Logo image

Kantin filosofia: 9 avainta hänen ajatustensa ymmärtämiseen

6 minuuttia
Idealismi, humanismi ja etiikka ovat keskeisiä avaimia Kantin filosofian ymmärtämiseksi. Paljastamme hänen peruskäsitteensä.
Kantin filosofia: 9 avainta hänen ajatustensa ymmärtämiseen
Viimeisin päivitys: 04 syyskuuta, 2025

Immanuel Kantin filosofia oli yksi 1700-luvun vaikutusvaltaisimmista filosofioista. Hänen ideologiansa kattoi monia tämän tieteenalan ajattelualoja, mukaan lukien epistemologia, etiikka, estetiikka ja politiikka.

Kantin ymmärtäminen voi kuitenkin olla aluksi vaikeaa, etenkin hänen tiukasti filosofisen kielensä vuoksi. Tästä skenaariosta alkaen haluamme valaista yhdeksää tärkeää elementtiä, jotka auttavat sinua ymmärtämään tämän intellektuellin ajattelua.

Avaimet Immanuel Kantin filosofian ymmärtämiseen

Aloitetaan mainitsemalla Immanuel Kantin kolme pääteosta, joihin sisältyy suuri osa hänen teoriastaan. Hänen ajattelunsa ymmärtämiseksi on välttämätöntä tarkastella näitä teorioita ja esittää asiaankuuluvat käsitteet. Katsotaanpa.

Maalattu muotokuva Kantista.

1. Kantin tärkeimmät filosofiset teokset

Tutustuaksemme Kantin filosofiaan aloitamme hänen teoksistaan. Kolme niistä kokoaa yhteen hänen oppinsa synteesin. Viittaamme ensinnäkin Puhtaan järjen kritiikkiin, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1781. Tässä teoksessa Kant pyrkii vahvistamaan inhimillisen järjen perusteita ja rajoja.

Toinen erittäin tärkeä teos on vuonna 1788 julkaistu Käytännöllisen järjen kritiikki. Se tutkii, mitä periaatteita järkemme tulee noudattaa suorittaakseen moraalisia tekoja.

Kolmas tärkeä kirja on Arvostelukyvyn kritiikki. Se julkaistiin vuonna 1790, ja se kattaa perusongelmat, jotka liittyvät ihmisten tuntemuksiin.

Nämä kolme teosta syntetisoivat tämän filosofin ajatuksia; jokainen vastaa peruskysymykseen. Puhtaan järjen kritiikin tapauksessa Kant kysyy, mitä ihmiset voivat tietää. Käytännöllisen järjen kritiikki puolestaan tutkii, mitä meidän pitäisi tehdä. Ja lopuksi, Arvostelukyvyn kritiikki tutkii, mitä voimme odottaa. Tämä liittyy ihmisten kohtaloon.

2. Kriittinen filosofia

Teosten nimestä voidaan päätellä, että Kantin filosofia on kriittinen. Tästä huolimatta hän ei käytä termiä “kritiikki” sen puhekielen ominaisuudessa. Sen sijaan hänen kriittinen filosofiansa pyrkii selvittämään, mitä järki ja ymmärrys voivat ja eivät voi tietää yksinään.

Toisin sanoen kantin kriittinen filosofia pyrkii asettamaan järjen laajuuden ja rajat ulkoisesta kokemuksesta riippumatta.

Tässä suhteessa termi “kritiikki” viittaa perusteelliseen järjen analysointiin suhteessa sen omiin mahdollisuuksiin. Joten kolme Kantin meille jättämää kritiikkiä pyrkivät analysoimaan järkeä sen tiedon, käytännön toiminnan ja esteettisten arvioiden mahdollisuuksien perusteella.

3. Ilmiö vs. noumenon

Tiedon rajoja ja mahdollisuuksia etsiessään Kant löysi vastauksen ilmiön ja noumenonin käsitteistä. Tässä suhteessa tämä filosofi väitti, että voimme tuntea ilmiöitä, koska mahdollisuutemme sallivat sen. Emme kuitenkaan voi selittää sitä noumenonia, joka olisi itse todellisuus.

Siksi ihminen osaa tietorakenteillaan tuntea esineitä eli ilmiöitä. Nämä löytyvät aistikokemuksesta, ja ne vaikuttavat meihin intuitiomme kautta.

