Oletko koskaan kysynyt itseltäsi, mikä on pyyteettömin tarkoitus hellyyden ja rakkauden takana? Suudelma. Ehkäpä vastauksesi olisi yksinkertaisesti ollut ”koska tunnemme niin.”
Suudelman, tuon universaalin ja ominaispiirteisen rakkaudenosoituksen tarkoitus, on ollut monien tieteellisten tutkimusten kohteena. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suutelemme selvittääksemme onko toinen ihminen geneettisesti yhteensopiva kanssamme.
Tässä artikkelissa jaan tietoa suutelemisesta, joka todennäköisesti saa sinut näkemään suudelmat rakkauden ja huolenpidon ilmentymien lisäksi myös todisteena ihmisen kehityksestä.
“Suudelmat ovat kuin kullan tai hopean hippuja, jotka eivät ole kovin arvokkaita itsessään, mutta jotka kuitenkin viestittävät kultakaivoksen olevan lähellä.”
-George Villiers-
Kirjassaan The Science of Kissing: What Our Lips Are Telling Us (teosta ei tiettävästi suomennettu) tutkija Sheril Krishenbaum vakuuttaa, etteivät tiedemiehet ole vielä täysin varmoja siitä, miksi me todellisuudessa oikein suutelemme. Tämä johtuu siitä, että ”suudelman tarkoitus kätkee vielä sisälleen monia haasteita”, joita ei vielä ole tutkittu tarpeeksi.
Tiede on kuitenkin jo antanut meille joitakin vihjeitä ja vastauksia. Professori Joe Hanson vakuuttaa televisio-ohjelmassa It’s OK to Be Smart, että suudelmat ovat evoluutiostamme johtuvaa käyttäytymistä.
Hanson korostaa, että ”siitä lähtien kun opimme kävelemään, aloimme mainostaa hedelmällisyyttämme kasvotusten”, suudelmien kautta. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin muut eläimet, ihmisillä on huulet, jotka näkyvät ulospäin. Siksi tiedemiesten mukaan suuteleminen onkin toimintaa, jolla ”viestitämme kumppanillemme olevamme hyvä kumppani.”
“Kun ikä viilentää veren ja nautinnot tulevat osaksi menneisyyttä, kaikkein arvokkain muisto tulee aina olemaan viimeinen, ja suloisin on ensisuudelmamme.“
-Lord Byron-
Suuteleminen kutsuu meitä arvostamaan kahden ihmisen välisen läheisyyden merkitystä. Se on ainoa tosiasia, joka sallii meidän päästä niin lähelle toista ihmistä, että voimme hyödyntää myös toista aistiamme: hajuaistia.
Hajuaistin ansiosta voimme saada lisää tietoa toisen henkilön DNA:sta. Niinpä, jos kokoamme kaikki luettelemamme asiat yhteen, voimme päätellä että suuteleminen on lopulta toimintaa, jonka avulla pyrimme säilyttämään lajimme.
Tämä voi kuulostaa hyvin epäromanttiselta. Mutta heille, jotka yhä uskovat suutelemisen olevan psyykkinen teko, on pakko mainita, ettei romantiikka koskaan tule katoamaan elämästämme. Vaikka kaikessa olisikin lopulta vain kyse lajimme säilyttämisestä…
“Sielu voi puhua silmien välityksellä. Se voi myös suudella yhdellä eleellä.”
-Gustavo Adolfo Bécquer-
Nyt, kun ymmärrämme suudelmien alkuperän, olemme päässeet pisteeseen, jossa luultavasti kysymme itseltämme ”Mitä tietoa suudelmat tarjoavat meille?” Suudellessamme teemme suullamme tiettyä liikettä, joka on hyvin samanlainen, jota käytimme juodessamme yhä rintamaitoa.
Miksi näin tapahtuu? Äidin rinnan imemisen merkitys mukailee toimintaa, joka tuottaa suurta nautintoa aivoissamme. Siksi suuteleminen synnyttää endorfiineja tai niin kutsuttuja ”mielihyvähormoneja.”
Norjan yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimus vuonna 2014 vahvisti yhden parhaista tiedoista, joita olemme löytäneet tähän mennessä. Kymmenen sekunnin suudelma vastaanottaa 80 miljoonaa bakteeria. Niinpä se auttaa meitä vahvistamaan immuunijärjestelmäämme, torjumaan sairauksia ja parantamaan sisäistä terveyttä.
Tiedämme myös, että suuteleminen lisää neurovälittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja serotoniinin tasoa. Tämä aiheuttaa oksitosiinin lisääntymistä. Tätä kutsutaan ”rakkaushormoniksi”, sillä sen tuotanto ja vapautuminen vahvistavat parin välistä sidosta.
Tekemämme valinnat saavat meidän joko ansaitsemaan tai menettämään rahaa. Tämä on syvällisempää kuin suuren tai pienen rahamäärän omistaminen; määrittelevä osapuoli on se, kuinka tätä omaisuutta käsitellään. Varakkuus on omaksunut itselleen fetissin aseman, sillä elämme maailmassa, joka on hiljalleen muuttanut kaiken…
Koirat ovat parhaita ystäviämme – ja hyvästä syystä! Koirat ovat aina tukenamme, olipa meillä millainen päivä tahansa tai rankkaa töissä. Mutta tämän luontaisen uskollisuutensa lisäksi koirat voivat auttaa meitä myös toimimalla terapia-avustajina. Tätä kutsutaan termillä eläinavusteinen terapia. Asiantuntijat hyödyntävät tämäntyyppistä…
Vuosien saatossa kiinnostus urheilun psykologiseen puoleen on kasvanut. Tämä lisääntynyt kiinnostus on saanut psykologian ja urheilun ammattilaiset kysymään: mitkä psyykkiset tekijät vaikuttavat fyysiseen suorituskykyyn? On sanomattakin selvää, että psyykkiset tekijät vaikuttavat fyysiseen suorituskykyyn. Tämä koskee niin eliittiurheilijoita kuin tavallisia harrastajiakin.…
Tässä artikkelissa käymme läpi erilaisia oppimismenetelmiä. Merkityksellinen oppiminen riippuu aivan yhtä paljon opetusprosessista kuin myös tavasta, jolla oppilaat prosessoivat opetuksen. Kasvatuspsykologit ovat käyttäneet paljon aikaa molempien näkökulmien tutkimiseen ja ovat keksineet teorioita niiden parantamiseksi. Oppimismenetelmien päätavoitteena on tehdä oppilaista tehokkaampia…
Tässä artikkelissa esittelemme 5 viivyttelevää tyyppiä, älä siis viivyttele niiden oppimista! Jotkut sanonnat eivät ole täysin oikeita. Itse asiassa on monia sanontoja jotka ovat täysin virheellisiä, mutta jotkut ovat yhä melko paikkansa pitäviä. Luultavasti kaikki ovat kuulleet esimerkiksi sanonnan ”älä…
Kutsumme sellaista kategoriaa nimellä ”synkkä kolmikko”, jossa ihmisiltä puuttuu kyky olla yhteydessä muiden kanssa tai he pystyvät tietoisesti katkaisemaan tunteensa. Tämä luonteenpiirteiden sarja koostuu narsismista, häikäilemättömyydestä ja psykopatiasta. Äärimmäisissä tapauksissa ihmiset, joilla on joitakin tämän synkän kolmikon ominaisuuksia, muuttuvat rikollisiksi…
