Itsetunto tulee hyvin tehdyn työn jälkeen

Yksi tärkeimmistä ihmisen persoonallisuuden muodostavista perusteista on itsetunto. Jo 1900-luvun puolivälissä amerikkalainen psykologi Abraham Maslow osoitti, että ihminen tarvitsee sekä hänestä itsestään syntyvää arvostusta ja kunnioitusta itsetunnon muodossa että muilta lähtöisin olevaa arvostusta ja kunnioitusta statuksen, tunnustuksen tai sosiaalisen menestyksen muodossa.

Kun olemme vailla hyvää itsetuntoa, tunnemme itsemme ala-arvoisiksi, avuttomiksi ja lannistuneiksi. Emme tällöin pysty luottamaan omaan kykyymme käsitellä eri tilanteita ja asioita. Meillä on tällöin myös taipumusta tuhlata ponnistelujamme huomion ohjaamiseen ulkoisiin vertailuihin ja keskittää ajatuksemme ja toimemme päästäksemme tasoihin näiden vertailujen kanssa.

Puhuttaessa asenteesta (García, Cermeño ja Fernández, 1991) viittaamme meidän omaan tavanomaiseen tapaamme hahmottaa itseämme sekä tapaamme ajatella, tuntea ja käyttäytyä itsemme kanssa. Tällä on paljon tekemistä sen kanssa, kuinka kohtaamme itsemme ja kuinka arvioimme omaa identiteettiämme.

Ensinnäkin itsetunnon kognitiivisesta komponentista puhuttaessa meidän tulee erottaa, mitä tarkoitetaan itsetunnolla ja mitä taas itsekäsityksellä. Itsekäsitys voidaan määritellä siksi kuvaksi, joka meillä on omasta itsestämme kognitiivisissa, havainnollisissa ja tunteellisissa mittasuhteissa.

Itsekäsitys voidaan liittää siihen mielikuvaan, joka ihmisellä on omasta itsestään. Itsetunto puolestaan ​​voidaan ymmärtää joko positiivisena tai kielteisenä arviona, jonka ihminen tekee itsekäsityksensä kautta, mukaan lukien ne tunteet ja asenteet, joita hänellä on itseään kohtaan.

Itsensä toteuttaminen ei rajoitu vain nautintoon.

Itsetunto tulee myöhemmin

Tavoitteiden asettaminen, niiden saavuttaminen ja niistä taisteleminen liittyvät hyvin läheisesti hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Tavoitteiden asettaminen vaikuttaa positiivisesti muihin elämämme osa-alueisiin ja antaa meille mahdollisuuden hallita muita tärkeitä psykologisia näkökulmia, kuten huomiokykyä, itseluottamusta tai motivaatiota.

Yksi masennukseen johtavista pääasiallisista syistä tai oireista on illuusion ja kiinnostuksen menettäminen elintärkeissä päämäärissä. Alaa tutkinut tohtori Ellis toteaa, että itsetuntoa koskevat ongelmat syntyvät tietyistä ajattelutavoista, joita kutsutaan myös irrationaalisiksi, epäloogisiksi tai itsetuhoisiksi ajattelutavoiksi.

Joskus ajattelutapaamme kuuluu epäloogisia ilmauksia, jotka heikentävät itsetuntoamme. Joitakin näistä yleisistä ja irrationaalisista uskomuksista ovat muun muassa:

• Luulo siitä, että meidän on oltava aina päteviä ja tehokkaita kaikessa mahdollisessa.
• Meidän tulee olla rakastettuja ja meidän tulee saada hyväksyntä kaikilta lähipiirimme tärkeiltä ihmisiltä.
• Elämässämme aikaisemmin tapahtuneet asiat ovat ratkaisevia sekä nykyisessä että tulevassa toiminnassamme, koska niillä on aina lopullinen vaikutusvalta ja ne tulevat tapahtumaan uudelleen.
• Vastuuta ja ongelmia elämässämme on aina helpompaa vältellä kuin kohdata.
• Ihmisen epäonni johtuu ulkoisista syistä ja voimme tehdä asialle vain hyvin vähän tai emme mitään välttääksemme tai hallitaksemme epäonnen tuottamaa surua ja kärsimystä.

Itsetunnon muokkaaminen ja rakentaminen ei ole yksinkertaista; meidän hyväksemme itsetunto omaa kuitenkin dynaamisen ja herkän luonteen,  jolloin sen muokkaaminen omia tarpeitamme hyödyntäen muuttuu niin sanotuksi tarkkuusharjoitukseksi. Toisin sanoen itsetunto tulee hyvin tehdyn työn jälkeen, sillä se on tulosta ihmisen useista eri toimista, tavoista ja taidoista. Näin ollen se on myös itse saavutettua.

“Itsetunto on maine, jonka saavutamme omalta itseltämme.”

-Nathaniel Branden-

Alhainen itsetunto on kuin ajaisi läpi elämän käsijarru päällä

Se, mitä löytyy edestämme ja takaamme, ei ole yhtään tärkeämpää kuin se, mitä kannamme tällä hetkellä sisällämme, miten näemme sen ja millä keinoin määrittelemme itsemme. Itsetunto vaikuttaa vahvasti elämänlaatuun ja se viittaa siihen, kuinka jokainen ihminen osaa hahmottaa ja arvostaa itseään, ja mikä muuttaa heidän käyttäytymistään niin sosiaalisella kuin yksilölliselläkin tasolla.

Oli itsetunto sitten alhainen tai korkea, se vaikuttaa myös ihmissuhteisiimme. Lisäksi itsetunto heijastuu sosiaaliseen ulottuvuuteen ja kykyihimme, joita käytämme kohtaamaan erilaisia ​​haasteita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että alhainen itsetunto saa meidät tuntemaan itsemme kykenemättömiksi ja siirtää meidät itsetuhoavien mekanismien luomaan negatiivisuuden silmukkaan. Näitä mekanismeja ovat muun muassa negatiiviset tunteet, pakkomielteiset ideat ja väärinkäsitykset, jotka tulkitsevat vain sitä, mitä ja miten muut ajattelevat ja tuntevat. Lyhyesti sanottuna, alhainen itsetunto tekee meistä vähemmän funktionaalisia ja tarkkoja.

Sinä, aivan kuten kuka tahansa muukin tässä koko maailmankaikkeudessa, ansaitset hellyyttä ja rakkautta.