Miksi jotkut ihmiset pitävät kauhuelokuvista?

Mistä ihmisen kokema pelon nautinto on peräisin? Mitäpä jos tarkastelemme kuuluisan tutkijan ja psykologin, Arthur Westermayrin, sanoja: “inhimillisen ajattelun alusta asti on pelkoon suhtauduttu halveksuvasti.” Jos tämä väitös on tosi, miksi niin monet ihmiset pitävät pelosta?

Ehkä tähän ei ole olemassa aitoa ja täysin varmaa vastausta. Me joka tapauksessa koetamme paikallistaa tämän yksittäisen tunteen juuret. Ei kun menoksi!

Hallitun pelon nautinto

Me aloitamme viittaamalla sosiologi Margee Kerrin todistukseen, joka työskentelee lisäksi pysyvästi Yhdysvaltain Pittsburghissa eräässä vetonaulassa nimeltään House of Terror (Kauhujen talo). Hänelle avaintekijä piilee hallinnassa.

Mihin hallintaan Kerr viittaa? Vastaus on yksinkertainen. Milloin tahansa ihmisen aivot kokevat pelkoa ympäristössä, jossa ei ole vaaraa, voi fysiologinen reaktio olla todella hauskaa, mistä johtuu tämänkaltaisissa tilanteissa koettu nautinto.

Tässä toteamuksessaan Kerr lisää, että tosiseikkana korkeaan stressiin aivoissamme johtavasta tilanteesta selviäminen jättää jälkeensä rippeitä itsevarmuudesta, sekä ehdottoman kadehdittavan tunteen. Tämä on erityinen sekoitus, joka mahdollistaa meidän aivojemme nauttia kokemukseen perustumattomista tosiasioista, joiden pitäisi olla negatiivisia.

Mitä pelko oikeastaan on?

Tiedämmekö me mitä pelko itse asiassa on? Se selitetään tavallisesti sarjana tunteita, jotka liittyvät psykologiseen tapahtumasarjaan, joka vihjaa mahdollisista vaaroista, stressistä tai yksittäisistä negatiivisista tilanteista.

Kyseessä on itse asiassa useampi järjestelmä, jotka kukin aktivoituvat fysiologisesti ja käytöksen kautta uhkaavissa tilanteissa. Tämä kaikki tapahtuu erittäin nopeasti. Ensimmäisen vilkaisun jälkeen meidän aivomme on jo tietoinen pelon tyypistä, jonka se on meissä herättänyt.

Mitä ilmeisimmin, mikäli meidän aivomme tulkitsevat kohtaamamme kaltaisen pelon hallituksi tilanteeksi, voi se olla nautinnollista. Tämä koskee esimerkiksi kauhuleffoja, karnevaaleja, Halloweenin juhlintaa…

Jos aivomme taasen aistivat pelon, joka ei liity hallittuun tilanteeseen, kuten rakastetun ihmisen mahdollinen kuolema, ryöstö, jne, voit olla varma ettei tilanteeseen liity nautintoa, sekä että mielen ja kehon aito ja hallitsematon kauhu on väkevää.

Ehdollisen pelottava tila

Voidaanko ihminen ehdollistaa kärsimään kauhusta? Jos otamme huomioon vuonna 1920 Rosalie Raynerin ja John Watson tekemän kokeen “Conditioned Emotional Reactions (Ehdollistetut tunnetasoiset vasteet),” voimme me tehdä yhteenvedon, että tämä on mahdollista.

Yllä mainitussa kokeilussa tutkijat loivat fobian noin yhdeksän kuukauden ikäisessä pojassa. Itse asiassa tutkimus kuvaili vaihe vaiheelta, miten he ehdollistivat pelon poikaan. Nykyisin tämän kaltaista kokeilua pidettäisiin epäeettisenä, mutta se on synkkyydestään huolimatta luonut valoa tämän ilmiön ympärille.

Tulokset vaikuttaisivat viittaavan siihen, että meidän aivomme voidaan ehdollistaa täydellisesti kokemaan pelkoa. Tämä pelko puolestaan, koettuna hallinnan puitteissa, on äärimmäisen palkitsevaa monille ihmisille.

Fysiologiset pelon vasteet

Myönteiset tai kielteiset vasteet pelkoon voidaan ymmärtää meidän aivoissamme tapahtuvien psykologisten reaktioiden kautta. Me pystymme tulkitsemaan ja ymmärtämään tämän tunteen suhteessa vastaanotettuihin ärsykkeisiin.

Meidän limbisessä järjestelmästämme, meidän ohimolohkomme syvyyksistä, on löydettävissä mantelitumake. Tämä aivokuorenalainen rakenne on vastuussa sen määrittämisestä, onko kyseessä “nautintopelko” vai “aito pelko”.

Me voimme toimia erilaisin tavoin tilanteessa, jossa tämä tunne ilmenee. Me saatamme haluta juosta, hyökätä, paeta… Joka tapauksessa meidän kehomme reagoivat pelkoon vapauttamalla adrenaliinia ja kohottamalla kortisolin ja verensokerin tasoja.

Onko tämä suunnaton muutos meidän kehossamme normaalia? Itse asiassa, jos olet valvotussa ympäristössä ja mielesi tietää varmasti että minkäänlaista vaaraa ei todellisuudessa ole, on se suunnaton nautinto koko keholle. Tulet nauttimaan ilman keskeytyksiä minkään todellisen uhan taholta.

Nyt sinä siis tiedät. Jos kaikki on hallinnassa, voi pelon nautinto toimia apuvälineenä mielialasi kohentamisessa. Se on yksi keino antaa aivoillesi vaikute, joka tarjoaa niille sen rakastamien aineiden syömingit, ilman vahinkoa.