Lukeminen ja aivot: tiedätkö mitä lukeminen tekee aivoillesi?

· 10.5.2018

Joillain asioilla on voima aiheuttaa myönteisiä muutoksia aivoihimme. Yksi näistä on lukeminen, mikä tekeekin vallan kiehtovia asioita aivoille. Mitä me tiedämme lukemisen ja aivojen yhteydestä? Vaikka jokaisella kirjalla ei olekaan tätä voimaa, kertovat lukuisat tutkimukset, että tarinoiden lukeminen erilaisista hahmoista, ovatpa he sitten todellisia tai kuvitteellisia, voi olla yksi kaikkein eniten muutosta luovista aktiviteeteista, johon voimme uppoutua.

Nykyaikana monet ihmiset ihmettelevät, mitä hyötyä kirjallisuudesta ylipäätään on. He väittävät voivansa saavuttaa samat hyödyt katsomalla elokuvan ja saavansa ne näin jopa helpommin. Kirjan ja kaikkien sen sisältämien sanojen täytyykin nykyisin kilpailla erikoistehosteiden kanssa. Eivätkä kaikki ihmiset saavuta lukiessaan tilaa, jossa he kokevat itse olevansa osa tarinaa. Näin ollen he mieluummin näkevät tarinan esitettynä näytöllä.

“Taito lukea on pitkälti taito paljastaa uudelleen kirjoissa piilevä elämä ja ymmärtää elämää entistä paremmin niiden ansiosta.”

-André Maurois-

Silti on sanomattakin selvää, että lukeminen on kokemuksena hyvin erilainen kuin elokuvissa käynti. Ensinnäkin lukeminen vaatii korkeampaa keskittymisen, abstraktion ja mielikuvituksen tasoa. Toisekseen lukemisen aivoissa aiheuttamat muutokset ovat huomattavasti voimakkaampia ja pidempikestoisia. Tutustukaamme seuraavaksi siihen, mitä asiantuntijoilla on asiasta sanottavaa…

Lukeminen ja aivot: muutokset havaintokyvyssä

Sinun havaintosi ja käsityksesi maailmasta muuttuu kun luet. Toronton yliopiston kognitiivisen psykologian professorin Keith Oatleyn mukaan hyvin kuvaillun kohtauksen lukeminen vastaa sen katsomista elokuvan muodossa.

mies lukee kahvihöyryn päällä
Mielemme ammentaa lukiessamme muistin sopukoista löytyvistä itsellemme tutuista kohteista, jotka muistuttavat kohtauksessa kuvattuja. Tämä on tavallaan kuin päänsisäisen valokuvan luomista. Näin ollen samanaikaisesti on toiminnassa monia eri tapahtumasarjoja. Näihin prosesseihin liittyy muisti, havannointi ja luovuus.

Luettuamme useita kohtauksia, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti, me pystymme luomaan kokonaisen kohtauksien albumin. Tämä kokoelma on kunkin yksilön oma ainutlaatuinen albumi, joka ei ole siirrettävissä. Mielemme sovittaa yhteen kaikki nämä tekijät luoden asiayhteyksiä lukemamme ja kaiken sen välillä mitä tiedämme. Tämä tuottaa muutoksia aivoissa, niin havaintokyvyn kuin älykkyydenkin suhteen.

Lukeminen ja aivot: lukeminen on yhtä kuin kokeminen

Tutkija Raymond Mar, Yorkin yliopiston psykologian tohtori, meni vielä askelta pidemmälle. Hänen aiheesta tekemiensä tutkimusten mukaan kaikki vaikuttaisi kielivän siitä, että aivomme eivät osaa erottaa kovinkaan hyvin toisistaan mitä on koettu ja mistä on luettu. Jotain vastaavanlaista tapahtuu katsellessamme elokuvaa, mutta lukiessa tämä kokemus on henkilökohtaisempi ja syvempi. Lukeminen saa aikaan paljon suurempia muutoksia aivoissa.

ihmiset lukevat bussissa tai junassa
Meidän aivomme käyttäytyvät samalla tavoin kun me kuvittelemme tarinan ja kun me todella koemme sen. Dr. Marin mukaan ihmisen lukiessa henkilöhahmon tekemästä teosta, aktivoituvat myös hänen omissa aivoissaan samat alueet kuin joita tarvitaan näiden kyseisten tekojen suorittamiseksi. Toisin sanoen me koemme tarinan lukemisen aivan kuin olisimme itse sen varsinainen hahmo.

Nämä aivoissa tapahtuvat muutokset on jopa pystytty havaitsemaan aivokuvauskokeilla. Kun henkilöhahmo esimerkiksi kävelee, aktivoituvat aivoissa kävelyyn liittyvät motoriset alueet.

Me siis kirjaimellisesti koemme mitä me luemme, ja tästä kaikesta saamme kiittää erästä tietyn tyyppistä hermosolua: peilisolu. Aivan, samat hermosolut jotka saavat meidät esimerkiksi matkimaan haukotusta nähdessämme jonkun muun haukottelevan. Juuri ne samaiset solut, jotka saavat vauvan hymyilemään kun joku hymyilee hänelle.

Lukeminen ja aivot… sekä empatia

Tutkijat ovat kiinnittäneet paljon huomiota lukemisen aivoissa aiheuttamiin muutoksiin ja empatiaan liittyen. Ensinnäkin he ovat havainneet, että ne aivojen alueet joita käytetään lukemiseen ja tiettyjen henkilöhahmojen tekojen ymmärtämiseen, ovat samoja kuin toisten ihmisten ymmärtämiseen käytetyt. Loppujen lopuksi molempien kokemusten perustana oleva prosessi liittyy kommunikointiin.

Täten me toisaalta koemme mitä kirjan hahmo tekee aivan kuin me itse tekisimme sen. Toisaalta me myös parannamme omaa kykyämme ymmärtää muita, sekä yhdistää tilanteita ja tunteita. Johtopäätelmänä: lukeminen on keino harjoittaa ja ravita empatiaa. Me muutamme omaa näkökantaamme tavalla tai toisella, kun luemme tarinan kerrontaa.

poika paperiveneessä

Tohtori Mar tarjoaa tästä selkeän esimerkin viittaamalla mahdolliseen hahmoon, jolla on jokin invaliditeetti. Mikäli tällaisen henkilöhahmon kokemuksista kerrotaan riittävän yksityiskohtaisesti, ymmärrämme me jossain vaiheessa miltä hänestä tuntuu. Tämä on totta jopa jos meillä itsellämme ei ole minkään tasoista fyysistä rajoitetta. Toisin sanoen me opimme tällöin, miten asettua toisen ihmisen asemaan.

Tässä on käsitelty vain joitakin lukemisen tarjoamia hyötyjä. Aivoissa tapahtuu kymmenittäin erilaisia muutoksia kun me istahdamme mukavasti kirjan pariin ja sallimme itsemme uppoutua sen tarinaanHyvä lukukokemus muuttaa meitä. Se auttaa meitä kasvamaan, löytämään yhteyden muuhun ihmiskuntaan, ja jopa muuttumaan fiksummiksi.