Itsensä puolesta sureminen on terapeuttinen toipumisprosessi

Itsensä puolesta sureminen on suhteellisen uusi tekniikka psykoterapiassa nimeltä AEDP (Accelerated experiential dynamic psychotherapy).
Itsensä puolesta sureminen on terapeuttinen toipumisprosessi
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Itsensä puolesta sureminen on tekniikka, joka mahdollistaa vaikeiden tunteiden käsittelyn traumasta aina mielialahäiriöihin. Se on arvokas psykologinen tehtävä, jossa on eri vaiheita. Niiden kautta käsittelet haavojasi ja kärsimystäsi, sekä muotoilet kestävämmän ja terveemmän itsesi.

Monet ihmiset ovat kokeneet trauman. Siksi on hyvä mahdollisuus, että sinäkin joudut jossain vaiheessa kohtaamaan sellaisen. Ne ovat kokemuksia, joissa todellisuudet, joita on vaikea olettaa ja ymmärtää, sekoittuvat. Tapahtumia, jotka aiheuttavat vihaa, pelkoa ja äärimmäistä kipua.

Tämä melko uusi tekniikka, itsensä puolesta sureminen, auttaa sinua nimeämään jokaisen kokemuksen, tunnistamaan tunteesi ja lievittämään tunnehaavojasi tehokkaammin. Vähitellen alat hyväksyä tapahtuneen. Sitten voit sisällyttää sen psykologiseen tarinaasi ilman kärsimyksen painoa, jolla on taipumus tukehduttaa ja lamauttaa sinut.

Itsesi puolesta sureminen ei vaadi sinua ymmärtämään, miksi tietyt asiat tapahtuivat sinulle. Se sisältää tunteidesi muuttamisen parantaaksesi haavasi ja saadaksesi takaisin elämäsi hallinnan.

Itsensä puolesta sureminen on tekniikka, joka pistää ajattelemaan.

Surua itsensä puolesta

Joskus saatat pysähtyä ja huomata, että et ole sama henkilö kuin olit muutama vuosi sitten. Lisäksi ymmärrät, että olet tekemisissä eräänlaisen sisäisen surun kanssa, jonka olet jättänyt taaksesi. Ihmisenä joko kypsyt tai kehittyt luonnollisesti tai sitten tapahtuu jotain, joka muuttaa sinut väkisin. Kohtalo voi todellakin olla julma, ja se haluaa saada sinut kokemaan tapahtumia, joihin et ole valmistautunut.

Esimerkiksi tuskalliset ihmissuhteet, työpaikkakiusaaminen, henkilökohtaiset pettymykset, pahoinpitelyt, lapsuuden tai aikuiselämän traumat… Ajan mittaan ilmestyneet stressaavat kokemukset jättävät arpia ja muuttavat persoonallisuuttasi. Lisäksi ne heikentävät kykyäsi katsoa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen toivoen, ja ne kantavat mukanaan psyykkisiä ongelmia ja onnetonta oloa.

Itsensä puolesta sureminen on työkalu, jota käytetään psykoterapiassa nimeltä AEDP (Accelerated Experiential Dynamic Psychotherapy). Tämän integroivan mallin, joka on suunnattu trauman, syömishäiriöiden ja parisuhdeongelmien hoitoon, loi tohtori Diana Fosha vuonna 2000. Siitä lähtien se on tullut melko kuuluisaksi.

Ochanomizun yliopisto Japanissa ja psykiatrian osasto Weill Cornell Medical Collegessa Yhdysvalloissa suorittivat tutkimuksen, jossa arvioitiin AEDP:n tehokkuutta useiden traumaan liittyvien psykologisten oireiden hoidossa.

Tarkastellaan itsensä puolesta suremisen tekniikkaa tässä terapeuttisessa mallissa.

“Muutos”: kärsimyksestä vapauteen

Itsensä puolesta sureminen on parantavaa ja se sisältää rohkean muutoksen. Se tarkoittaa, että tunnet ne tunteet, jotka muodostavat traumasi haavat, kuvailet niitä, jaat ne ja hyväksyt ne. Tohtori Fosha huomauttaa, että yksi tämän terapian tarkoituksista on, että potilas käy läpi sarjan eri vaiheita. Tämän seurauksena löydät itsesi uudelleen ollaksesi aidompi itsesi.

Sinulla on oltava luontainen halu kasvuun ja paranemiseen. Se tarkoittaa liikkumista omassa olemuksessasi useiden vaiheiden läpi tutkiaksesi haavojasi, lievittääksesi kipuasi ja ymmärtääksesi, että sinä itse et ole kärsimyksesi. Sinun on ymmärrettävä, että sinulla on oikeus vapauteen ja hyvinvointiin.

