Tiede väittää, että lapset havaitsevat ärsykkeitä, joita aikuiset eivät näe

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Lapset havaitsevat ärsykkeitä, joita aikuiset eivät näe. Näkökohtia, vivahteita ja erityispiirteitä, joita me aikuiset emme yksinkertaisesti huomaa kiireen tai valikoivan huomiomme vuoksi.

Tiede on löytänyt kaksi asiaa tässä suhteessa. Ensinnäkin lapsilla on hyveitä, jotka monet meistä menettävät iän myötä. Toiseksi lapsen silmin nähty maailma on rikkaampi ja paljon vaikuttavampi.

Aliarvostamme usein omien lastemme, oppilaidemme tai yleensäkin lasten käsityksiä. On totta, että näemme heidät nuorina, joilla on paljon potentiaalia. Mutta joskus me rajoitamme heitä pitämällä itsestäänselvyytenä sitä, että he edelleen käsittelevät maailmaa epäkypsällä tavalla.

Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka on todennäköistä, että kognitiivisten prosessien suhteen heillä on vielä paljon opittavaa ja kehitettävää, havainnon suhteen 4-5-vuotiaat lapset ovat yleensä poikkeuksellisia!

“Lapsia pitäisi opettaa ajattelemaan, ei mitä ajatella.” 

-Margaret Mead-

Miksi lapset ja aikuiset eivät näe samoja asioita?

Me kaikki tiedämme, että lapsilla on hyveitä, jotka tekevät heistä ainutlaatuisia ikänsä ja viattomuutensa vuoksi. Vain lapset pystyvät näkemään maailman yhtä innovatiivisella ja haastavalla tavalla. Kaikki kiinnittää heidän huomionsa ja kaikki saa heidät esittämään kysymyksiä. Todellisuus on heille ääretön skenaario kokeiluja ja yritystä ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Kirjailija Vladimir Nabokov sanoi, että uteliaisuus on pohjimmiltaan tottelemattomuutta sen puhtaimmassa muodossa. Lapset nauttivat “toimettomuudestaan”, kunnes aikuinen asettaa rajat ja kertoo heille kuinka ajatella, kuinka ymmärtää asioita ja miten niihin reagoida. Jotenkin kasvaessamme päädymme hukkaamaan itsemme niihin ajatusohjeisiin, joita meille annetaan. Kyltymätön uteliaisuutemme sammuu ja meistä tulee jonkin verran ennakoitavampia ja järjestelmällisempiä.

Tuo väite, että lapset havaitsevat ärsykkeitä, joita aikuiset eivät näe, saattaa saada sinut ajattelemaan, että heillä on ehkä poikkeuksellisia voimia. Että ehkä he näkevät sekä kokonaisuuksia että yksityiskohtia, joille aikuiset ovat sokeita. Näin ei kuitenkaan ole, vaan todellisuudessa mekin näkisimme sen, mitä he näkevät, jos keskittyisimme maailmaan toisella tavalla.

Lasten maailma ja sen laajempi tarkkaavaisuus

Vuonna 2017 Ohion osavaltion yliopistossa Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, joka julkaistiin Association for Psychological Science -lehdessä. Tutkijat pyrkivät ymmärtämään, miten aikuisen tarkkaavaisuus eroaa lapsen tarkkaavaisuudesta. He havaitsivat, että 4-5 -vuotiaat lapset muistavat merkityksettömät tiedot paremmin kuin aikuiset.

Kun kahta ryhmää pyydettiin muistamaan joukko tiettyjä elementtejä, aikuiset olivat taitavampia herättämään tiettyjä ärsykkeitä. Toisin sanoen aikuisten valikoiva havainto on parempi kuin lasten. Lapset pystyivät kuitenkin muistamaan asioita ja yksityiskohtia, joita aikuiset eivät olleet edes havainneet.

Esimerkiksi, kun tutkijat pyysivät lasta ja aikuista muistamaan kuvan, jossa oli sarja hahmoja, aikuinen henkilö muisti suuremman määrän kohteita. Lapsi puolestaan muisti, millainen testin tehnyt henkilö oli ja mikä paita hänellä oli päällään, sekä mitä hän itse näki tuolloin ikkunasta.

Aikuisilla on suurempi kyky valikoivaan tarkkaavaisuuteen. Lasten tarkkaavaisuus taas voidaan määritellä laajemmaksi eikä niin tarkoin määrätyksi.

Lasten utelias katse

On selvää, että lapset havaitsevat ärsykkeitä, joita aikuiset eivät näe. Tämä selittyy heidän luontaisella uteliaisuudellaan. On mielenkiintoista huomata, että tämä vähemmän täsmällinen ja laajemman tarkkaavaisuuden omaava tiedonhalu voidaan selittää melko tarkasti. Tämä on se tosiasia, että uteliaisuus liittyy selviytymiseen.

On olemassa englanninkielinen sanonta, joka suomeksi kuuluu näin: “uteliaisuus tappoi kissan“. Itse asiassa totuus on, että se luultavasti teki kissasta viisaamman. Rochesterin yliopiston (Yhdysvallat) Brain and Cognitive Sciences -osasto teki mielenkiintoisia tutkimuksia tästä aiheesta. Havaittiin, että uteliaisuus on kognition peruselementti. Itse asiassa uteliaisuuden ansiosta yhteiskunta edistyy kaikilla alueilla. Esimerkiksi lääketieteellisellä, sosiaalisella, teknologisella jne. Lisäksi, jos 5-vuotias lapsi havaitsee enemmän asioita kuin aikuiset, se johtuu siitä, että uteliaisuus on olennainen osa hänen kehitystään.

Vähitellen he voivat jättää huomioimatta häiriötekijät keskittyäkseen olennaiseen ja olla siten tehokkaampia. Olisi kuitenkin paljon parempi, jos he eivät menetä tätä potentiaalia ja arvostavat edelleen tiettyjä ympäristöön liittyviä yksityiskohtia. Todellakin, utelias katse ei saisi koskaan hävitä lapsuuden jälkeenkään.

Digitaalinen lakko yhdistää lapset ympäristöönsä

Uusi teknologia voi olla poikkeuksellinen voimavara lapsille. Sitä on kuitenkin hyödynnettävä oikealla tavalla. Ei esimerkiksi koskaan ole hyvä idea, että lapset viettävät kaiken vapaa-aikansa näytöillä. Ei myöskään ole suositeltavaa altistaa heitä näille laitteille lainkaan varhaisessa iässä.

Meidän tulee mahdollisuuksien mukaan edistää lapsen vuorovaikutusta ympäristönsä ja ikätovereidensa kanssa. Meidän on varmistettava, että he tutkivat, yhdistyvät ympäristöönsä ja löytävät maailmaa viidellä aistillaan. Ei vain näköaistin kautta. Tai kosketa sormillaan matkapuhelinta tai tablettia. Sen sijaan anna heidän juosta, likaantua ja keksiä asioita itse, kuten pahvisia avaruusaluksia.

On totta, että lapset havaitsevat ärsykkeitä, joita aikuiset eivät näe. Tulee kuitenkin aika, etenkin jos he ovat jatkuvasti alttiina näytöille, jolloin heidän huomiotasonsa on puutteellinen ja heidän uteliaisuutensa on vähäistä. Yritetään varmistaa, ettei näin käy.

Utelias mieli tarvitsee kaikenlaisia ärsykkeitä selviytyäkseen, joten älkäämme rajoittako sitä.