Kysymys muuttuu, jos halutaan ottaa huomioon esineiden kokonaisuus, eli asia itsessään tai noumenon. Kant kertoi, että tämä ylittää kokemuksemme rajat. Siksi emme voi tietää sitä; meillä on tietoa ilmiöistä vain, koska mahdollisuutemme sallivat sen.

4. Kantin filosofian kopernilainen vallankumous

Kant itse piti ajatustaan kopernikaanisena vallankumouksena. Tämä johtuu siitä filosofisen näkökulman muutoksesta, jonka hän esitteli mestariteoksillaan.

Tämä vallankumous sisältää tavan pohtia tiedon ja esineiden välistä suhdetta. Ennen Kantia tietoa ohjasivat esineet. Eli esineet olivat tiedon lähde. Mutta kriittisellä opillaan hän käänsi nämä roolit päinvastaiseksi.

Kantin filosofia kuitenkin ehdottaa, että tiedon lähde on subjekti itse suhteessa esineisiin. Tämä tarkoittaa, että Kant antoi ajattelukyvyllemme aktiivisen roolin herkkyyden ja ymmärryksen kautta. Ensimmäinen tarjoaa meille ilmiöitä siinä määrin kuin ne vaikuttavat meihin. Toinen asettaa kategorioita ulkopuolelta tulevan tiedon organisoimiseksi ja systematisoimiseksi.

5. Transsendenttinen idealismi

Kantin transsendenttinen idealismi väittää, että ihmissubjektilla on a priori -rakenteet tunteakseen ilmiöitä tai esineitä. A priori tarkoittaa, että se on riippumaton kaikesta ulkomaailman kokemuksista. Siksi ne ovat puhtaita tiedon ehtoja, jotka tulevat subjektin ja hänen päättelykykynsä mukana.

Nämä ehdot ovat tila ja aika. Tämä tarkoittaa, että ne ovat muotoja, joita ihmiset kohdistavat esineisiin, kun he tajuavat niitä intuitiivisesti. Heidän ihanteellisuutensa on, että tila ja aika eivät ole mitään, jos emme ota huomioon, että ne ovat osa subjektin kognitiivista rakennetta. Toisin sanoen se on ihminen, joka pakottaa rakenteensa tietääkseen. Ilman tätä tieto ei ole mahdollista.

6. A priori, a posteriori

Puhtaan järjen kritiikin johdannossa Kant sanoo, että emme voi epäillä sitä, että tieto alkaa kokemuksesta. Tämä tarkoittaa, että kaiken tiedon lähtökohta on kokemus. Mutta hän varoittaa meitä, ettemme ole pelkkiä kokemuksia.

Oma herkkä kykymme ja ymmärryksemme lisätään tähän tietoon. Tässä suhteessa nämä tiedot ovat a priori, eli kaikesta kokemuksesta riippumattomia. Empiirinen tieto on puolestaan a posteriori . Tämä tarkoittaa, että se esiintyy kokemuksessa.

Tähän on lisättävä, että se tarjoaa meille asian, jonka Kant tulkitsee empiiristen tietojen moninaisuutena. Samaan aikaan a priori -muoto, kuten tila ja aika, ovat kokemuksen mahdollisuuden ehtoja.

7. Kantin etiikka

Kantin etiikka löytyy kahdesta hänen teoksestaan. Toinen niistä on nimeltään Moraalin metafysiikan perustus (1785) ja toinen on edellä mainittu Käytännöllisen järjen kritiikki (1787). Juuri jälkimmäisessä filosofi paljastaa systemaattisesti velvollisuuden etiikkansa, joka tunnetaan myös deontologisena etiikkana.

Tässä teoksessa Kant esittää toiminnan perusperiaatteet, joita voidaan pitää moraalisesti hyvinä. Tämän periaatteen on filosofiansa mukaisesti oltava yleismaailmallinen ja voimassa kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa.

Sen muotoilu tunnetaan kategorisena imperatiivina tai myös moraalilakina. Se voidaan ilmaista seuraavasti: “Toimi vain sen maksiimin mukaisesti, jonka kautta voit samalla haluta, että siitä tulee universaali laki.” Tämä vaatimus vastaa universaalia eettistä periaatetta, joka perustuu toisten ihmisyyden kunnioittamiseen.

Samoin kategorinen imperatiivi viittaa siihen, että toimintaamme on ohjattava yleismaailmallisesti sovellettavien sääntöjen mukaan. Tässä suhteessa kantin etiikan mukaan vastaus kysymykseen “mitä minun pitäisi tehdä?” velvollisuutemme on toimia rationaalisesti yleismaailmallisen moraalilain mukaisesti.

