Oletko koskaan kysynyt itseltäsi, mikä on pyyteettömin tarkoitus hellyyden ja rakkauden takana? Suudelma. Ehkäpä vastauksesi olisi yksinkertaisesti ollut ”koska tunnemme niin.”
Suudelman, tuon universaalin ja ominaispiirteisen rakkaudenosoituksen tarkoitus, on ollut monien tieteellisten tutkimusten kohteena. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suutelemme selvittääksemme onko toinen ihminen geneettisesti yhteensopiva kanssamme.
Tässä artikkelissa jaan tietoa suutelemisesta, joka todennäköisesti saa sinut näkemään suudelmat rakkauden ja huolenpidon ilmentymien lisäksi myös todisteena ihmisen kehityksestä.
“Suudelmat ovat kuin kullan tai hopean hippuja, jotka eivät ole kovin arvokkaita itsessään, mutta jotka kuitenkin viestittävät kultakaivoksen olevan lähellä.”
-George Villiers-
Kirjassaan The Science of Kissing: What Our Lips Are Telling Us (teosta ei tiettävästi suomennettu) tutkija Sheril Krishenbaum vakuuttaa, etteivät tiedemiehet ole vielä täysin varmoja siitä, miksi me todellisuudessa oikein suutelemme. Tämä johtuu siitä, että ”suudelman tarkoitus kätkee vielä sisälleen monia haasteita”, joita ei vielä ole tutkittu tarpeeksi.
Tiede on kuitenkin jo antanut meille joitakin vihjeitä ja vastauksia. Professori Joe Hanson vakuuttaa televisio-ohjelmassa It’s OK to Be Smart, että suudelmat ovat evoluutiostamme johtuvaa käyttäytymistä.
Hanson korostaa, että ”siitä lähtien kun opimme kävelemään, aloimme mainostaa hedelmällisyyttämme kasvotusten”, suudelmien kautta. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin muut eläimet, ihmisillä on huulet, jotka näkyvät ulospäin. Siksi tiedemiesten mukaan suuteleminen onkin toimintaa, jolla ”viestitämme kumppanillemme olevamme hyvä kumppani.”
“Kun ikä viilentää veren ja nautinnot tulevat osaksi menneisyyttä, kaikkein arvokkain muisto tulee aina olemaan viimeinen, ja suloisin on ensisuudelmamme.“
-Lord Byron-
Suuteleminen kutsuu meitä arvostamaan kahden ihmisen välisen läheisyyden merkitystä. Se on ainoa tosiasia, joka sallii meidän päästä niin lähelle toista ihmistä, että voimme hyödyntää myös toista aistiamme: hajuaistia.
Hajuaistin ansiosta voimme saada lisää tietoa toisen henkilön DNA:sta. Niinpä, jos kokoamme kaikki luettelemamme asiat yhteen, voimme päätellä että suuteleminen on lopulta toimintaa, jonka avulla pyrimme säilyttämään lajimme.
Tämä voi kuulostaa hyvin epäromanttiselta. Mutta heille, jotka yhä uskovat suutelemisen olevan psyykkinen teko, on pakko mainita, ettei romantiikka koskaan tule katoamaan elämästämme. Vaikka kaikessa olisikin lopulta vain kyse lajimme säilyttämisestä…
“Sielu voi puhua silmien välityksellä. Se voi myös suudella yhdellä eleellä.”
-Gustavo Adolfo Bécquer-
Nyt, kun ymmärrämme suudelmien alkuperän, olemme päässeet pisteeseen, jossa luultavasti kysymme itseltämme ”Mitä tietoa suudelmat tarjoavat meille?” Suudellessamme teemme suullamme tiettyä liikettä, joka on hyvin samanlainen, jota käytimme juodessamme yhä rintamaitoa.
Miksi näin tapahtuu? Äidin rinnan imemisen merkitys mukailee toimintaa, joka tuottaa suurta nautintoa aivoissamme. Siksi suuteleminen synnyttää endorfiineja tai niin kutsuttuja ”mielihyvähormoneja.”
Norjan yliopiston tutkijoiden tekemä tutkimus vuonna 2014 vahvisti yhden parhaista tiedoista, joita olemme löytäneet tähän mennessä. Kymmenen sekunnin suudelma vastaanottaa 80 miljoonaa bakteeria. Niinpä se auttaa meitä vahvistamaan immuunijärjestelmäämme, torjumaan sairauksia ja parantamaan sisäistä terveyttä.
Tiedämme myös, että suuteleminen lisää neurovälittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja serotoniinin tasoa. Tämä aiheuttaa oksitosiinin lisääntymistä. Tätä kutsutaan ”rakkaushormoniksi”, sillä sen tuotanto ja vapautuminen vahvistavat parin välistä sidosta.
Ahdistus on yleinen oire, josta väkivaltaisessa suhteessa olevat ihmiset kärsivät. Kaikki suhteessa tapahtuva väkivalta ei kuitenkaan ole fyysistä. On myös toisenlaista väkivaltaa, joka on myös hyvin yleistä: henkinen pahoinpitely. Tällaisella väkivallalla on vakavia seurauksia ja merkittäviä seuraamuksia uhrille. Tässä artikkelissa…
Passiivis-aggressiiviset ihmiset piiloutuvat usein jonkin sellaisen taakse, joka näyttää masennukselta. He saattavat vaikuttaa haurailta ja olevan avun tarpeessa, mutta totuus on, että heillä on tahallista käytöstä jonka he teeskentelevät olevan vahingollista. Heidän tavoitteenaan on saada muiden olo tuntumaan pahalta. Passiivis-aggressiivisten…
Jotkut ihmiset ovat elämämme valo, kun taas toiset pimentävät polkumme ja tekevät matkaamisesta vaikeaa. Samalla tavalla on myös ihmisiä jotka tekisivät uskomattomia asioita auttaakseen meitä, ja ihmisiä jotka eivät liikuttaisi sormeakaan, jos elämämme riippuisi siitä. Viimeisimpänä mainituilta puuttuu empatiakyky. On…
Psykologiasta puhumisesta on tullut viimeaikoina suosittua, mutta tapa, jolla puhumme psykologiasta, ei ole aina oikea. Meidän on taipumus puhua psykologiasta vetäen samalla epäasianmukaisia vertailuja tai johtopäätöksiä. Yksi klassinen esimerkki tästä on kyvyttömyys luoda eroa surun ja masennuksen välille. Sanaa ”masennus”…
Erich Frommin mukaan ihmisten on juhlittava rakkautta joka päivä vapauttavana ja rikastuttavana asiana. Ihmiset, jotka oppivat rakastamaan kypsällä ja tietoisella tavalla ymmärtävät, että rakkaudessa ei ole kyse omistamisesta tai ehdollistamisesta. Rakkaudessa on kyse huolen pitämisestä ja vakaasta halusta edistää kaikkien…
Tee se nyt – jo tänään. Tartu tähän päivään ja sitä seuraavaan. Saa lohdutusta pienimmästäkin huomaavaisuuden osoituksesta, jotta tuntisit itsesi vahvemmaksi. Pakene nyt eikä vasta joskus myöhemmin. Tavoittele päämäärää, jonka luulit jo kerran olevan kadoksissa. Lepää ja unelmoi. Elä tänään…
