Miksi kyynisyys on hyvä asia

Diogenes Sinopelainen oli kyynisyyden isä. Hän asui muinaisessa Kreikassa 4. vuosisadan aikaan ennen Kristusta. Nämä vanhat kyynisyyden seuraajat olivat hyvin erilaisia kuin nykyajan kyynikot. Heidän kyynisyytensä oli puhtaasti kritiikkiä. He eivät olleet samaa mieltä useiden yhteiskunnan tekopyhyyksien kanssa ja halusivat elää paljon autenttisemmin.

Sana “kyyninen” tulee kreikan sanasta “kinus”, joka tarkoittaa “koiraa”. Tämän takia ihmiset näkivät kyynisyyden aikoinaan hyvin huonossa valossa ja liittävät sen koiran elämään. Diogenes itse asui kuin koira, absoluuttisessa köyhyydessä. Samalla hänen filosofisilla opetuksillaan oli kuitenkin todellista merkitystä, mikä teki hänestä aikansa terävimmän ajattelijan. Näin koiran analogia näki koiran elämän molemmat puolet.

“Kyynisyys toimii kuin huume, joka etäännyttää muista. Se on puudutusaine, joka auttaa sinua olemaan tuntematta vaaraa ympärilläsi, kunnes sen hienovarainen myrkky tulee koko elämäsi. Aluksi se varmasti helpotti ja auttoi sinua nauramaan peloillesi. Mutta lopulta se myrkytti sinut.”

-Marcela Serrano-

Nykyajan kyynisyys on saanut hyvin erilaisen merkityksen. Nykypäivän kyynikot eivät usko arvoihin ja ylpeilevät sillä myös. He eivät kritisoi yhteiskuntaa parantaakseen sitä, vaan tuomitakseen sen. He eivät vaivaudu tekemään asioille mitään. Sovellamme myös kyynikko -sanaa niihin, jotka hyödyntävät avoimesti toisia, jopa siihen pisteeseen asti että he ovat ylpeitä siitä.

Diogenes Sinopelainen ja primitiivinen kyynisyys

Diogeneksen ansiona pidetään monia upeita asioita, täynnä moraalista suuruutta. Hänellä ei ollut edes taloa, hänen ainoa kotinsa oli tynnyri. Hän näytti kerjäläiseltä, koska hän oli pukeutunut rätteihin. Silti hän oli aikansa oivaltavimpia miehiä. Platon nimesi hänet “hulluksi Sokrateeksi”.

Sanotaan, että Aleksanteri Suuri oli kiinnostunut tutustumaan Diogenekseen. Hän meni etsimään tätä ja esitteli itsensä: “Minä olen Aleksanteri Suuri”. Johon kyynikko vastasi: “Ja minä olen Diogenes, koira.” Lyhyen keskustelun jälkeen Aleksanteri sanoi hänelle: “Pyydä minulta mitä haluat.” Diogenes vastasi: “Siirry, olet auringon edessä.”

Erään toisen anekdootin mukaan Diogenes oli eräänä päivänä aukiolla syömässä vihanneksia, jotka muut olivat heittäneet roskiin. Toinen filosofi kulki hänen ohitseen ja sanoi: “Jos työskentelisitte minun kaltaisilleni aatelisille, niin sinun ei tarvitsisi syödä vihanneksia.” Diogenes vastasi: “Jos söisit vihanneksia kuten minä, sinun ei tarvitse työskennellä aatelisille.” Nämä tapaukset antavat meille käsityksen siitä, millainen ajattelija hän oli.

Moderni kyynisyys

Valta ja raha ovat aina olleet korruption lähde riippumatta paikasta ja ajasta. Kuitenkin kapitalismin tulon ja suurien utopioiden kaatumisen myötä, se on saavuttanut suurimman korkeutensa. Raha ja valta ovat motivoineet kaikkein halveksituinta käyttäytymistä yhteiskunnassamme.

Voisimme sanoa, että modernin kyynisyyden isä on suuri filosofi Machiavelli, jolla oli valtaa. Hänet tunnetaan kuuluisasta lauseesta “päämäärä oikeuttaa keinot”. Hänen jälkeensä tuli joukko filosofeja, jotka ylensivät yksilöllisyyden korkeimmalle paikalle. Heidän mukaansa se mitä ihmisten pitäisi etsiä, on itsekkyys hinnalla millä hyvänsä. Mikä tahansa käytäntö joka hyödyttää sinua on täysin pätevä, ihan mikä tahansa se onkin.

Koko historian ajan miehillä, joilla on suurta poliittista tai taloudellista valtaa, on ollut aina taipumus toimia suurella kyynisyydellä, sanan nykyisessä merkityksessä. Niistä kuvioista jotka ovat ohjanneet yhteiskuntaa on tullut monille malli. Monet ihmiset pitävät tätä täysin oikeutettuna. Ja entistä enemmän suurten ideologioiden ja utopioiden kaatumisen jälkeen. Rahan voima kukistettiin ja siksi “päämäärä oikeuttaa keinot”, on tullut niin tärkeäksi sanonnaksi.

Kyynisyys ihmissuhteissa

Kyynisyys on laajentunut ja tunkeutunut jokapäiväisiin ihmissuhteisiimme. Voimme nähdä sen erityisen selvästi kun pelaamme jonkinlaista valtapeliä. Yksi esimerkki tästä on työnantajan ja työntekijän suhde. Voimme myös nähdä sen miesten ja naisten sekä aikuisten ja lasten välisissä suhteissa.

Vaikka nykyisin ollaan voimakkaasti kyynisyyttä vastaan, sillä on edelleen tärkeä asema nykyisessä yhteiskunnassamme. Se ilmaistaan kuitenkin usein erittäin hienovaraisesti. Kuten silloin kun työnantaja, mies tai aikuinen edellä mainituissa suhteissa asettaa jonkin säännön pelkästään siksi että hän niin haluaa, ja sitten kun työntekijä, nainen tai lapsi protestoi, hän vastaa: “Jos et pidä siitä, ei voi mitään, sinun tulee vain hyväksyä se!”

Kyyniset käyttäytymiset ovat perverssejä. Mitä tulee ihmissuhteisiimme, se tekee niistä hyvin epäterveitä. Lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä niillä on myös negatiivisia seurauksia niille, jotka sortuvat tällaiseen käyttäytymiseen. Väärät mieltymykset edistävät piileviä syntejä ja herättävät tekopyhyyttä. Vaikka he antavat sinulle välittömän itsekkään tyydytyksen, menetät paljon enemmän kuin voitat.