Itsekäsitys ja masennus: mikä on niiden välinen yhteys?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Itsekäsitys ja masennus ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Masennuksesta tai muista psykologisista tiloista kärsiminen rikkoo kuvaa itsestämme, mikä voi johtaa heikentyneeseen itsetuntoon. Mieli ei koskaan lakkaa investoimasta aikaa ja energiaa itsekäsitykseen, mikä heikentää sitä entisestään jatkuvilla murheilla ja negatiivisilla sisäisillä vuoropuheluilla.
Vain harvat kliiniset tilat ovat yhtä monimutkaisia kuin masennus. Kukaan ei koe masennusta samalla tavalla. Se on epäilemättä monisäikeinen, haitallinen ja monipuolinen tila. On kuitenkin olemassa tiettyjä yleisiä tekijöitä, jotka ilmenevät useimmissa kliinisissä tapauksissa, ja jotka voivat auttaa masennuksen tunnistamisessa. Masennus on tunnettu vihollinen, joka käyttää omia ajatuksiasi ja henkistä käyttäytymistä itseäsi vastaan.
Eräs tutkimus muutaman kuukauden takaa osoittaa, että käsitys itsestä on avainkomponentti tällaisessa psykologisessa häiriössä. Tavat, joilla havaitset itsesi, puhut itsellesi ja kohtelet itseäsi, muuttavat aivojesi arkkitehtuuria.
Esimerkkinä tästä on magneettikuvaukset, jotka osoittavat, kuinka alhaisesta itsetunnosta kärsivillä ihmisillä on vähemmän harmaata ainetta eri aivojen alueilla. Ja tämän lisäksi, jos tällainen henkilö ei kykene kehittämään itsetuntoaan ja käsitystä itsestään, hänen masennuksestaan voi tulla vastustuskykyisempi ja se voi kestää useita vuosia. Uppoutukaamme tähän seuraavaksi hieman tarkemmin.
“On olemassa haavoja, jotka eivät näy kehossa, ja jotka ovat syvempiä ja tuskallisempia kuin mikään, mikä vuotaa verta.”
-Laurell K. Hamilton-
Itsekäsitys ja masennus: kärsimyksen vankilan rakentaminen
Kun henkilö on masentunut, hän ei elä samassa todellisuudessa kuin muut hänen ympärillään. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että masennus on eristävä voima. Se eristää ihmiset ympäristöstään ja työntää heidät progressiivisesti sisäänpäin. Lopulta he jumittuvat rauhattomiin mieliinsä, uupuneina ja tuskissaan.
Tämä on ensimmäinen asia, joka on otettava huomioon. Kun olet masentunut, tietyt itsetietoisuuteen, pohdintaan ja itsetuntoon liittyvät aivojesi alueet ovat hyperaktiivisessa tilassa. Käsityksellä itsestäsi ja masennuksella on läheinen yhteys johtuen niistä malleista, jotka hyökkäävät identiteettiäsi kohti. Oma itsekritiikkisi tekee sinusta heikon. Pakotat itsesi keskittymään menneisyyteesi: tekemäsi virheet, kipu ja menetykset, kärsimys, jne.
Stressi on tie masennukseen ja itselle puhumiseen negatiiviseen sävyyn
Kanadan Galgaryn yliopisto julkaisi hiljattain tohtori Dencel Kopalan suorittaman tutkimuksen. Tutkimus tarjosi lisätietoa siitä, kuinka itselleen puhuminen negatiiviseen sävyyn edistää masennuksen puhkeamista. On tärkeää tietää, että käsitys itsestä kuluu etenkin kohonneen stressin aikana.
Jos et käsittele näitä jännitteitä ja ongelmia, mielesi alkaa tottua negatiivisuuden ruokkimiseen. Tämän seurauksena sinun on yhä vaikeampaa ja vaikeampaa tuntea optimismia ja toivoa, ja suhtautua itseesi hyvin. Ennen kuin huomaatkaan, itsetuntosi on pohjassa. Ehkä kaikkein mielenkiintoisin asia tästä on se, että tämä tuottaa fyysisiä muutoksia tietyillä aivojesi alueilla.