Tunnehäiriöilläsi on tietty alkuperä, joka on rauhoitettava, ratkaistava ja parannettava. Kun haavasi on umpeutunut, paljastat sitkeämmän itsesi. Itsensä puolesta sureminen on AEDP:n resurssi, joka pyrkii saamaan sinut “kukkimaan”.

Positiivisuus

AEDP ei pyri vain siihen, että koet myötätuntoa itseäsi kohtaan, vaan se menee paljon pidemmälle. Se osoittaa, että sinun tulee olla itsellesi armollinen ja puhua itsellesi kiintymyksellä. Se, mitä todella tarvitset saavuttaaksesi psykologisen voimaantumisen, on vahvuutesi herääminen.

Itsensä puolesta sureminen seuraa sinua korjaavien tunnekokemusten kautta. Se auttaa haastamaan uskomuksiasi ja patologisia asenteitasi. Lisäksi se opastaa sinua ottamaan yhteyttä positiivisempiin tunnetiloihin muistuttamalla sinua arvostasi ja sisäisestä potentiaalistasi.

Jokainen kukoistaa lopulta kivun jälkeen. Siksi, vaikka et olisikaan sama henkilö, joka olit eilen, voit tämän terapian avulla katsoa nykyhetkeä positiivisesti. Tämä johtuu siitä, että olet parantanut ne tunnehaavat, jotka aiemmin tekivät sinut toimintakyvyttömäksi.

Psykologinen sinnikkyys: entinen minä antaa tilaa vahvemmalle versiolle

Yksi mielenkiintoinen näkökohta AEDP:ssa on se, että se pyrkii ravistamaan hereille ihmisen sinnikkyyden. Se on ei-patologisoiva lähestymistapa. Se ei myöskään keskity niin paljon lapsuuden ongelmiin tai alitajuntaan kuin psykoanalyyttinen terapia.

AEDP kohdistuu paranemiseen ja etsii potilaan positiivisia kykyjä. Näitä resursseja voit kehittää antaaksesi parhaasi ja parantaaksesi ongelmiasi, pelkojasi ja ahdistustasi. Saat yhteyden positiivisiin tunteisiisi ja laajennat niitä muutoksen helpottamiseksi.

Itsensä puolesta suremisen pitäisi johtaa sinut pikkuhiljaa uuden itsesi löytämiseen. Se, mitä tapahtui ja jäi taakse, ei unohdu, mutta voit oppia elämään uudelleen, ilman kärsimystä ja uudella toivolla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bremner J. D. (2006). Traumatic stress: effects on the brain. Dialogues in clinical neuroscience8(4), 445–461. https://doi.org/10.31887/DCNS.2006.8.4/jbremner
  • Fosha, D., Siegel, D., Solomon, M. (2009). The Healing Power of Emotion: Affective Neuroscience, Development & Clinical Practice (Norton Series on Interpersonal Neurobiology). New York: W.W. Norton
  • Fosha, D. (2000). Meta-therapeutic processes and the affects of transformation: Affirmation and the healing affects. Journal of Psychotherapy Integration. 10, 71–97.
  • Fosha, D. (2002). The activation of affective change processes in AEDP. In J. J. Magnavita (Ed.). Comprehensive Handbook of Psychotherapy. Vol. 1: Psychodynamic and Object Relations Psychotherapies New York: John Wiley & Sons.
  • Fosha, D. (2003). Dyadic Regulation and Experiential Work with Emotion and Relatedness in Trauma and Disordered Attachment. In M. F. Solomon & D. J. Siegel (Eds.). Healing Trauma: Attachment, Mind, Body, and Brain. New York: Norton.
  • Stein, D. J., Herman, A., Kaminer, D., Rataemane, S., Seedat, S., Kessler, R. C., & Williams, D. (2000). Ethical aspects of research on psychological trauma. Dialogues in clinical neuroscience2(1), 31–36. https://doi.org/10.31887/DCNS.2000.2.1/dstein
  • Iwakabe S, Edlin J, Fosha D, Gretton H, Joseph AJ, Nunnink SE, Nakamura K, Thoma NC. The effectiveness of accelerated experiential dynamic psychotherapy (AEDP) in private practice settings: A transdiagnostic study conducted within the context of a practice-research network. Psychotherapy (Chic). 2020 Dec;57(4):548-561. doi: 10.1037/pst0000344. Epub 2020 Sep 24. PMID: 32969670.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.