Köhler-vaikutus
Oletko koskaan työskennellyt ryhmässä? Jos näin on, saatat muistaa joitakin tilanteita, joissa olet tuntenut olosi erittäin motivoituneeksi, ja toisia, joissa olet tuntenut olosi uupuneeksi. Me kaikki käytämme kahta strategiaa lisätäksemme motivaatiota työskennellessämme ryhmässä. Ne ovat sosiaalinen kompensointi ja Köhler-vaikutus.
Ryhmissä on joskus jäseniä, jotka toimivat kuin loiset, parasiitit. Tällöin kokonaistyökuormitus voi olla epätasainen, mikä vaikuttaa muiden motivaatioon. Lopputuloksena on työn laadun heikkeneminen. Tätä voidaan jossain määrin soveltaa myös ihmisryhmiin kokonaisuutena, työtasolla sekä perheissä ja ystävyyssuhteissa.
“Vapaamatkustajan ongelma syntyy, kun joku ryhmän jäsenistä ponnistelee vähemmän, koska hän katsoo, että hänen panoksensa on tarpeeton.”
-Fernando Molero-
Kuinka välttää motivaation menetys
Ryhmätyö ovat kunkin jäsenen henkilökohtaisen panoksen summa. Yksi työpaikkaesimerkki voidaan nähdä auton tuotantoketjussa: myyntivalmis auto on monen yksittäisen panoksen tulos.
Voimme soveltaa sitä myös perheympäristöön. Perhe on ryhmä, jossa jokainen jäsen täyttää roolinsa. Yksi esimerkki parasiitista perheessä on aviomies, joka ei tee kotitöitä, joten vaimo hoitaa kaiken. Seurauksena voi olla naisen hyvinvoinnin ja parisuhteen laadun heikkeneminen.
“Tiimityö on salaisuus, joka saa tavalliset ihmiset saavuttamaan epätavallisia tuloksia.”
-Ifeanyi Enoch Onuoha-
Sosiaalinen kompensaatio
Ihmiset ovat osa ryhmiä, koska he antavat jotain niille tai niillä on yhteisiä tavoitteita. Tuotantoketjun tapauksessa tavoitteena on auto. Perhe-esimerkissä tavoitteena voi olla lapsen saaminen ja yhdessä vanheneminen.
Mutta mitä voidaan tehdä motivaation menettämisen välttämiseksi, jos ryhmässä on loisia? Sosiaalinen kompensaatio on vastausmekanismi, jossa yksi tai useampi ihminen työskentelee enemmän, kun he havaitsevat, että joku ryhmän yksilö tekee vähemmän.
Käytännössä he kompensoivat tuon yksilön osaamattomuutta tai motivaation puutetta. Fernando Molero (2017) väittää, että ryhmän jäsen ponnistelee enemmän, jos hän ajattelee, että toisen ryhmässä olevan suoritus ei riitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Tai jos yhteinen tavoite on erittäin tärkeä.
“On hienoa tehdä sitä, mitä rakastat, mutta vielä hienompaa se on mahtavan tiimin kanssa.”
-Lailah Gifty Akita-
Köhler-vaikutus
“Tämä on heille todella tärkeää. Pelkään niin tekeväni jotain väärin.” Tämä lause muodostaa Köhler-vaikutuksen ytimen. Se on oman suorituksen ja motivaation lisäys, joka johtuu pelosta vahingoittaa ryhmää jollain tavalla.
Tämä mielenkiintoinen vaikutus ilmenee henkilöissä, jotka tuntevat itsensä huonommiksi tai vähemmän kykeneviksi kuin muut ryhmässä olevat. Ryhmän tavoitteen epäonnistumisen pelko lisää heidän motivaatiotaan. Miksi näin tapahtuu?
Ylöspäin suuntautuvalla impulssilla
Kun vertaamme itseämme muihin ryhmän jäseniin, saatamme tuntea motivaatiota kehittyä. Meillä on tapana vertailla itseämme parhaiten suoriutuviin ihmisiin. Tämän vertailun tuloksena yritämme toimia samalla tavalla.
“Jos olen nähnyt pidemmälle, niin se tapahtui seisomalla jättiläisten harteilla.”
-Isaac Newton-
Syyllisyys
Tiimityössä yhden henkilön huono suoritus vaikuttaa muihin. Konjunktiivinen tehtävä on sellainen, jossa jokaisen henkilön panos on olennainen tavoitteen saavuttamiseksi. Tästä syystä jotkut ihmiset uskovat olevansa korvaamattomia. Näin on monen kotiäidin kohdalla, joilta puuttuu muiden perheenjäsenten apu: “Jos minä en huolehdi taloudesta, kuka sen tekee?”
On siis olemassa kaksi prosessia, jotka estävät motivaation menettämisen ryhmän sisällä: sosiaalinen kompensaatio ja Köhler-vaikutus. Köhler-vaikutuksen tapauksessa on havaittu, että ylöspäin suuntautuva impulssi esiintyy useammin miehillä, kun taas syyllisyys on yleisempää naisilla.
“Yhteistyö on perusteellinen vakaumus siitä, että sinne ei pääse kukaan, elleivät kaikki pääse sinne.”
-Virginia Burden-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Alonso, M. F. (2017). Psicología de los grupos. UNED.
-
Bezanilla, J. M., & Miranda, M. A. (2013). La familia como grupo social: una re-conceptualización. Alternativas en psicología, 17(29), 58-73.
-
Stroebe, W., Diehl, M., & Abakoumkin, G. (2018). Social compensation and the Köhler effect: Toward a theoretical explanation of motivation gains in group productivity. In Understanding group behavior (pp. 37-65). Psychology Press.