Mikä on tunteiden ja ylipainon yhteys?

Ylipaino on yksi keskeisimmistä terveysongelmista nykypäivän maailmassa. Tiede ei ole vielä onnistunut selittämään kaikkia ylipainoon johtavia mikrobiologisia prosesseja. Tiedämme, että ylipainoon vaikuttavat monet eri tekijät, mutta jotkut niistä ovat vielä hämärän peitossa.

Tiedämme varmasti sen, että ylipainoisten ihmisten määrä on noussut maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestö kutsuu sitä epidemiaksi. Erityisesti Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Meksikossa ja Kiinassa ylipainoisten ihmisten määrä on kaksinkertaistunut ja joissakin tapauksissa jopa kolminkertaistunut.

“Kevennä taakkaasi kävelemällä hyvää polkua ja opettele elämään meren suomilla antimilla… Jokainen rakastamamme ja omistamamme tavara on siitä saatavasta hyödystä huolimatta taakka, jota me kannamme mukanamme läpi elämän – ja siten väistämättä ylimääräistä painolastia…”

– Luis Chiozza –

Tämä tilanne on luonut myyttejä ja ennakkoluuloja ylipainon ympärille. Ihmiset liittävät ylipainon mielessään itsekontrollin puutteeseen, vaikka se ei aina välttämättä pidä paikkaansa. Jotkut ihmiset yrittävät pudottaa painoa nälkäkuurilla, mutta eivät silloinkaan onnistu tavoitteessaan. Lisäksi ihmiset yhdistävät ylipainon rumuuteen ja epäviehättävyyteen. Voimme helposti havaita, miten emotionaalisesti latautunut tämä aihe on.

Tunteiden vaikutusta ylipainoon alettiin tutkia pari vuosikymmentä sitten. Matalakaloriset dieetit ja jatkuva harjoittelu eivät ole aina kaikki kaikessa parhaiden tulosten varmistamiseksi. Tämä onkin saanut ihmiset ajattelemaan, että saattaa olla olemassa muita ylipainoon vaikuttavia tekijöitä, jotka liittyvät ihmisen mielen tiedostamattomaan osaan.

Paino ja ylipaino

Anatomisesta näkökulmasta katsottuna rasvan kertyminen vartaloon ei aina välttämättä johda ylipainoon. Mitä enemmän rasvaa henkilöllä on kehossaan, sitä painavampi henkilö on kyseessä, mikä on itsestäänselvää.

Ei ole yhtä lailla selvää, heijastuuko tämä lisäys henkilön rasvaprosentissa hänen kokonaispainoonsa. Usein käy nimittäin niin, että kehon rasvaprosentin kasvaessa lihasmassa vastaavasti vähenee.

Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön paino ei välttämättä heijasta hänen vartalossaan olevan rasvan määrää. Painon pudottaminen ei tarkoita myöskään sitä, että henkilön pitää näyttää laihalta ja luisevalta. Olennaista tässä asiassa on se, että monia ihmisiä ei huoleta niinkään heidän painonsa, vaan heidän vartalonsa muodot.

Rasvan kerääntyminen joihinkin kehomme osiin näkyy ja koemme sen olevan epätoivottua, koska meillä on omat käsityksemme siitä, minkälaiset täydelliset ruumiin muodot ovat. Henkilö, jolla on esimerkiksi “jenkkakahvat” tai “pömppövatsa” saattaa painaa saman verran kuin henkilö, joka on hoikempi, mutta jolla on enemmän lihaksia.

Loppujen lopuksi ongelmana ei ole paino sinänsä. Se, mikä psykologisesti häiritsee monia ihmisiä, on heidän vartalonsa muotojen ja heidän ihannevartalonsa muotojen välinen kontrasti.

Tiedostamattomat tekijät ylipainon hallinnassa

Tohtori Luis Chiozzan mukaan on olemassa merkittävää tieteellistä näyttöä painon noususta. Joillakin ihmisillä on taipumus kerryttää painoa helpommin kuin muilla. Heidän vartalonsa myös osoittaa tietynlaista vastustusta kertyneen rasvan käyttämiseen.

Tämä argentiinalainen lääkäri halusi löytää syyn kyseiselle ilmiölle. Niinpä hän ryhtyi tutkimaan vartalossa olevan rasvan ensisijaista funktiota, joka on kaloreiden tai energian lähteenä toimiminen.

Tohtori Chiozza osoittaa, että on olemassa tiedostamattomia fantasioita, jotka liittyvät rasvan säilyttämiseen vartalossa. Hän esittää, että alussa rasvan kertyminen vartaloon on osoitus kehon sopeutumisesta. Keho valmistautuu siihen, että kovat ajat saattavat olla tulossa eikä ravintoa ole ehkä aina välittömästi saatavilla. Säilytämme ravintoa kehossamme niin, että meillä tulee olemaan jotakin varastossa, jos tulevaa tarvetta ilmenee. Esimerkiksi muuttolinnut lisäävät vartalossaan olevan rasvan määrää ennen pitkiä ja rasittavia muuttomatkojaan.

Rasva kerääntyy ihmisten vartaloon sen seurauksena, että henkilö varautuu mielikuvituksessaan pitkän tähtäimen varastoihin. Tämä fantasia liittyy puolestaan “omavaraisuuden” fantasiaan. Se tarkoittaa sitä, ettei henkilö halua olla riippuvainen muista ravinnon saamisessa. Tällä tavalla ihminen voi paremmin taata oman selviytymisensä.

Muutos vartalon muodoissa on vastine henkilön kolmanteen fantasiaan. Se on hänen mielensä kehittämä fantasia siitä, että hänen vartalonsa muuttuu aikaisemmasta muodostaan. Tässä tapauksessa se tarkoittaa irtaantumista vartalon ihannemuodoista.

Lihavuus on puolustusmekanismi

Tohtori Chiozza tekee sen johtopäätöksen, että ylipaino saattaa olla jonkinlainen puolustusmekanismi. Se toteutuu silloin, kun on olemassa tiedostamaton konflikti, joka liittyy kykenemättömyyden tunteeseen.

Vartaloon kertynyt rasva on tapa valmistella itseämme ja kehoamme mahdolliseen tulevaan toimintaan. Se on tarkoitettu toimintaan, johon emme kuitenkaan lopulta ryhdy, koska pelkäämme, että emme kykene suoriutumaan siitä oikein ja tyydyttävällä tavalla.

Lisäys ylipainoisten ihmisten määrässä voisi olla tohtori Chiozzan mukaan eräänlainen vastine ihmisen puolustuskyvyttömyyden tunteelle. Loppujen lopuksi on siis kysymys siitä, että emme kestä pätemättömyyden tunnetta. Tämä sisäinen konflikti piiloutuu siten ylipainoisuuden viitan alle.

Tohtori Chiozzan mukaan voidaan erotella kaksi ylipainoon liittyvää asiaa. Joillakin ihmisillä on fyysinen riski ylipainoisuuteen. Sen lisäksi on olemassa psykologinen riski siitä, että ei vastaa yhteiskunnassa vallitsevaan kauneuskäsitykseen.

Molemmat näistä riskeistä ovat yleensä voimassa yhtä aikaa. Tämän vuoksi kunkin henkilön tilanne pitää arvioida erikseen. Sitten henkilön motivaatiota voitaisiin käyttää hänen edukseen siten, että hän seuraa tiettyä ravinto- ja harjoitusohjelmaa. Nämä ovat tärkeimmät ihmisten painoa säätelevät tekijät aineenvaihdunnan lisäksi.