Logo image
Logo image

Mikä on emotionaalinen säätelyhäiriö?

3 minuuttia
Tuntuuko sinusta joskus, että et hallitse tunteitasi? Joudutko katumaan monia asioita, joita olet sanonut ja tehnyt? Tämä viittaa tunteiden säätelyn puutteeseen. Se voi johtaa moniin negatiivisiin tilanteisiin.
Mikä on emotionaalinen säätelyhäiriö?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Emotionaalinen säätelyhäiriö määritellään äärimmäisiksi, huonosti moduloiduiksi vasteiksi, jotka estävät kykyämme toimia tehokkaasti. Esimerkkinä otettakoon, että et kykene pysymään rauhallisena ja puhut pahasti rakkaallesi. Myös ruoan ahmiminen ikävän työpäivän tai riidan jälkeen on emotionaalisen säätelyhäiriön ilmentymä.

Sanotaan, että jokainen tunne on pätevä ja täyttää tietyn tehtävän. On kuitenkin yksi asia kokea mikä tahansa tunne, jolla on voimakas negatiivinen valenssi (kuten viha), ja toinen on antautua niiden vietäväksi. Esimerkiksi ihmiset, jotka loukkaavat ja kohtelevat muita huonosti, tekevät niin koska he eivät osaa hallita turhautumistaan.

Kun tämä ominaisuus on äärimmäinen, se liittyy useisiin psyykkisiin häiriöihin, kuten kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Toisaalta meillä kaikilla on joskus hetkiä, jolloin tunteemme purkautuvat sopimattomalla tavalla, ja niillä on ilmeiset seuraukset.

Some figure
Sellaiset tekijät kuin välttäminen, märehtiminen ja kieltäminen voimistavat emotionaalista säätelyhäiriötä.

Emotionaalisen säätelyhäiriön ominaisuudet

Olet luultavasti useammin kuin kerran ollut tunteidesi vallassa. On todellakin monia tilanteita, jotka laukaisevat nämä voimakkaat vasteet, ja kiihkeä reagoiminen kielteiseen kontekstiin on täysin normaalia. Epänormaalia ja jopa patologista onkin reagoida näin arkipäiväisessä tilanteessa ja toistuvasti.

Näin voi käydä, kun henkilö palaa töistä stressaantuneena ja kuormittaa perhettään ahdistuksellaan väkivaltaisella tavalla. Se voi myös tapahtua, kun teini turvautuu itsensä vahingoittamiseen koska hän on tyytymätön kehoonsa tai kouluongelmien vuoksi.

American Psychological Association (APA) määrittelee emotionaalisen säätelyhäiriön sellaiseksi liialliseksi ja ylivoimaiseksi reaktioksi, joka uhkaa hyvinvointiamme.

Emotionaalisen säätelyhäiriön komponentit

Emotionaalinen säätelyhäiriö on erittäin voimakas ilmiö, johon liittyy useita prosesseja. Gratz & Roemerin tutkimuksessa selvitettiin tekijät, jotka ohjaavat tätä psykologista tilaa. Katsotaanpa:

  • Tietyllä hetkellä koetuista tunteista on selkeä tietoisuuden, hyväksymisen ja ymmärryksen puute.
  • Tunteiden kieltäminen. Tunteen hyväksymättä jättäminen ja projisointi muilla tavoilla. Esimerkiksi huutaminen, itku, itsensä vahingoittaminen jne.
  • Ei strategiaa tilanteen hoitamiseksi. Lisäksi ihmisillä, joilla on emotionaalinen säätelyhäiriö, on yleensä taipumus tehostaa tilaa märehtimisen, irrationaalisen huolen ja kieltämisen kautta.

Miten se ilmenee?

Kyvyttömyys säädellä tunteita johtuu puutteellisista psykologisista säätelystrategioista sen suhteen, mitä tunnemme ja mitä meille tapahtuu.

Monissa tapauksissa tämä häiriö johtuu mielenterveyshäiriöistä. Tämä on tavallista ihmisillä, jotka ovat toistaneet samaa käyttäytymis-, kognitiivista ja emotionaalista mallia kuukausia tai vuosia.

