Instrumentaalinen aggressiivisuus: aggressio keinona saavuttaa päämäärä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Instrumentaalinen aggressiivisuus on aggression muoto, jossa tavoitteena ei ole varsinaisesti aiheuttaa fyysistä kipua. Se on hieman hienovaraisempaa. Käyttäytyminen on kylmää, se noudattaa vakiintunutta suunnitelmaa ja pyrkii ennen kaikkea tavoitteen saavuttamiseen. Kuka tahansa, joka osoittaa tällaista käyttäytymistä, saa motivaationsa ulkoisista vahvistuksista ja useista eduista, joita he toivovat saavuttavansa.

Ilmeisistä syistä käyttäytymistiede on erityisen kiinnostunut tämäntyyppisestä persoonasta. Tiedämme, että aggression poistamiseksi meidän on ymmärrettävä motiivit, jotka ajavat sitä. Sellainen aggressio, joka on vailla moraalia ja pyrkii yksinomaan hyötymään muiden kustannuksella, on ongelmallisin sekä vaarallisin.

Ihmiset, jotka käyttävät tällaista aggressiota, ovat synkän kolmikon määrittelemiä ihmisiä. He saavat korkeat pisteet narsismista, psykopatiasta ja machivellisuudesta ja manipuloivat muita saadakseen sosiaalisia, seksuaalisia ja taloudellisia etuja. Tarkastellaanpa näitä yksilöitä.

“Väkivalta on epäpätevien viimeinen turvapaikka.”

-Isaac Asimov-

Instrumentaalinen aggressiivisuus

Instrumentaalinen aggressiivisuus, toisin kuin reaktiivinen tai impulsiivinen aggressiivisuus, hallitsee tunteita ja impulsseja erittäin hyvin. Se ei ole kuumapäistä aggressiivisuutta. Se on keino saavuttaa päämäärä. Yksi esimerkki tästä on rikollinen, joka yrittää kavaltaa tai päästä käsiksi henkilön säästöihin luotuaan tämän kanssa tunnesuhteen.

Klassinen esimerkki on tapaus, joka tapahtui muutama kuukausi ennen vuoden 1994 olympialaisia. Taitoluistelupiireissä tapahtui jotain täysin odottamatonta, nimittäin eräs ahdistelija löi luistelija Nancy Kerrigania poliisisauvalla polvien korkeudella. Luistelija sai mustelmia, mutta hänen polvensa eivät murtuneet, ja hän voitti myöhemmin olympiamitalin.

Tutkinta paljasti tapahtuman taustalla olevan kummallisen tarinan. Toinen luistelija, Tonya Harding, yhdessä entisen aviomiehensä kanssa oli palkannut jonkun suorittamaan tuon aggressiivisen teon saadakseen kilpailijansa Nancyn pois tieltä. Siitä lähtien Hardingin persoonallisuutta on kuvattu lukuisissa elokuvissa. Lisäksi hän on useiden instrumentaalista aggressiivisuutta käsittelevien tutkimusten kohteena.

Instrumentaalista aggressiivisuutta leimaa harkittu ja huolellisesti suunniteltu käyttäytyminen, jolla pyritään saavuttamaan hyvin erityisiä etuja.

Aggression kehittynein muoto

Instrumentaalisella aggressiivuudella on oma käyttäytymismallinsa, joka erottaa sen kaikista muista aggressiivisuuden muodoista. Nämä ihmiset aiheuttavat sosiaalista, emotionaalista ja fyysistä vahinkoa, mikä on seurausta tiettyjen keinojen käyttämisestä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Heille on tärkeää saavuttaa “palkinto” kaikin mahdollisin tavoin.

