Limerenssi: hullunlailla rakastunut

Kirjoittaessaan kirjaansa Love and Limerence: The Experience of Being in Love psykologian lääkäri Dorothy Tennov löysi täydellisen termin määrittelemään tilaa, joka tapahtuu ihastuessa: limerenssi (englanniksi limerence). Limerenssi on hulluuden tila, joka sekoittaa ja liikuttaa meitä, joka estää meitä ajattelemasta mitään muuta kuin henkilöä, johon olemme rakastuneet. Tunnettu sanonta “hullunlailla rakastunut” sopii täydellisesti tähän psykologiseen prosessiin.

Onko kyseessä limerenssi vai pakkomielle?

Limerenssi muodostuu ainoastaan tilanteissa, jossa koemme fyysisen ja henkisen kuohunnan vaiheen rakkautemme kohteeseen. Tietyllä tavalla tämän tunteen oireet eivät eroa ihastumisen oireista: liiallinen hikoilu, sydämentykytys, hämmennys, keveyden tunne ja hormonien jyllääminen ovat avainasemassa romanttisessa rakkaudessa. Joskus kuitenkin tämä täysin luonnollinen vaihe muuttuu limerenssiksi, psykologiseksi termiksi.

Limerenssi aiheutti Romeon ja Julian kuoleman, tai tarkemmin sanottuna se kehittyi mahdottomuudesta pysyä yhdessä ulkopuolelta tulevien ristiriitojen takia. Historiamme on täynnä lukuisia romanttisesti ja voimakkaasti maalailtuja rakkaustarinoita, jotka usein ylittävät täysin fiktion rajoja.

Kukapa ei haluaisi hullaantua rakkaudesta?

Limerenssissä piilee ristiriita: ei ole olemassa ainuttakaan ihmistä, joka ei toivoisi olevansa hullunlailla rakastunut. Ristiriita syntyy, kun mielemme väittelee vanhojen, tuttujen ja tunnettujen rakkauskaavojen sekä jonkin uuden ja eksoottisen välillä.

 “Menetän itseni käsivarsillasi, suloinen järjettömyys, sinä, vahvin huumeeni”

Me lähes kaikki tiedämme miltä tuntuu rakastaa niin, että rakkaudesta tulee “hulluksi”. Mutta vaikka tunteidensa kieltäminen ei koskaan ole hyvästä, äärimmäisyyksiin viedyt tunteet tuovat myös seurauksia mukanaan. Seuraukset näkyvät niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin tasolla.

Limerenssi muuttuu sairaudeksi, kun takertuminen ei ole molemminpuolista. Kahden ihmisen välinen intohimo on luonnollista, mutta ainoastaan toisen kärsiessä siitä, se tuo mukanaan lukemattomia seurauksia ja kykenemättömyyttä päivittäisissä suorituksissamme.

Hullunlailla rakastaminen voi äärimmillään johtaa kärsimyksen lisäksi myös syvään masennukseen ja jopa itsemurhaan. Mutta ketäpä ei olisi tämän lyhyen elämämme aikana opetettu rakastamaan maltillisesti?

Kukaan ei ole syntynyt tietämään ja vain vuodet osoittavat mitä rakkaus kullekin merkitsee. Rakkaus ei ole staattinen termi, vaan pikemminkin vaihteleva sellainen, sillä on erilainen merkitys jokaiselle ihmiselle. Itsesi tunteminen auttaa sinua määrittelemään myös rakkauttasi; kuinka haluat rakastaa? kuinka haluat tuntea? kuinka haluat olla olemassa?