Alhainen itsetunto ja aivojen harmaa aine
Salzburgin yliopiston tohtori Johannes Klaklin vuonna 2014 suorittama tutkimus esittää mielenkiintoisia päätelmiä minäkuvasta ja aivoista. Tämä tutkimus osoittaa, että alhaisesta itsetunnosta kärsivillä ihmisillä on vähemmän harmaata ainetta. Tämä tarkoittaa, että he ovat haavoittuvaisempia masennukselle antautumisen suhteen.
Täten näiden potilaiden on vaikeaa hallita heidän tunteitaan. Heidän on myös vaikeaa suunnitella ja tehdä luovia ja vankkoja päätöksiä päästäkseen yli masennuksestaan ja kärsimyksestään.
Itselleen puhumisen tärkeys
Itsekäsitys ja masennus voivat ruokkia toinen toistaan, niinkin paljon, että alhainen itsetunto ja stressaavat tilanteet voivat johtaa suoraan masennukseen. Tämä voi johdattaa sinut noidankehään, sillä itse masennuksella on taipumusta hyökätä jo valmiiksi rikkoutunutta omakuvaasi kohtaan.
Toisaalta, useimmat terapeutit ovat sitä mieltä, että tapasi puhua itsellesi on avain palautumiseen. Tämä tarkoittaa, että tapasi jolla puhut, kuvailet ja havaitset itsesi, joko vahvistaa tai heikentää psykologista terveyttäsi.
Ansaitset tuntea hyvältä itseäsi kohtaan ja olevasi arvokas. Niinpä tietoisuus siitä, miten itsellesi puhut, on tärkeää vahvistaaksesi omakuvaasi ja ehkäistäksesi masennusta.
Terveellinen (ja jännittävä) yhteys ympäristöösi
Poistu pääsi sisältä ja elä nykyhetkessä. Ajatuksena on rikkoa negatiivisten ajatusmallien kierre. Matkallasi tähän yhdisty jälleen siihen, mitä on ympärilläsi. Etsi uusia kokemuksia ja tuntemuksia, jotka stimuloivat uteliaisuuttasi ja jännitystäsi. Tarjoa mielellesi jotain uutta ahdistuksen ja negatiivisuuden sijaan.
Myötätuntoinen sisäinen dialogi
Käsitykselläsi omasta itsestäsi ja masennuksella on yhteys, sillä itsellesi puhuminen pahaan sävyyn heikentää itsetuntoasi. Se voi avata masennuksen mustan aukon. Sinun on opittava kuinka puhua itsellesi kunnioittavalla tavalla. Sisäisen dialogisi tulisi aina olla ystävällinen ja myötätuntoinen.
Jos et kohtele itseäsi hyvin ja rakkaudella, ei kukaan muukaan tule kohtelemaan sinua näin. Itserakkaus ja terve itsetunto ovat parhaita puolustusmekanismeja useimpia mielialahäiriöitä vastaan. Tee siis töitä tämän eteen äläkä koskaan epäröi pyytää tarvittaessa ammattilaisapua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fennell, M. J. V. (2004). Depression, low self-esteem and mindfulness. Behaviour Research and Therapy, 42(9), 1053–1067. https://doi.org/10.1016/j.brat.2004.03.002
- Sowislo, J. F., & Orth, U. (2013). Does low self-esteem predict depression and anxiety? A meta-analysis of longitudinal studies. Psychological Bulletin, 139(1), 213–240. https://doi.org/10.1037/a0028931
- Orth, U., & Robins, RW (2013). Entendiendo el vínculo entre la baja autoestima y la depresión. Direcciones actuales en la ciencia psicológica , 22(6), 455–460. https://doi.org/10.1177/0963721413492763
- Kopala-Sibley DC, Zuroff DC (2019) The self and depression: Four psychological theories and their potential neural correlates. 23(9) 33-230 DOI https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30661243
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.