Lasten täytyy ilmaista tunteensa voidakseen kasvaa

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

“Älä itke”, “olet jo iso lapsi”, “sinun on oltava rohkea”. Nämä ovat todella yleisiä ilmaisuja, joita aikuiset käyttävät lohduttaakseen pettyneitä lapsia. Nämä näyttävät toimivan joidenkin lasten kanssa, ainakin lyhytaikaisesti. Mutta pitkäkestoisesti ne kuitenkin rohkaisevat lapsia pitämään tunteensa sisällä. Tällä hiljaisuudella voi olla vakavia vaikutuksia heidän psykologiseen ja sosiaaliseen kehitykseensä. Lasten on voitava ilmaista tunteensa.

Lasten tunteiden kieltäminen ja niiden huomiotta jättäminen on vaarallista. Olisi siis hyvä idea välttää tätä, jos haluamme lapsemme olevan psyykkisesti terveitä. Tämä voi myös vaikuttaa heidän ihmissuhteidensa kehitykseen, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Se että lapset ovat pieniä ei tarkoita sitä, että heidän ajatuksensa ja tunteensa olisivat vähemmän tärkeitä. Päinvastoin.

Totuus on, että heidän maailmansa on aivan yhtä tärkeä kuin meidänkin, ja niin ovat myös heidän tunteensa ja se miten he havaitsevat maailman. Meidän tehtävänämme on tukea heitä samalla kun he oppivat tuntemaan itsensä. Kaivaudutaan syvemmälle tähän aiheeseen; miten lapset voivat ilmaista tunteensa sekä ymmärtää niitä.

Lasten tunteiden tukahduttamisen vaara

Viha, suru tai ärtymys ovat luonnollisia reaktioita, joilla lapset reagoivat eri tilanteisiin. Näin saattaa olla siitä syystä että he eivät ymmärrä mitä tapahtuu, tai koska he eivät saaneet mitä halusivat. Tai sitten kyseessä on vain kiukunpuuska. Oli syy mikä tahansa, näillä tunteilla on viesti, joka sanoo enemmän kuin vain “olen pettynyt.” Meidän tehtävänämme on ymmärtää tuo viesti.

Jos torjumme lapsemme negatiivisen tunteen ilmaisun, opetamme häntä hukuttautumaan omaan hätäänsä.

Oikea tehtävä olisi tulkita lastemme kyyneliä tai vihaa ja selvittää mikä on vialla. Jos sen sijaan torjumme heidän tunteensa emmekä kiinnitä niihin huomiota, ne edesautamme heidän negatiivisia tunteitaan. Lisäksi torjumme heidän identiteettinsä. Vaadimme heiltä käyttäytymistä joka on meille sopivaa, mutta silti perustuu pelkoon ja emotionaaliseen torjuntaan.

Jos tukahduttamme lastemme tunteet, heistä tulee aikuisia jotka eivät kykene hallitsemaan emotionaalista kieltä. Tämä tulee pitämään paikkansa heidän kohdallaan, ja heidän suhteissaan muiden kanssa, ja tämä vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Tämä tulee myös rajoittamaan heidän tunneälynsä kehitystä. Kuten psykologi Daniel Goleman sanoo, itsensä tunteminen ja omien tunteiden tunteminen on emotionaalisen terveyden kulmakivi. Se on perusta, jonka päällä henkilökohtainen kasvu istuu.

Lasten tunteiden ilmaisu

Meillä ei ole paljon harjoituksia, jotka opettavat lapsia tunnistamaan, ilmaisemaan ja vapauttamaan omat tunteensa. Tämä pitää etenkin paikkansa, kun puhumme negatiivisista tunteista kuten viha, ärtymys tai suru. Itseasiassa uskomme, että kun lapsi ilmaisee tämäntyyppisiä tunteita, se johtuu siitä, että he ovat törkeitä, kouluttamattomia tai aggressiivisia. Jos emme opeta heitä yhtymään heidän emotionaaliseen sisimpäänsä, he eivät koskaan opi ymmärtämään itseään. Tämän seurauksena he eivät kykene hallitsemaan tunteitaan.

Jos haluamme kasvattaa emotionaalisesti älykkäitä ja terveitä lapsia, meidän on aloitettava sallimalla heidän ilmaista omat tunteensa. Jos emme salli, heistä tulee entistä pettyneempiä, kunnes he ilmaisevat itsensä jollain toisella tavalla. Heistä tulee omien tunteidensa vankeja.

Ärtyneisyyden tai surun ilmaisu tuo helpotusta ja parannusta. Se auttaa meitä myös liikkumaan eteenpäin ja ymmärtämään itseämme. Siksi se on niin tärkeää. Jos lapset oppivat ilmaisemaan tunteitaan asianmukaisesti nuoresta iästä lähtien, heistä voi tulla psyykkisesti terveitä aikuisia. Lasten emotionaaliseen koulutukseen investoiminen on investointi tulevaisuuden aikuisille. Emme saisi koskaan unohtaa tätä.