Emotionaalinen säätelyhäiriö voi ilmetä ihmisillä mm. seuraavin tavoin:

  • He näkevät todellisuutensa ja jokaisen kokemuksensa negatiivisuuden suodattimen läpi.
  • He kärsivät unihäiriöistä.
  • Heillä on psykosomaattisia muutoksia.
  • Heillä on usein ongelmia huomikyvyssä.
  • Heillä on vaikeuksia ylläpitää ihmissuhteita.
  • Heillä on taipumus riidellä. He voivat joskus olla väkivaltaisia.
  • He kokevat ongelmia työssään. Esimerkiksi vaikeuksia olla tuottava tai olla samaa mieltä kollegoiden kanssa.
  • He kokevat vihan- ja itkunpurkauksia.
  • Heillä on taipumusta itsensä vahingoittamiseen.
  • Heidän ruokailurutiininsa muuttuvat.
  • On olemassa riski, että he nauttivat riippuvuutta aiheuttavia aineita, kuten alkoholia tai huumeita.

Emotionaalisen säätelyhäiriön alkuperä

Tohtori Russell A. Barkleyn tekemä tutkimus väittää, että kaksivuotiailla, jotka kärsivät myöhemmin tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriöstä (ADHD), on usein merkkejä tunteiden säätelyhäiriöstä.

Nämä ovat lapsia, joilla on suurempia vaikeuksia säädellä vihan ja tuskan tunteita. Vaikka mekanismit, miksi tämä tapahtuu, ovat edelleen epäselviä, se on yleistä.

Tämä tunteiden hallinnan vaikeus liittyy yleensä useampaan kuin yhteen psyykkiseen ongelmaan. Tässä on joitain esimerkkejä:

  • Ihmiset, jotka ovat kärsineet jostain lapsuuden traumasta, osoittavat usein merkkejä emotionaalisesta säätelyhäiriöstä.
  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö.
  • Autismispektrihäiriö.
  • Epävakaa persoonallisuushäiriö.
  • Lasten tunteiden säätelyhäiriö (DMDD) on tila, jossa ilmenee vaikeuksia hallita tunteita. Se vaikuttaa lapsiin ja nuoriin, jotka osoittavat voimakkaita ärtyneisyyden purkauksia ja huonoa käytöstä.
Some figure
Emotionaalinen säätelyhäiriö liittyy usein tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriöön (ADHD).

Emotionaalisen säätelyhäiriön hoito

Tehokas ja pätevä strategia tunnehäiriöiden hoitoon on dialektinen käyttäytymisterapia. Tämä lähestymistapa auttaa tehokkaasti hallitsemaan tunteita. Sen tavoitteena on:

  • Muuttaa ja työskennellä epäterveiden käyttäytymisten parissa, jotka lisäävät kärsimystä.
  • Ymmärtää, tiedostaa ja säädellä tunteita.
  • Parantaa ihmissuhteita.
  • Parantaa keskittymis- ja rentoutumistaitoja.
  • Oppia sietämään ahdistusta sekä vastustuskykyä turhautumista kohtaan.

Kuten jo mainitsimme, meillä kaikilla on ajoittain ongelmia tunteidemme hallinnassa ja säätelyssä. Ongelma syntyy silloin, kun siitä tulee vakio. Tällöin kannattaa hakea asiantuntijan apua.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Barkley, R. A. (1997). Behavioral inhibition, sustained attention, and executive functions: Constructing a unifying theory of ADHD. Psychological Bulletin, 121(1), 65–94. https://doi.org/10.1037/0033-2909.121.1.65
  • D’Agostino, A., Covanti, S., Monti, M. R., & Starcevic, V. (2017). Reconsidering emotion dysregulation. Psychiatric Quarterly, 88(4), 807-825.
  • Gratz, K. L., & Roemer, L. (2004). Multidimensional assessment of emotion regulation and dysregulation: Development, factor structure, and initial validation of the difficulties in emotion regulation scale. Journal of Psychopathology and Behavioral Assessment, 26(1), 41-54.
  • Jerath, R., Crawford, M. W., Barnes, V. A., & Harden, K. (2015). Self-regulation of breathing as a primary treatment for anxiety. Applied Psychophysiology and Biofeedback, 40(2), 107-115.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.