Liian vähäinen lepo luo vääriä muistoja

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

“Eli niin ei tapahtunut? Yritätkö sanoa minulle, että se mitä kerroin, ei koskaan tapahtunut?…” Huomaatko sanovasi tällaisia asioita? Kuvitteletko, että tiettyjä asioita on tapahtunut, vaikka ne eivät olekaan? Jos näin on, sinun on tiedettävä jotain. Nukut luultavasti liian vähän, sillä liian vähäinen lepo luo vääriä muistoja.

Me kaikki epäilemme omia muistojamme jossain vaiheessa. Esimerkiksi joskus saatat löytää itsesi väittelemästä jonkun kanssa tietyistä asioista, joiden olet vakuuttunut todella tapahtuneen. Joskus saatat jopa ihmetellä, tekeekö oma perheesi ja ystäväpiirisi “gaslightingia” sinua kohtaan. Ei tunnu kovinkaan mukavalta kuulla, kun sinulle sanotaan, “Mistä oikein puhut? Sitä ei koskaan tapahtunut!”

Saatat miettiä, oletko täysin menettänyt järkesi. Jos sinulla on ollut tällaisia kokemuksia, paras asia, jonka voit tehdä, on miettiä elämäntyyliäsi. Esimerkiksi stressi voi vaikuttaa muistiin samalla tavalla kuin unenpuute. Lepo on yksi aivojen parhaista ystävistä, ja liian vähäinen lepo taas luo vääriä muistoja.

Otetaan siitä vähän enemmän selvää.

Aivot tarvitsevat jatkuvaa ja keskeytymätöntä lepoa yöllä muistin muodostavien tietojen yhdistämiseksi. Nukkuminen päivällä ei ole niin hyödyllistä kuin olet ehkä uskonut.

Varo, sillä liian vähän unta luo vääriä muistoja

Kun muistat tilanteen viimeajoilta tai kaukaisesta menneisyydestä, et muistele sitä samalla tavoin kuin katsoisit valokuvaa. Tämä johtuu siitä, että muistisi ei ole 100-prosenttisen täydellinen. Useimmissa tapauksissa sinulla on taipumus tulkita vain pieniä yksityiskohtia. Tällaiset tulkinnat eivät kuitenkaan muuta muistin merkitystä.

Sanotaan esimerkiksi, että autosi on rikki ja haluat viedä sen samaan korjaamoon, jota veljesi käyttää. Tiedät suunnilleen millä kadulla se sijaitsee, koska menit kerran hänen kanssaan, mutta et muista kadun nimeä tai numeroa. Tämä muisti on kuitenkin edelleen toimiva: sen avulla voit toimia tiettyyn pisteeseen saakka.

Jos kärsit unettomuudesta, sinulla on aina vaikeuksia hakea tiettyjä tietoja. Esimerkiksi tässä skenaariossa saatat ajatella, että kyseistä korjaamoa suositteli sinulle työtoverisi eikä veljesi. Käytät siis väärää muistia.

Miksi näin tapahtuu ja mikä sen aiheuttaa?

Aivot ja yöllä lepääminen

Vuonna 2016 Duken yliopisto teki mielenkiintoisen tutkimuksen unesta ja väärästä muistista. Tutkimus korosti, että monissa maissa nuoret nukkuvat alle iälleen suositellut 8–10 tuntia. Tämä vaikuttaa heidän akateemiseen suoritukseensa.

Tämä vaikutus on kuitenkin suurempi vanhetessa. Aikuisena aivosi vaativat sinua nukkumaan keskimäärin 7-8 tuntia suorittaaksesi tietojentallennus-, tietojenhallinta- ja palautustöitä. Niinpä, jos et saavuta unen REM-vaihetta, aivot eivät suorita tehokkaasti monia näistä toiminnoista.

Toisin sanoen kunnollinen yöunet tarjoavat täydelliset neurobiologiset olosuhteet sekä lyhyiden että pitkäkestoisten muistojen oikeanlaiseen vahvistamiseen. Liian vähäinen nukkuminen heikentää niiden hakuprosessia.

Seuraukset ovat ilmeiset. Kun aivojesi täytyy hakea menneitä kokemuksia tai muistoja, mutta ne eivät ole tavoitettavissa, aivot joutuvat keksimään ne. Tämä johtuu siitä, että sen impulssi on aina “täyttää aukot”. Lyypekin yliopisto Saksassa teki tutkimuksen, jossa todettiin, että ihmiset kertovat sellaisia tapahtumia usein hyvin luottavaisesti, joita ei ole koskaan edes tapahtunut.

Torkut ja “matriisiefekti”

Nyt kun tiedät, että liian vähäinen lepo luo vääriä muistoja, kenties sanot itsellesi: “koska en nuku yöllä, yritän sitten nukkua päiväunet”. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä idea – ei ainakaan muistisi suhteen. Asiantuntijoilla on mielenkiintoisia tietoja tästä aiheesta.

He toteavat, että on totta että lyhyet päiväunet aterioiden jälkeen rentouttavat ja edistävät valppautta. Ongelma syntyykin silloin, kun nukut vähän yöllä ja nukut liian pitkät päiväunet. Tällöin ns. “matriisiefekti” tulee esiin.

Päiväunet luo nukkumismallin, joka ei ole erityisen sopiva uusien muistojen korjaamiseen. Tämä johtuu siitä, että aivosi toimivat näiden tilojen aikana pienissä pätkissä, ja sen sijaan että ne tallentaisivat tietoja pitkäaikaiseen muistiin, ne muuttavat niitä. Tämä luo vääriä muistoja vääristämällä todellisia kokemuksia.

Vaikka on totta, että päiväunet voivat edistää fyysistä lepoa, todellisuus on, että ne eivät edistä muistista huolehtimista tai uusien muistojen vahvistamista.

Yöllä nukkumisen merkitys

Unenpuutetta on pitkään käytetty kidutusvälineenä. Sen vaikutus aivoihin on valtava, ei vain muistin kannalta, vaan se luo myös hallusinaatioita. Siksi on tärkeää pitää huolta unirutiinista. Muista aina seuraavat asiat:

Aivot vaativat 7-8 tunnin säännöllistä unta. Päiväunilla ei ole tässä suhteessa mitään arvoa. Lisäksi on tärkeää, että uni on yöllä katkeamatonta.

Jos huomaat, että olet kärsinyt unettomuudesta useita viikkoja, älä epäröi pyytää asiantuntijan apua, koska fyysinen ja psyykkinen terveytesi riippuu hyvistä yöunista.