Katarsis ja sen merkitys psykologiassa
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Katarsis on terapeuttinen tapa tuulettaa turhautumista, negatiivisia tunteita jotka vaikuttavat hyvinvointiimme, ja konflikteja jotka estävät meitä etenemästä.
Psykologiassa katarsis viittaa prosessiin, jonka välityksellä me ”puhdistamme” negatiivisia tunteita. Se on aivan kuin ikkunan avaaminen tuulettaaksemme niitä tiloja, joissa meillä on jo pitkään ollut ongelmia. Tämä sallii raivomme ja surumme poistua sisältämme, jotta meillä olisi tilaa terveemmälle, kevyemmälle ja rauhallisemmalle mielentilalle.
Tämä termi on peräisin Sigmund Freudin psykoanalyyttisestä lähestymistavasta. On kuitenkin huomattava, että tällä itse sanalla oli jo oma kultainen hetkensä Aristoteleen kanssa. Tämä kreikkalainen filosofi käytti tätä sanaa määritelläkseen tragedian tavoitetta esittävissä taiteissa. Toisin sanoen hän määritteli sen mekanismina, jonka avulla voimme puhdistaa itsemme psyykkisesti, henkisesti ja hengellisesti.
Hän uskoi, että ihmiset voivat vapauttaa itsensä omista ongelmistaan ottamalla pelkästään osaa tällaisten näytelmien juoniin. Ihmisten olisi vain samaistuttava tällaisten tarinoiden päähenkilöihin voidakseen miettiä, tuntea ja viimein irtaantua omista ongelmistaan.
Vuosisatoja myöhemmin Sigmund Freud ja Joseph Breuer käyttivät tätä sanaa määritelläkseen sen, mitä he kutsuivat ”katarttiseksi metodiksi”. Kyseessä on terapeuttinen strategia, joka vapauttaa tukahdetut tunteet hypnoosin tai terapian avulla. Tätä varten on välttämätöntä ”avata” muistoja ja ne pienet psykologiset loukut, joiden alle usein piilotamme omat ongelmamme ulkopuoliselta maailmalta.
Tämä termi on edelleen nykyään paljon käytetty monissa psykologisissa konteksteissa. Kaivaudutaanpa hieman syvemmälle tähän.
Katarsis psykologiassa: avain terapeuttiseen prosessiin
Näemme kaikki joka päivä vaivaa sen eteen, että vaikuttaisimme vahvoilta ja haavoittumattomilta. Yhteiskunta ja ympäristömme painostavat meitä tekemään näin. Joskus yhteiskunta ei salli meidän pitää taukoa voidaksemme prosessoida tiettyjä asioita, ymmärtää eri kokemuksia, käsitellä menetyksiä, ratkaista ongelmia ja parantaa turhautuneisuutta ja pettymyksiä.
Päivä päivän jälkeen nielaisemme jokaisen tapahtuman pysähtymättä arvioimaan niiden mahdollisia vahinkoja. Emmekä tee tätä vain siksi, etteikö meillä olisi tarpeeksi omaa aikaa tietyistä asioista toipumiseen. Todellisuudessa emme edes tiedä mitä tehdä niiden asioiden kanssa, mitä meille tapahtuu. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan ei ole siis kertonut meille kuinka käsitellä tällaisia kokemuksia, ja samaan aikaan olemme myös psyykkisesti kykenemättömiä.
Katarsis on psykologiassa avain jokaiseen terapeuttiseen prosessiin. Se auttaa meitä vapauttamaan kasaantunutta jännitystä. Joskus tunteet ilmestyvät kaoottisesti, ehkä kyynelten, tuohtuneen raivon tai surun välityksellä.
Kun otamme tunteiden pullosta korkin pois ja sallimme kaikkien sisäisten ristiriitojen virrata ulos, voimme alkaa analysoimaan. Emotionaalinen puhdistautuminen siirtyy selityksien etsimiselle näistä ongelmien syistä. Sitten kun olemme aidosti ymmärtäneet mitä on tapahtumassa, muutosmekanismit voivat alkaa toimia.
Tunteiden puhdistamisen taito
Brad Bushmanin, Roy Baumeisterin, ja Angela Stackin suorittama Journal of Personality and Social Psychology-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaa jotain pohtimisen arvoista. Katarsis psykologiassa on taito, jota meidän on hallittava ja osattava ohjata.