Nämä ovat piirteitä, jotka määrittelevät instrumentaalisesti aggressiivisia ihmisiä:

• Heidän käytöksensä on suuntautunut pitkän aikavälin tavoitteisiin.
• He tekevät yksityiskohtaisia suunnitelmia saadakseen haluamansa.
• He käyttävät mitä tahansa keinoja saavuttaakseen päämääränsä, vaikka se olisi moraalitonta tai rikollista.
• He ottavat aina auktoriteettiaseman muihin nähden.

Psykologia tukee ajatusta, että instrumentaalinen aggressio ymmärretään Skinnerin operanttiehdotteluteorian kautta (Holland & Skinner, 1961). Tämä on oppimismenetelmä, joka lujitetaan vain yhdistämällä vahvistukset (palkkiot) ja rangaistukset tiettyyn käyttäytymiseen.

Uhrien epäinhimillistäminen lopputuloksen saavuttamiseksi

Carleton University (Kanada) teki tutkimuksen, jonka mukaan instrumentaalinen aggressiivisuus ja psykopatia liittyvät toisiinsa. Siinä todettiin, että tällainen “saalistava” käyttäytyminen on yleistä tässä persoonallisuustyypissä.

Silmiinpistävimmät ovat henkiset mekanismit, jotka saavat nämä ihmiset käyttämään äärimmäisen fiksua mutta samalla harkittua väkivaltaa.

• Monissa tapauksissa he “epäinhimillistävät” uhrinsa. Toisin sanoen he riistävät heiltä heidän tunteensa, oikeutensa ja tarpeensa. Tämän ansiosta heidän on helppo turvautua mihin tahansa strategiaan saavuttaakseen haluamansa. He pettävä, hylkäävät ja aiheuttavat kaikenlaista vahinkoa saavuttaakseen haluamansa.
• He osoittavat instrumentaalista empatiaa. Tämä tarkoittaa, että he ovat tietoisia muiden tunteista, mutta eivät välitä kärsivätkö he tai ovatko he peloissaan. Yhteyden muodostaminen muiden tunteisiin on heille hyödyllistä, koska se tarkoittaa, että he voivat manipuloida muita.
• On nähtävissä selvä moraalinen katkos ja täydellinen katumuksen tai syyllisyyden puute.

Ihmisillä, jotka osoittavat instrumentaalista aggressiivisuutta, on taipumus korvata tunteita, kuten syyllisyyttä tai häpeää, muilla tunteilla, kuten ylpeydellä. Siksi he käsittelevät kaikki omiin tarkoituksiinsa tekemänsä epärehelliset teot positiivisina.

Instrumentaalisen aggressiivisuuden mahdolliset alkuperät

Miten tällainen käyttäytyminen voidaan selittää? Mikä näitä ihmisiä motivoi? Miksi se näkyy joillakin ihmisillä eikä toisilla? Kuten aina käyttäytymisasioissa, se riippuu eri ulottuvuuksien yhdistelmästä. Tässä tapauksessa niitä on kolme:

• Ympäristötekijät, kuten kasvatus, koulutus ja lapsuuden traumaattisten kokemusten vaikutukset.
• Psykologiset tekijät. Kuten jo mainitsimme, persoonallisuuden synkkä kolmikko liittyy instrumentaaliseen aggressiivisuuteen, ja lisäksi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja rajatilapersoonallisuushäiriöön.
• Biologiset laukaisijat. Mount Sinai Medical School (USA) teki tutkimuksen, joka tarjoaa yhden teorian. Se väittää, että hormoneissa, kuten testosteronissa ja kortisolissa, sekä välittäjäaineissa, kuten serotoniinissa ja dopamiinissa, on poikkeavuuksia. Tämä rohkaisisi käyttäytymistä niillä, joilla on taipumus instrumentaaliseen aggressioon.

Näitä suunniteltuja käyttäytymismalleja, jotka hakevat tiettyjä tavoitteita ja vähät välittävät muiden perusoikeuksista, esiintyy päivittäin. Väkivaltaa on todellakin monenlaista, emmekä valitettavasti aina havaitse niitä ajoissa.