Liian ajattelun vaarat

Zimbabwessa paikallisilla heimoilla on sanonta, joka täydentää täydellisesti nykyaikaiset psykologiset ongelmat. Se on kufungisisa, joka voidaan kääntää kirjaimellisesti “liika ajattelu”, joko tämän hetken ongelmien tai menneisyyden traumaattisten tapahtumien ajattelu.

Shona, yksi tämän alueen heimoista, ajattelee että asioiden liikaa ajatteleminen nähdään asiana, joka ei ole hyväksi terveydellemme. Tällainen käyttäytyminen voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä ongelmia. Esimerkiksi alkuasukkaat eivät vain usko että liika ajattelu voi aiheuttaa masennusta tai ahdistusta, mutta se voi myös aiheuttaa muita fyysisiä häiriöitä, kuten väsymystä tai päänsärkyä.

Mutta onko kufungisisa -käsitteen takana totuutta? Voiko liika ajattelu todella vahingoittaa meitä? Lue lisää selvittääksesi!

Kufungisisa, kun liika ajattelu satuttaa meitä

Kautta historian ihmiset ovat olleet ylpeitä kyvystään pohtia asioita. Toisin kuin muut eläimet, jotka toimivat vaiston ohjaamana, me ihmiset voimme ajatella ja järkeillä asioita, joita meille tapahtuu. Tämä kyky on kuitenkin kaksipiippuinen juttu.

Muilla lajeilla ei ole kykyä tuntea pahaa mieltä niin kuin meillä on. Ja vaikka se voi tuntua järjenvastaiselta, meidän kykymme pohtia ja ajatella on juuri se kyky, joka myös tuo meille kaikenlaisia ongelmia.

Shona-heimo ei ole ainoa ryhmä, joka on nostanut esiin tämän ongelman kufungisisa -käsitteen kanssa. Päinvastoin, nykyajan psykologia perustuu juuri tälle aatteelle. Kognitiotutkimuksen syntymisen jälkeen mielen tutkimus on paljastanut, että mikä saa meidän tuntemaan pahalta, ei ole se mitä meille tapahtuu, vaan se mitä ajattelemme ja miten reagoimme.

Albert Ellis, rationaalis-emotionaalisen käyttäytymisterapian isä, painotti tätä erityisesti. Se, mikä meihin vaikuttaa ei ole se mitä meille tapahtuu, vaan se mitä meidän mielemme kertoo meille tapahtuneesta. Miten on sitten mahdollista, että mielemme saa meidät tuntemaan pahalta?

Aivojemme roolin ymmärtäminen

Ihmiset kehittyvät äärimmäisen vihamielisessä ympäristössä. Vaikka elämme nyt yltäkylläisyydessä, aivomme käyttäytyy edelleen kuin eläisimme kivikaudella. Siksi monet meidän henkisistä toiminnoista ovat nyt “pois käytöstä”.

Yksi niistä on tapa, jolla käsittelemme tietoa. Koska esi-isiämme ympäröivät vaarat, oli tärkeää että he huomasivat kaikki negatiiviset ja vaaralliset puolet ja tilanteet elämässään. Tämä on ainoa tapa, jolla he pystyivät puolustamaan itseään luonnonvaraisia eläimiä vastaan, ratkaista ruokapulaongelmia tai etsiä turvaa hädän iskiessä.

Sen tavan vuoksi, miten evoluutio toimii, meidän aivomme toimivat edelleen samalla tavalla. Nouseva retikulaarijärjestelmä (ARAS) on vastuussa siitä, että keskitymme kaikkeen mikä voi mennä pieleen. Tämän vuoksi meillä on taipumus keskittyä negatiiviseen.

Shonat tiesivät kufungisisa -ajatusta luodessaan, että jos näemme maailman vihamielisenä paikkana, se saa meidät tuntemaan pahalta. Kuitenkin nykyään jos ajattelemme liikaa, se saa meidät vain huolestumaan, tuhlaamaan aikaa ja täyttämään itsemme ahdistuksella.

Miten lopettaa ajattelemasta liikaa

Ajatuksen rooli meidän hyvinvoinnissamme on niin tärkeä, että melkein kaikki psykologiset hoitomuodot keskittyvät muuttamaan tapaa, jolla katsomme maailmaa. Periaatteessa on olemassa kaksi tapaa tehdä tämä:

• Muuttamalla se, mitä sanomme meille tapahtuvista asioista.
• Eläminen nykyhetkessä.

Tarkkaillaanpa molempia:

1. Ajatustemme muuttaminen

Ensimmäinen vastaus liian ajattelun aiheuttamaan ahdistukseen on yksinkertaisesti muuttaa se, mitä sanomme itsellemme. Joidenkin aatteiden, kuten stoalaisuuden mukaan, se mitä meille tapahtuu on tuskin koskaan tärkeää. Moderni kognitiivinen psykologia käyttää tätä ajatusta opettamaan meitä pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta.

Näiden ajatusten mukaan tuskin mikään, mitä meille tapahtuu, on todella kauheaa. Jos pidämme mielessä tämän ajatuksen, suuri osa meidän ahdistuksestamme yksinkertaisesti katoaa. Huolestumisessa ei olisi yksinkertaisesti mitään järkeä. Pärjäämme kyllä, tapahtuipa meille mitä tahansa.

2. Eläminen nykyhetkessä

Vanhat filosofiat kuten buddhalaisuus, ja nykyaikaiset suuntaukset kuten tietoisuustaito, perustuvat samaan ajatukseen: kärsimyksen perustana on ajatus. Tämä on sama käsite, joka on tuotu yhteen kufungisisan käsitteessä. He, jotka noudattavat tätä ajattelutapaa, pyrkivät vaientamaan mielensä.

Tämä ei tietenkään ole niin yksinkertaista kuin miltä se kuulostaa. Se voidaan kuitenkin saavuttaa joidenkin käytäntöjen, kuten meditaation tai joogan avulla. Tiede on osoittanut, että mielemme vaientaminen vaikuttaa erittäin positiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteemme.

Ajatus siitä, että kufungisisa tai liika ajattelu voi vahingoittaa meitä, on ollut tiedossa lähes jokaisessa kulttuurissa koko historian ajan. Pienellä vaivalla voimme kaikki oppia välttämään tämän ongelman. Jos kuitenkin luulet tarvitsevasi apua, älä epäröi ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Hänen ohjauksensa avulla henkisen vapauden polku vapauteen on paljon helpompi navigoida.