Kuusi viisasta sokeaa ja elefantti: tarina, joka opettaa arvostamaan toisten mielipiteitä
Arvostatko toisten mielipiteitä? Osaatko ottaa huomioon myös sellaisia näkökulmia, jotka eroavat omistasi? Seuraavan tarinan tarkoituksena on herättää pohdiskelua kyseisen teeman merkeissä.
Toisten mielipiteiden arvostaminen ei aina ole helppoa, sillä silloin, kun ne törmäävät omien mielipiteidemme kanssa, annamme yleensä etusijaa ja suurempaa todenmukaisuutta omillemme. Tämä taas tekee meistä taipumattomia ja tinkimättömiä ihmisiä, jotka kieltäytyvät analysoimasta tapaa, jonka kautta muut ymmärtävät ympäröivää todellisuuttamme. Rikastumisen sijaan tämä tilanne vain köyhdyttää meitä entisestään.
Tämä tapa toimia johtuu yleensä siitä, että haluamme aina olla oikeassa – kiellämme sen tai emme. Joka tapauksessa, lainaten filosofian tohtorin Miguel Ángel Rendón Rojasin artikkelia Relación entre dos conceptos: información, conocimiento y valor. Semejanzas y diferencias (vapaasti suomeksi käännettynä “Kahden käsitteen suhde: tieto, taito ja arvo. Samankaltaisuudet ja eroavaisuudet”, jossa hän sanoo: “Voimme olla oikeassa vain silloin, kun on olemassa riski siitä, että olemme väärässä.”
Jotta voisimme avata silmämme tälle laajasti levinneelle asenteelle, tutustumme seuraavaksi tarinaan Kuusi viisasta sokeaa ja elefantti, jonka tarkoituksena on opettaa meitä arvostamaan myös muiden mielipiteitä taustoista johdetun tiedon avulla.
Kuusi viisasta sokeaa ja elefantti
Olipa kerran kuusi viisasta miestä, jotka asuivat pienessä kylässä. Kaikki kuusi miestä olivat sokeita. Eräänä päivänä joku toi kylään elefantin. Tälläisen tilanteen edessä nämä kuusi miestä alkoivat etsiä keinoja ymmärtääkseen, millainen elefantti oikein oli, koska he eivät sitä kyenneet näkemään.
– Nyt tiedän, sanoi heistä yksi. Tunnustellaan sitä!
– Hyvä idea, sanoivat muut. Näin tiedämme, millainen eläin elefantti on.
Niin sanottiin ja tehtiin. Ensimmäinen mies tunnusteli yhtä elefantin valtavista korvista. Mies kosketteli korvaa hitaasti edestä ja takaa.
– Elefantti on kuin suuri viuhka, sanoi ensimmäinen viisas mies.
Toinen elefantin jalkoja tunnustellut viisas mies huusi:
– Se on kuin puu!
– Olette molemmat väärässä, sanoi kolmas viisas mies sen jälkeen, kun oli tutkinut elefantin häntää. Elefantti on kuin köysi!
Juuri silloin, neljäs viisas mies, joka tunnusteli elefantin syöksyhampaita, huudahti:
– Elefantti on kuin keihäs!
– Ei! Ei! huudahti viides viisas ja sokea mies. Se on kuin korkea muuri.
Viides mies oli tunnustellut elefantin kylkeä.
Kuudes viisas mies odotti viimeiseen asti ja tunnusteli sitten norsun kärsää kädellään todeten:
– Olette kaikki väärässä, elefantti on kuin käärme.
– Ei, ei. Se on kuin köysi.
– Käärme.
– Muuri.
– Olette väärässä.
– Olen oikeassa.
– Etkä ole!
Näin nämä kuusi viisasta sokeaa miestä ajautuivat loputtomaan kinasteluun siitä, millainen elefantti todellisuudessa oli, eivätkä loppujen lopuksi saaneet asiasta sopua aikaiseksi.
Arvostaaksemme toisten mielipiteitä meidän on osattava kuunnella
Tästä tarinasta voimme ymmärtää selkeästi, että meidän täytyy oppia kuuntelemaan, jotta pystyisimme arvostamaan toisten mielipiteitä. Tarinan kuusi viisasta sokeaa miestä eivät kiinnittäneet huomiota tovereidensa sanoihin ja kykenivät vannomaan vain sen totuuden eteen, mitä he olivat tunteneet omilla käsillään. Mutta kaikki nämä totuudet olivat pelkkiä olettamuksia.
Loppujen lopuksi kukaan heistä ei päässyt lähemmäksi todellista kuvaa siitä, miltä elefantti näyttää, vaikka kaikki kuusi miestä puolustivat sinnikkäästi omaa mielipidettään. Vaikka se voi tuntua niin järjettömältä, tätä tapahtuu usein. Epäilemättä jokainen kuudesta viisaasta miehestä oli oikeassa omassa käsityksessään, mutta loppujen lopuksi mikään näistä käsityksistä ei kuitenkaan vastannut todellisuutta. Kukaan heistä ei myöskään kyennyt arvostamaan toisten mielipiteitä.
Avarra näkökulmaasi
Kuinka tämä tarina voi auttaa meitä? Seuraavan kerran kun huomaat, että mielipiteesi ei käy yhteen ympärilläsi olevien ihmisten kanssa, ehdotamme, että pyrit tarkastelemaan tilannetta myös heidän näkökulmastaan. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä niin kuunnella kuin kysyä, mikäli emme ymmärrä jotain, sekä tietysti ilmaista myös oma kantamme asiasta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muut eivät voisi olla väärässä, vaan sitä, että oppisimme olemaan tietoisempia siitä, että jokainen havaitsee todellisuutta eri tavoin. Tämä taas johtaa siihen, että jokainen voi pitää hallussaan hippusen verran totuutta. Itse asiassa, kuten artikkeli The search for truth or reality: an approach from sociological theory (alkuperäinen artikkeli espanjaksi) yhdessä Platonin luolavertauksen kanssa huomauttaa; samasta todellisuudesta on mahdollista löytää useita eri tulkintoja.
Kokemuksiemme, arvojemme ja uskomustemme vaikutus muotoilee tapaa, jolla näemme todellisuuden, ja se voi poiketa suuresti muiden tavasta käsitellä samaa todellisuutta. Mutta tarkoittaako tämä sitä, että jotkut ovat totta ja toiset taas eivät? Vastaus on “ei”. Siksi toisten mielipiteiden arvostaminen antaa meille mahdollisuuden rikastuttaa itseämme sen sijaan, että köyhdyttäisimme itseämme puolustamalla omaa totuuttamme, aivan kuten näimme juuri kuuden viisaan sokean ja elefantin tarinassa, josta opimme, että totuus ei todennäköisesti ole niin “ahdas ja kapea” kuin uskomme.
“Totuuden idea on aistien välittämää todellisuuden henkistä tulkintaa. […] Sillä välin meidän on muistettava, että tähän henkiseen tulkintaan sisältyy uskomuksia, arvoja ja viime kädessä tietoisuutta, koska se voi huijata meitä […] rakentamalla totuutta, jonka vain me itse näemme.”
-Josep Vidal-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Vidal, J. (2013). La búsqueda de la realidad o de la verdad: una aproximación a partir de la teoría sociológica. Cinta de moebio, (47), 95-114.
- Rendón Rojas, M. Á. (2005). Relación entre los conceptos: información, conocimiento y valor. Semejanzas y diferencias. Ciência da Informação, 34, 52-61.