Mikä on hallitseva älykkyytesi?

Sanotaan että Einstein ja Chaplin, kaksi ihmistä jotka olivat kuuluisia älykkyydestään, sattuivat kerran olemaan samassa illanvietossa. He ryhtyivät keskustelemaan ja Einstein sanoi Chaplinille, “Olen aina ihaillut sinussa sitä, että taiteesi on yleismaailmallista; kaikki ymmärtävät ja ihailevat sitä.”

Chaplin vastasi nokkelasti, “Sinun taiteesi ansaitsee paljon enemmän kunnioitusta: kaikki ihailevat sitä mutta käytännössä kukaan ei ymmärrä sitä.” Kyseessä oli kaksi ihmistä, molemmilla erityyppinen älykkyys. Älykkyyttä ei olekaan olemassa vain yhden tyyppistä vaan useita erilaisia.

Monien älykkyyksien teoria esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983 Howard Gardnerin, Harvardin yliopiston professorin, toimesta. Tämä teoria pohjautuu ajatukseen että ei ole olemassa vain yhden tyyppistä älykkyyttä, jota pidetään kykynä ratkaista ongelmia ja luoda arvokkaita asioita, vaan pikemminkin erilaisia jotka liittyvät toisiinsa.

Gardner ja hänen kollegansa Harvardin yliopistossa todistivat, että on olemassa ihmisiä jotka saavat hyviä arvosanoja yliopistossa ja suorittavat useita akateemisia tutkintoja, mutta jotka eivät oikein tule toimeen toisten ihmisten kanssa.

Toisaalta on ihmisiä jotka eivät ole parhaita oppilaita mutta jotka tulevat erittäin hyvin toimeen ympärillään olevien ihmisten kanssa. Tämä tosiasia osoittaa, että ei ole kyse siitä että toinen henkilö olisi älykkäämpi kuin toinen, vaan pikemminkin siitä että heille on kehittynyt eri tyyppinen älykkyys.

“Älykkyyden todellinen merkki ei ole tieto vaan mielikuvitus.”

– Albert Einstein –

Älykkyyden tyypit

Gardner ja hänen työryhmänsä löysivät kahdeksan erilaista älykkyystyyppiä. Jokaisella henkilöllä on hallussaan jokainen näistä tyypeistä eriasteisina ja sekä erilailla yhdistyneinä. Erilaisten älykkyystyyppien sekoitus on asia joka tekee meistä ainutlaatuisia. Kahdeksan älykkyystyyppiä, joista Gardner puhuu, ovat seuraavat:

Kielellinen älykkyys

Tämä on kykyä käyttää sanoja tehokkaasti, käyttäen mm. kielen, fonetiikan ja semantiikan rakenteita. Sellaisilla ihmisillä kuten poliitikoilla, runoilijoilla, kirjoittajilla ja journalisteilla on taipumus kehittää tällaisia kykyjä sekä kirjoitettujen että puhuttujen sanojen käytön kautta.

Looginen-matemaattinen älykkyys

Tämä on liitetty kykyyn käyttää loogista päättelyä ja ratkaista matemaattisia ongelmia. Nopeus tämän tyyppisten ongelmien ratkaisemisessa on mittari joka määrittelee kuinka paljon kyseistä älykkyyttä henkilöllä on. Tiedemiehet, matemaattiset insinöörit ja ekonomistit erottuvat yleensä joukosta näillä osa-alueilla.

Spatiaalinen älykkyys

Tämä on kykyä luoda mielikuvia, piirtää ja kiinnittää huomiota yksityiskohtiin erityisen estetiikan tajun kera. Tällaisia kykyjä löytyy mm. taidemaalarien, valokuvaajien, suunnittelijoiden, tiedottajien, arkkitehtien ja tekstittäjien joukosta.

Musikaalinen älykkyys

Tämä liittyy musikaalisiin kykyihin kuten rytmiin ja melodiaan. Se auttaa meitä luomaan uusia ääniä, ilmaisemaan tunteita ja tuntemuksia musiikin kautta. Tämä älykkyys saa mm. muusikot, laulajat, säveltäjät, kapellimestarit ja tanssijat erottumaan joukosta.

Ruumiillinen ja kinesteettinen älykkyys

Tämä viittaa kaikkeen joka liittyy liikkumiseen, niin keholliseen kuin esineisiin ja peilikuviin. Sitä käytetään toiminnassa joka edellyttää koordinaatiota ja hallittua rytmiä. Se näkyy helposti tanssijoissa, kirurgeissa, käsityöläisissä ja urheilijoissa.

“Luovuus vaatii rohkeutta päästää irti varmoista asioista.”

– Erich Fromm –

Henkilön sisäinen älykkyys

Tämä viittaa omaan itsetietoisuuteemme, prosesseihin jotka liittyvät itseemme luottamiseen ja motivoimiseen. Sitä käytetään ymmärtämään sitä mitä teemme sekä tekojemme arvioimiseen. Tämän älykkyystyypin voimakasta kehittymistä löytyy teologeista, filosofeista ja psykologeista.

Ihmisten välinen älykkyys

Tämä on kykyä tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Siihen kuuluu kyky käyttää eleitä, hallita äänen käyttöä ja käyttää kasvojen ilmeitä. Näyttelijät, poliitikot, professorit ja muut vastaavanlaiset ihmiset ovat vahvoja tämän tyyppisessä älykkyydessä. Se on erittäin hyödyllistä ihmisille jotka työskentelevät suurien ryhmien kanssa koska he tietävät miten havaita ja ymmärtää muiden kanssa syntyviä ongelmia. Näin he oppivat myös käsittelemään ryhmää.

Naturalistinen älykkyys

Tämä on kykyä erottaa, luokitella ja käyttää ympäristön, esineiden, eläinten ja kasvien elementtejä. Ihmiset jotka ovat vahvoja tällä alueella osoittavat suurta taitoa tarkkailemisessa, kokeilemisessa ja johtopäätösten laatimisessa. Tällaisten asioiden parissa työskentelevät ihmiset ovat mm. ekologeja ja kasvitieteilijöitä.

“Rytmi on kaikkein tärkein asia koska se on taianomaista, se joka kutsuu yleisön tanssimaan, ja se mitä haluan on että lukijat tanssivat sanojeni kanssa.”

– Haruki Murakami –

Gardner väittää että jokaisella ihmisellä on kaikki näistä kahdeksasta älykkyystyypistä, mutta aina yksi erottuu joukosta enemmän kuin muut. On suositeltavaa oppia hallitsemaan suurta osaa näistä tyypeistä elämämme aikana, ammatistamme riippumatta.