotka ovat hänen moraaleidensa vastaisia? Stanley Milgramin koe (1963) on saattanut vastata jo näihin kysymyksiin. Näihin kysymyksiin vastaaminen oli hänen tarkoituksensa. Tämä kokeilu on yksi psykologian historian kuuluisimmista. Se…
Kognitiivinen varaus on käsite, joka syntyi neuropsykologiassa. Se viittaa aivojen rakenteen kykyyn reagoida aivojen taitojen menetykseen tai muihin negatiivisiin muutoksiin. Toisin sanoen kognitiivinen varaus on aivojen kykyä reagoida toimivalla tavalla sairauteen, vanhuuteen tai heikkenemiseen. Tämä kyky saa aivot korvaamaan kärsityn…
Lasten oikeanlaiset sosiaaliset taidot auttavat heitä heidän ihmissuhteissaan ja vuorovaikutuksesta tulee paljon positiivisempi. Tässä artikkelissa kerromme sosiaalisen ja henkisen oppimisen ytimestä, siitä missä empatia ja itsevarmuus kohtaavat. Esitetään helppo kysymys: ”kuinka lapset oikeasti oppivat”? Kuten monet sosiaalisen psykologian tutkimukset kertovat…
Kaikkien miellyttämisellä tai sen yrittämisellä on todella kallis hinta. Yksi niistä syistä miksi yritämme miellyttää kaikkia voi olla siinä, että pelkäämme olla yksin, olimme sitten ihmisten ympäröiminä tai emme. Puhumme nyt pelosta olla yksin vaikka olisimme ihmisten kanssa. Kyseessä on yksinäisyys,…
Sillä ei ole väliä kuinka monta ihmistä tunnet, tai kuinka monta ystävää sinulla on sosiaalisessa mediassa. Se mikä on todellisuudessa tärkeää on se, mitä merkitystä sinua ympäröivillä ihmisillä on sinulle. Minkä arvoisia he ovat sinulle? Numeroilla ei ole väliä, sillä…
Auto-onnettomuudet, lentoturmat, elämää uhkaavat luonnonkatastrofit kuten hurrikaanit ja maanjäristykset, kauheat asiat kuten raiskaukset ja kidnappaukset… Kaikilla näillä asioilla on jotakin yhteistä: ne voivat muuttua pitkäkestoisiksi, lamaannuttaviksi traumoiksi niitä läpi käyville ihmisille. Mutta kuinka voimme jatkaa taas elämää trauman jälkeen? Jokaisen…
