Irrationaaliset ajatukset eivät ole negatiivisia ajatuksia
Sokraattinen keskustelu irrationaalisista ajatuksista ja niiden säätämisestä erottuu selkeästi monissa psykologian alan keskusteluissa; sosiaalisen ahdistuksen häiriöistä parisuhteen sisäiseen väkivaltaan, ja jopa trauman jälkeiseen stressiin.
Kognitiivinen uudelleenjärjestely on psykologisen hoidon analogia. Se näyttää jopa ylittäneen eri mallien ja psykologisten valtavirtojen rajat, pyrkien aina löytämään sen mikä on kaikkein oikeutetuinta, hyödyllisintä ja tehokkainta.
Kognitiivinen uudelleenjärjestely, jota voidaan soveltaa sen arvioinnista alkaen aina terapian loppuun asti, pyrkii havaitsemaan henkilön irrationaaliset ajatukset herättääkseen vaihtoehtoisia ajatuksia samasta aiheesta. Vielä tärkeämpää on, että henkilö kykenee näkemään näiden irrationaalisten ajatusten vaikutukset omaan mielialaansa. Hänen olisi myös havaittava tätä seuraava tietoisuus ja oma käyttäytyminen.
Mitä tavallisempi käytäntö kognitiivisesta uudelleenjärjestelystä tulee, sitä paremmin voidaan ymmärtää, että yksilö voi itse havaita omat irrationaaliset ajatuksensa. Lisäksi yksilö pystyy soveltamaan sopivampia vaihtoehtoisia ajatuksia.
Tällaisten taipumattomien ajatusten kehitys hämmentää tavallisesti ihmisiä ehdottamalla positiivisia ajatuksia rationaalisten ajatusten sijaan.
Erot irrationaalisten ja rationaalisten ajatusten välillä
Irrationaaliset ajatukset tuovat esiin hyvin epämiellyttäviä emotionaalisia reaktiota. Ne voivat vaihdella vihasta katkeruuteen, ja jopa kauhuun. Ne ovat pitkäkestoisia ja ne ilmaantuvat absoluuttisina – käyttäen adverbejä kuten ”ei ikinä” tai ”aina”. Nämä ovat ihmisen itselleen asettamia vaatimuksia.
Lisäksi nämä ajatukset eivät yleensäkään ole todistettavissa, toisin kuin rationaaliset ajatukset jotka taas ovat todistettavissa. Rationaaliset ajatukset saavat aikaan paljon alhaisemman intensiteetin tunteita. Esimerkiksi vihan sijaan inho; katkeruuden sijaan luovuttaminen; kauhun sijaan pelko.
On tärkeää korostaa, että onni ei korvaa vihaa. Eikä tyytyväisyys korvaa katkeruutta, eikä rohkeus korvaa kauhua. Rationaalisten ajatusten on oltava realistisia ja järkeviä. Jos rationaaliset ajatukset ovat liian positiivisia, niistä tulee irrationaalisia ajatuksia.
Esimerkki: Patricia menettää työpaikkansa
Kuvitellaan esimerkiksi, että 40-vuotias nainen nimeltä Patricia menettää työpaikkansa pankkivirkailijana. Patricia alkaa saamaan irrationaalisia ajatuksia: ”En enää koskaan löydä töitä”, ”Olen hyödytön” tai ”Minun olisi pitänyt tehdä enemmän töitä”. Kuten aikaisemmin mainitsimme, voimme tässä huomata absoluuttisia termejä, jotka eivät ole todistettavissa.
Harjoittelemalla Patricia voi alkaa ajattelemaan, että vaihtoehtoiset rationaaliset ajatukset ovat paljon sopivampia tällaisessa tilanteessa. Esimerkiksi: ”En tiedä, löydänkö enää koskaan töitä, mutta teen ainakin parhaani”, ”Menetin työni, mutta se ei tarkoita että olisin hyödytön. He eivät vain tarvinneet minua enää, eikä siinä ole mitään henkilökohtaista. Olen edelleen tarpeellinen henkilönä” tai ”Olisin voinut tehdä enemmän töitä, mutta en edes tiedä onko sillä mitään tekemistä potkujeni kanssa”.
Kuten näissä jälkimmäisessä ajatusmalleissa voidaan nähdä, ne eivät ole absoluuttisia. Näitä johtopäätöksiä ei hätiköity halventavalla itsensä luokittelulla ulkoisiin tapahtumiin perustuen.
Epävakaa positiivinen ajattelu
Voi olla, että Patricia ei tiedä kuinka korvata irrationaalisia ajatuksia asianmukaisesti. Tai sitten hänen saamansa selitykset tai ohjeet eivät ole olleet asianmukaisia. Tai sitten hän uskoo todella, että tässä tilanteessa vaihtoehtoinen (positiivinen) irrationaalinen ajattelu toimii ja se menisi jokseenkin näin: ”Huomenna löydän töitä, ja tienaan ainakin saman verran kuin tienasin pankissa”, ”Olen paras työntekijä, ja taitoni ovat paremmat kuin kenenkään muun” tai ”Olen varma, että sillä etten tehnyt ylitöitä ei ole mitään tekemistä potkujeni kanssa, vaan sain potkut vain siksi, ettei pomo pitänyt minusta”.
Päinvastoin kuin mitä populaarikulttuurissa kuulemme, positiivinen ajattelu ei tarkoita että kaikki menee niin kuin haluamme. Siksi tällainen ajattelu on täynnä ansoja.
Jotkut kirjailijat, kuten Barbara Ehrenreich tai Derren Brown, ovat jo puhuneet liiallisen positiivisen ajattelun vaaroista. He selittävät kuinka sellainen on petollista ja kuinka saatamme päätyä lopputuloksiin, jotka saattavat olla melko riittämättömiä ja epätodellisia. Attribuutioihin ja päätelmiin perustuvilla johtopäätöksillä ei ole lainkaan empiiristä pätevyyttä.
Irrationaaliset ajatukset vs. positiiviset ajatukset
On tärkeää tehdä arvioita sopivalla tavalla. Irrationaaliset ajatukset voivat olla negatiivisia. Itse asiassa suurin osa niistä on negatiivisia, mutta ne voivat olla myös positiivisia. Kun ensimmäinen voi johtaa pahempiin emotionaalisiin reaktioihin, jälkimmäinen voi johtaa emotionaalisiin ilmaisuihin, jotka ovat liian voimakkaita. Etenkin silloin, kun niitä ei voida toteuttaa. Tai sitten ne johtavat liian korkeisiin odotuksiin, sillä ne eivät perustu faktoihin ja totuudenmukaiseen informaatioon, tai kun niitä sovelletaan absoluuttisin termein.
On myös tärkeää kiinnittää erityistä huomiota yksilön käsityskykyyn. Hänen on ymmärrettävä niitä parametrejä, joista rationaaliset ajatukset ovat peräisin. Tämän tehdäkseen terapeutin on aloitettava esimerkeillä tai metaforilla harjoittelu, ja sitten edettävä henkilön irrationaalisiin ajatuksiin.
Asianmukaisella avulla ja ahkeralla harjoittelulla irrationaalisesta ja ylipositiivisesta ajattelusta pääsee kyllä yli, ja silloin terveempi ajattelutapa alkaa tulla enemmän esille.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ehrenreich, B. (2009). Sonríe o muere. La trampa del pensamiento positivo. Madrid: Turner.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.