Lapsen esioperationaalinen kehitysvaihe Piaget'n mukaan

Jean Piaget, sveitsiläinen epistemologi ja biologi, omisti suuren osan elämästään lapsuuden tutkimiselle ja tarkkailulle. Niiden joukossa on kognitiivinen kehitysvaiheteoria. Tämän teorian mukaan ihminen kehittyy syntymästään lähtien, saavuttaen jatkuvasti eri vaiheita.

Piaget esitteli ajatuksen lapsen erilaisista henkisistä prosesseista. Hänen teoriansa koskivat sitä, miten lapsi ajattelee ja millä tavoin tämä eroaa aikuisen ajattelusta. Hän selitti lasten ajattelun kehitystä eri vaiheiden kautta, jolloin he kehittyvät sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Tämä epistemologi vahvisti, että lasten kehitys ei ole lineaarista, vaan evoluutio tapahtuu vaiheittain, jolloin kunkin iän ominaispiirteet muodostetaan. Älykkyys oli Piagetille biologisen, sosiaalisen ja ympäristön kypsymisprosessin tulos.

Piaget’n mukaan lapset näkevät maailman eri tavalla kuin aikuiset. He rakentavat henkisen mallin maailmasta kognitiivisten prosessiensa asteittaisesta uudelleenjärjestelystä. Periaatteessa he ymmärtävät ympäristönsä, jatkavat sitten kokeiluja sen kanssa ja erottavat aiemman ja uuden oppimisen.

“Joka kerta kun opetamme lapselle jotain, estämme häntä keksimästä sitä itse.”

-Jean Piaget-

Lapsen ajattelun kehitysvaiheet

Jean Piaget erotti neljä lasten ajattelun kehitysvaihetta:

• Sensomotorinen kausi. Syntymästä kahteen vuoteen.
• Esioperationaalinen kehitysvaihe. kahdesta seitsemään vuoteen.
• Konkreettisten operaatioiden vaihe. Seitsemästä kahteentoista vuoteen.
• Formaalien operaatioiden kehitysvaihe. 12-vuotiaasta aikuisuuteen.

Näillä ihmisen älykkyyttä koskevilla tutkimuksilla Jean Piaget loi perustan geneettiselle epistemologialle, joka sisällytettiin myöhemmin psykologiaan ja kasvatusteorioihin. Hänen inspiraation lähteensä olivat hänen omat lapsensa, joita hän tarkkaili ja analysoi kehittääkseen teorioitaan.

Esioperationaalinen kehitysvaihe

Esioperationaalinen kehitysvaihe tapahtuu ikähaarukassa 2-7 vuotta. Tässä vaiheessa huomataan monia saavutuksia edelliseen vaiheeseen verrattuna. Esimerkiksi kyky käyttää mielensisäisiä kuvia, käsitellä kaavioita, käyttää kieltä ja symboleja.

Esioperationaalisessa kehitysvaiheessa lapsi kehittää omatuntoaan. Yksi tähän saavutukseen liittyvistä pääpiirteistä on minäkeskeinen ajattelu. Lisäksi mielikuvituksella on suuri merkitys tässä vaiheessa.

Kielenkäytön kehittyminen on erittäin merkittävää. Tämä yhdessä kuvainnollisemman tiedon kanssa auttaa lasta parantamaan viestintätaitojaan. Lisäksi hän pystyy vangitsemaan ja ymmärtämään ideoita paremmin, joten hän voi ilmaista itseään paremmin.

Piaget jakoi tämän vaiheen kahteen osaan:

• Esikäsitteellinen. Se kestää kaksivuotiaasta nelivuotiaaksi. Tässä vaiheessa lapsi ei ymmärrä suhteellisia termejä, kuten suurempi ja pienempi.
• Intuitiivinen. Se kestää nelivuotiaasta seitsenvuotiaaksi. Tässä vaiheessa lapsi oppii käyttämään suhteellisia termejä. Hänen looginen kykynsä on kuitenkin rajallinen.

Yleiset luonteenpiirteet

Esioperationaaliselle kehitysvaiheelle on ominaista seuraavat näkökohdat:

• Keskittyminen. Lapset voivat keskittyä vain yhteen kohteeseen tai tilanteeseen kerrallaan. Tässä iässä heillä on todellakin vaikeuksia käsitellä useita asioita samanaikaisesti. Lisäksi he todennäköisemmin keskittävät huomionsa ei-sosiaalisiin kuin sosiaalisiin ongelmiin.
• Minäkeskeisyys. Tällä termillä Piaget viittaa tapaan, jolla lapsi näkee ja kuvaa asioita. Kaikki pyörii lapsen oman kokemuksen ympärillä. Kaikki keskittyy lapseen itseensä.
• Animismia. Tämä on uskomus, että ei-inhimillisillä esineillä, olivatpa ne sitten leluja tai muita esineitä, on inhimillisiä tunteita. Piaget ajatteli, että tämänikäinen lapsi uskoo, että luonnollinen maailma on elossa ja sillä on sekä tarkoitus että omatunto.
• Keinotekoisuus. Lapset uskovat, että tietyt asiat ympäröivästä maailmasta ovat ihmisten luomia. Esimerkiksi pilvet.
• Peruuttamattomuus. Kyvyttömyys kääntää tapahtumasarja pisteestä X alkupisteeseensä.

Tässä kehitysvaiheessa lapset leikkivät, eivät keskenään tai yhdessä, vaan rinnakkain. He leikkivät jakaen saman tilan, mutta jokainen lapsi on keskittynyt omaan maailmaansa ja on harvoin vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Heillä on kuitenkin kyky suorittaa symbolisia leikkejä, edustaen itseään tai esineitä eri rooleissa.