8. Estetiikka

Kantin ajattelun laaja aihepiiri ulottuu estetiikan alalle. Journal of Philosophy -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Kant säilyttää estetiikan autonomian objektiivisuuden suhteen. Tämä tarkoittaa, että esteettiset arviot tulevat subjektiivisesta tunteesta, eivät asioiden ominaisuudesta.

Siksi estetiikka liittyy tunteeseen, jonka mikä tahansa esitys meissä herättää. Kantilaisen filosofian mukaan esteettiset tuomiot ovat luonteeltaan universaaleja, ja tästä syystä olemme kaikki samaa mieltä niiden kanssa.

Siksi kauneus on subjektiivinen tunne, joka ei ole läsnä esineissä vaan subjektissa. Jälleen kerran Kant osoittaa meille ensisijaisuuden, jonka hän antaa järkevälle ihmiselle.

Kantin veistos.

9. Kantin humanismi

Kuten edellä selitimme, Kantin etiikka esitetään kategorisen imperatiivin kautta. Humanistinen käsitys filosofista on johdettu siitä, erityisesti tämän moraalilain toisen muotoilun kautta.

Näin ollen ihmisiä tulee kohdella päämäärinä itseensä. Tämä tarkoittaa, että ihmiskuntaa yleensä ja sen yksilöitä ei pidä kohdella keinona. Ihmisen arvo on pikemminkin sen omassa inhimillisyydessä, joka tulkitaan Kantin meille asettamaksi vaatimukseksi kunnioittaa ihmisiä.

Joten filosofi kehottaa meitä olemaan näkemättä muita esineinä tai välineinä, joita käytetään omiin tarkoituksiinmme tai haluihimme.

Kantin filosofian merkitys nykyään

Huolimatta niistä vuosisadoista, jotka erottavat meidät tästä filosofista, hänen ajatuksensa ovat edelleen voimassa tänään. Toisaalta hänen filosofiansa kriittinen potentiaali antaa meille mahdollisuuden tunnistaa järkemme ja tietomme rajat. Lisäksi se auttaa meitä löytämään keskitien rationaaliseen kykyymme yliluottamuksen ja sen välillä, ettei siitä luovuta kokonaan.

Toisaalta Kantin sanotaan olevan kirjailija, joka muovasi ihmisoikeuksia. Hänestä voidaan korostaa myös kategorista vaatimusta jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamisesta.

Tällä tavalla Kantin filosofia edustaa ihmisoikeuksien ilmentymän arvon yleismaailmallista perustaa. Näin tietenkin, ottamatta huomioon hänen filosofista antropologiaansa, joka tunnustaa ihmisen rajalliseksi ja epätäydelliseksi olennoksi.

Lopuksi mainittakoon, että Kantin vaikutus myöhempään filosofiaan oli erittäin merkittävä. Se nousi uudelleen 1900-luvulla filosofien, kuten Martin Heideggerin, Hannah Arendtin, José Ortega y Gassetin, Jüger Habermasin, Karl-Otto Apelin ja Theodor Adornon keskuudessa.

Kantin parempi ymmärtäminen

Tässä artikkelissa olemme selittäneet keskeiset asiat ymmärtääksesi Kantin filosofiaa. Se ei ole yksinkertainen käsite, mutta tästä on hyvä lähteä.

Tämän ajattelijan ymmärtäminen on erittäin tärkeää myöhemmän filosofian kehityksen tulkitsemiseksi ja kokonaisvaltaisemman ja yleisemmän näkökulman antamiseksi ihmisistä ja heidän suhteestaan muihin. Loppujen lopuksi hienot ajatukset eivät tunne aikaa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fianza, K. (2008). La estética de Kant: El arte en El ámbito de lo público. Revista de Filosofía, 64, 49–63. https://www.scielo.cl/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0718-43602008000100004&lng=en&nrm=iso&tlng=en
  • Kant, I. (2019). Crítica del discernimiento. Antonio Machado Libros.
  • Kant, I. (2020a). Crítica de la razón práctica. Editorial Verbum.
  • Kant, I. (2020b). Crítica de la razón pura. Editorial Verbum.
  • Willaschek, M. (2022). Razón y realidad. Sobre la actualidad de la filosofía kantiana. Disputatio, 11(22), 149–166. https://studiahumanitatis.eu/ojs/index.php/disputatio/article/view/719

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.