On todella tärkeää kertoa lapsillemme, että kaikki tunteet ovat välttämättömiä.

Kuinka voimme auttaa lapsiamme ilmaisemaan tunteensa

On olemassa monia tapoja ilmaista tunteensa ja kanavoida negatiivista energiaa. Nämä vaihtelevat aina kyynelistä tunteiden tunnistamisen prosessiin asti.

Kaikkein tärkeintä on olla tietoinen siitä, että tämä on välttämätön prosessi heille. Vihalla, kritiikillä, tai uhkailulla ei saisi koskaan vastata. Emme saisi koskaan menetä hallintaa. Meidän on tuettava heitä vaikeina aikoina, sillä he eivät pysty pitämään huolta ongelmistaan yksin. Tämä pitää etenkin paikkaansa elämän ensimmäisinä vuosina. Lasten on saatava olla rauhallisessa ympäristössä, ei ihmisten kanssa jotka lisäävät heidän vihaansa.

Asenteemme lasten kanssa pitäisi olla peräisin rakkaudesta, taidosta kuunnella ja empatiasta. Tällä tavalla voimme auttaa heitä selvittämään mikä aiheuttaa heidän tunteensa ja kuinka he voivat vapauttaa ne. Tällainen prosessi myös auttaa heitä heidän kykynsä kanssa säädellä tunteita.

Opettaessamme lapsia ymmärtämään mitä tunteita he tuntevat, voimme opettaa heille myös jokaisen tunteen sisältävistä kasvojen ilmeistä, kehon liikkeistä ja äänensävyistä.

Meidän on yritettävä välttää järkeilemistä lasten kanssa, kun he ovat vihaisia tai musertuneita. Voimme ehdottaa, että he ilmaisevat omat tunteensa, mutta muutaman minuutin odottaminen tavallisesti auttaa heitä rauhoittumaan.

Tämä on paras hetki hyvälle keskustelulle. Voimme rohkaista heitä ilmaisemaan kaikki mitä he tuntevat, jotta he voisivat tuntea olonsa paremmaksi. On myös tärkeää että saamme heidät ymmärtämään, että kun he ilmaisevat tunteensa, heillä on tilaisuus ajatella ja toimia asianmukaisella tavalla. Nyrkkisääntönä on etteivät he loukkaisi ketään muuta.

Liikennevalotekniikka

Yksi yleinen tekniikka opettaa lapsia ilmaisemaan tunteita on ns. liikennevalotekniikka. Tavoitteena on saada lapset yhdistämään omat tunteensa ja toimintansa liikennevalon väreihin. Tehdäksemme tämän piirrämme liikennevalot, ja selitämme lapselle seuraavasti:

• Punainen valo: Yhdistämme tämän värin pysähtymiseen. Eli kun tunnemme vihaa, hermostuneisuutta tai haluamme huutaa tai riidellä, muistakaamme, että punainen valo syttyy ja meidän on pysähdyttävä. Kuvitelkaamme, että ajamme autoa ja pysähdymme liikennevaloihin. Viestinä on: “pysähdy, rauhoitu ja ajattele.”
• Keltainen valo: Tämä väri tarkoittaa pysähtymistä ja ajattelemista selvittääksemme mikä ongelma on ja mitä oikein tunnemme. Voimme kertoa lapsille, että kun valo on keltainen, autoilijat pysähtyvät, ajattelevat, etsivät ratkaisuja ja ovat valmiina jatkamaan matkaa. Tässä tapauksessa sanoisimme: “ajattele ratkaisuja ja seurauksia.”
• Vihreä valo: Tämä väri tarkoittaa, että voimme jatkaa. Valitkaamme paras ratkaisu toteuttakaamme se. Viesti joka voi auttaa lapsia tässä tilanteessa voisi olla: “jatka ja käytä parasta ratkaisua.”

Seuraava tekniikka jolla on taipumusta toimia pettyneiden lasten kanssa, on pyytää heitä piirtämään vihansa. Sitten puhumme heidän kanssaan kaikesta mitä he tarvitsevat. Viimeiseksi pyydämme heitä repimään piirustuksensa. Tämä on symbolinen tapa päästä eroon vihasta sen jälkeen kun viesti on välitetty. Lapset voivat myös laskea kymmeneen, viettää hetken yksinään tai hengittää syvään. Myöhemmin pohtikaamme yhdessä mikä sai heidät tuntemaan tällä tavalla. Puhukaamme siitä kuinka he voivat kanavoida omat tunteensa ja kuinka ratkaista omat ongelmansa. Viimeinen osa rohkaisee tietoisuuteen ja emotionaalisen ilmaisuun ja vastuullisuuteen.

Kuten voimme nähdä, lapset voivat ja heidän pitääkin ilmaista tunteensa, sekä positiiviset että negatiiviset. Tavallisesti tapahtuu niin, että he eivät tiedä kuinka tehdä tämä. Meidän tehtävänämme on auttaa heitä ilmaisemaan ne positiivisen emotionaalisen koulutuksen myötä, joka perustuu ymmärrykseen ja rakkauteen.