Miksi hiljaisuus pelottaa meitä?

Hiljaisuus herättää tyhjyyttä, yksinäisyyttä, pelkoja ja vanhoja haavoja, joita haluamme mieluummin peittää ulkoisella melulla. On mielenkiintoista pohtia kysymystä siitä, miksi hiljaisuus pelottaa meitä. Sillä on kuitenkin paljon myös tarjottavaa meille, jos vain annamme sille mahdollisuuden.
Miksi hiljaisuus pelottaa meitä?

Viimeisin päivitys: 15 maaliskuu, 2021

Menet autoon ja laitat radion päälle. Tulet kotiin ja laitat television päälle. Laitat musiikkia puhelimestasi kun käyt suihkussa, laulat tai ajattelet. Pelkäämme hiljaisuutta ja näytämme sen tuhansilla eri tavoilla. Tuo tyhjiö, joka viittaa melun puuttumiseen, vainoaa meitä; ja tämän pelon vuoksi menetämme tärkeitä mahdollisuuksia. Ehkäpä, jos tietäisimme hiljaisuuden arvon, lopettaisimme sen pakenemisen kuin se olisi pahin vihollisemme.

Milloin viimeksi olit hiljaa? Milloin viimeksi olet kokenut ulkoisten ja sisäisten ärsykkeiden täydellisen puuttumisen? Useimmille täydellinen hiljaisuus on lähes utopiaa, mahdoton tila tavoittaa ja ylläpitää. Se on monien mielestä myös jotain vaarallista ja häiritsevää. Mutta miksi näin tapahtuu meille ja miksi hiljaisuus pelottaa meitä? Entä mitä voimme tehdä asialle?

Pelkäämme hiljaisuutta ja näytämme sen tuhansilla eri tavoilla

Pelkäämme hiljaisuutta

Olet ehkä jo tajunnut, että yhteiskunnastamme löytyy tällainen laajalle levinnyt suuntaus tai ehkä ei. Totuus on, että joka päivä toistamme tätä ilmiötä.

Ympäröimme itsemme kaikenlaisilla teknologisilla laitteilla, jotka tarjoavat meille stimuloivat meidän aistejamme. Ja sen lisäksi, että teemme sen yhtenä viihteen muotona vapaa-ajallamme, käännymme niiden puoleen lähes missä tahansa jokapäiväisessä toiminnassa. Kun kokkaamme, siivoamme tai urheilemme, mukanamme kulkee aina ulkoinen melu.

Sama pätee meihin silloin, kun vietämme aikaa kollegoiden, ystävien tai perheen kanssa. Vaikka suomalaiset ovat tunnettuja harvapuheisuudestaan, monet meistä ovat varmasti löytäneet itsensä tilanteesta, jossa olemme aloittaneet tylsän keskustelun vaikkapa naapurin kanssa hississä vain sen takia, että hiljaisuus saa meidät kiusaantumaan. Kuinka monet kerrat meillä ei oikeastaan ole mitään sanottavaa, ja silti yritämme täyttää nuo kauhistuttavat tyhjiöt sanoilla.

Tämän lisäksi, vaikka löytäisimme itsemme ilmeisestä hiljaisuudesta, ilman ulkopuolista melua joka ahdistaisi aisteistamme, käännymme sisäisten voimavarojemme puoleen päästäksemme tätä tilannetta pakoon. Nämä ovat vain mekanismeja, joilla pyrimme välttämään hiljaisuutta, jota koemme nykyhetkessä.

Miksi hiljaisuus pelottaa meitä?

Koska emme tunne itseämme

Pelkäämme hiljaisuutta, koska se tarkoittaa sitä, että meidän tulisi ottaa kontaktia oman itsemme kanssa. Pakenemme hiljaisuutta, koska pakenemme meitä itseämme. Tämä on pelkoa siitä, että jäämme yksin sen puolemme kanssa, jota kieltäydymme näkemästä; niiden pelkojen ja haavojen kanssa, joita olemme jättäneet huomiotta. Olemme kauhuissamme kuullessamme oman äänemme, sisäisen huudon, jonka olemme haudanneet vuosien ajan ulkopuolisten äänien ja melun alle.

Emme tunne itseämme, koska emme ole koskaan olleet yksin. Emme tunne itseämme, emmekä toisaalta uskalla myöskään tutustua itseemme. Kun hiljaisuus syntyy, se tuo mukanaan varjojemme äänet, ne sisimpämme pimeät osat, joita emme tunnista omaksemme silloin, kun ne sitä ovat. Olemme kaikkea tuota, vaikka olisimme kuinka kieltäytyneet näkemisistä tätä puoltamme vuosikymmenten ajan.

Koska emme ole tottuneet siihen

Kaikki ei toki ole meidän syytämme. Olemme syntyneet ja elämme uppoutuneina yhteiskunnassa, joka ei opeta meitä olemaan yhteydessä tai kuuntelemaan omaa sisintämme, vaan pitää meidät kiireisenä ja häiritsee meitä jatkuvasti.

Itsensä tunteminen, henkilökohtainen kehitys, meditaatio… Kaikki nämä käytännöt näyttävät olevan varattuja sille vähemmistölle, joka kärsii ja jonka on noustava uudestaan jaloilleen, vaikka todellisuudessa meidän kaikkien tulisi harjoittaa niitä.

Hiljaisuus on saanut leimaantuneen kuvan ja meitä opetetaan näkemään se negatiivisena asiana – merkkinä siitä, että hiljainen henkilö on vihainen, loukkaantunut, surullinen tai poissa. Hiljaisuus herättää yksinäisyyttä ja tyhjyyttä, ujoutta ja negatiivisia tunteita, kun näin ei pitäisi olla.

Syynä sille, miksi hiljaisuus saa meidät pelkäämään, voi johtua siitä yksinkertaisesta syystä, ettemme ole tottuneet siihen

Aloita hiljaisuuden harjoittelu

Hiljaisuuden harjoittaminen auttaa meitä yhdistämään pelkomme, haavamme ja halumme. Sen avulla voimme tuntea itsemme, parantaa itsemme ja kääntää katseemme takaisin omaan sisimpäämme. Se tarjoaa meille mahdollisuuden löytää toiveemme ja mielipiteemme, saada takaisin voimamme ja oman äänemme. Kun löydät ja hyväksyt itsesi, kun opit rakastamaan ja olemaan sinut itsesi kanssa, maailmassa ei ole muuta vastaavaa paikkaa.

Vain sinä voit täyttää tyhjiösi, parantaa haavasi ja voittaa pelkosi. Vain sinä voit työskennellä unelmiesi ja tavoitteidesi eteen. Miksi sitten pelkäät viettää aikaa oman itsesi kanssa? Anna itsellesi mahdollisuus, niin saat selville, millaisia asioita olet menettänyt koko tänä aikana, kun olet pelännyt hiljaisuutta.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Hiljaisuus ja lepo ovat mielenterveyden perustarpeita
Mielen IhmeetLue se täällä Mielen Ihmeet
Hiljaisuus ja lepo ovat mielenterveyden perustarpeita

Hiljaisuus ja lepo ovat kaksi arvokasta voimavaraa, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Mutta ne ovat perustarpeita mielenterveydelle.



  • Le Breton, D. (2006). El silencio. Madrid: Sequitur.
  • Hanh, N. T. (2016). Silencio: el poder de la quietud en un mundo ruidoso. Barcelona, España: Urano.