Tämä tutkimus osoitti, että kun sallimme henkilön vapauttaa kaikki tukahduttamansa raivo, se voi johtaa tämän turhautuneisuuden tilan voimistumiseen helpotuksen ja puhdistumisen sijaan. Tämä saa meidät ymmärtämään erään todella tärkeän puolen: ongelmiemme ulkoistaminen voi olla todella tuskallista.
Terapeutilla tai psykologilla on valtava, merkityksellinen ja oleellinen vastuu terapeuttisen prosessin aikana. Heidän on kyettävä hallitsemaan kaikkea sitä psyykkistä energiaa, jonka heidän potilaansa vapauttavat. Heidän on toivotettava tervetulleeksi kaikki tunteet, hajotettava ne osiin ja ohjattava ne uudelleen. Sillä puhdistamisessa ei ole välttämättä kyse pahan poistamisesta, vaan sen muuttamisesta ja parantamisesta.
Elokuvat ja TV-ohjelmat katarttisina kanavina
Freudille katarsis oli ratkaiseva työkalu, mutta sitä se oli myöskin muilla alan asiantuntijoille, kuten mm. Jacob Levy Morenolle. Hän käytti psykodraama-tekniikkaa, jossa tunteiden vapautus tapahtuu yksilöllisesti tai ryhmissä eri teatraalisten harjoitusten myötä.
Nykyään ihmiset sanovat, että TV-ohjelmat ja elokuvat toimivat katarttisina kanavina, joiden avulla henkilö voi puhdistaa osan heidän ristiriitaisista tunteistaan. Tämän katarsiksen modernin teorian mukaan toiminta- tai kauhuelokuvat voivat auttaa meitä pääsemään yhteyteen pelkojemme tai aggressiivisten impulssien kanssa.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tämän ajatuksen kanssa samaa mieltä. Mutta halusimme sitä tai emme, on aina hyvä avata sisäiset ikkunamme ja päästää tietyt haitalliset tunteet ulos. Loppujen lopuksi psykologinen katarsis ja alan asiantuntijat voivat olla suureksi avuksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- APA Dictionary of Psychology. (s. f.). Catharsis. Consultado el 29 de agosto de 2023. https://dictionary.apa.org/catharsis
- Childs, E., & De Wit, H. (2014). Regular exercise is associated with emotional resilience to acute stress in healthy adults. Frontiers in Physiology, 161. https://www.frontiersin.org/journals/physiology/articles/10.3389/fphys.2014.00161/full
- Figueroa, G. (2014). Freud, Breuer y Aristóteles: catarsis y el descubrimiento del Edipo. Revista chilena de neuropsiquiatría, 52 (4), 264-273. https://www.scielo.cl/scielo.php?pid=S0717-92272014000400004&script=sci_arttext
- Freud, S. (2021). Introducción al psicoanálisis. Alianza Editorial.
- Giacomucci, S., & Marquit, J. (2020). The effectiveness of trauma-focused psychodrama in the treatment of PTSD in inpatient substance abuse treatment. Frontiers in Psychology, 896, 1-12. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7252437/
- Hemingway, E. (2020). Catarsis: una estrategia para el desarrollo de la inteligencia emocional y las competencias cognitivas a través de la cultura escrita. Premio a la Investigación e Innovación Educativa. https://repositoriosed.educacionbogota.edu.co/bitstream/handle/001/3296/Libro_Premio_Innovacion_2020_V5_26Julio%20(1).pdf?sequence=1#page=146
- Jackson, S. W. (1994). Catharsis and abreaction in the history of psychological healing. Psychiatric Clinics of North America, 17(3), 471-491. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0193953X18300947
- Prieto, C. B., Gómez, S. J., Alvarado, G. F., Dias, A., García, J. J, & Ruiz, F. C. (2020). Revisión sistemática sobre la reducción de efectos emocionales negativos en trabajadores del área de emergencias y catástrofes mediante técnicas de catarsis. Archivos de Prevención de Riesgos Laborales, 23 (1), 52-67. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7279676
- Población, P. (2019). Tratado de psicoterapia activa: un psicodrama actual. Ediciones Morata.
- Scheff, T. J. (2012). A theory of catharsis. In N. Seel (ed.). Encyclopedia of the Sciences of Learning (p. 518-520). Springer. https://link.springer.com/referenceworkentry/10.1007/978-1-4419-1428-6_573
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.