Inspiroiva vertauskuva hajuttomista kukista

Vertauskuva hajuttomista kukista kertoo tarinan vanhasta samuraista, todella viisaasta miehestä, jota kaikki kunnioittivat. Tämä vanha mies piti tapaamisia kodissaan välittääkseen opetuksiaan nuorille miehille, jotka kuuntelivat häntä suurella mielenkiinnolla ja kunnioituksella. He olivat vastaanottamassa hämmästyttävän oppitunnin vihasta ja siitä, kuinka hallita vihaa.

Hänen maineensa kulki hänen edellään läheisiin alueisiin ja ihmisiä alkoi tulemaan hänen luokseen eri suunnista. Vanha samurai puhui enimmäkseen irrallisuuden tärkeydestä ja siitä, kuinka hävittää sisällämme olevat itsekkäät tunteet.

“Kaikki mikä häiritsee sinua muissa ihmisissä, on yksinkertaisesti heijastus siitä mitä et ole ratkaissut sisälläsi.”

-Buddha-

Hänen kaikkein uskollisin oppilaansa oli nuorimies nimeltä Alino. Hän halusi oppia opettajaltaan kaiken mahdollisen ja ja siksi hän otti osaa vanhan samurain oppitunteihin päivittäin. Hän valmisti myöskin teetä jokaiselle ja kaikki pitivät häntä avuliaana nuorena miehenä. Samurai piti hänestä hänen nöyryydestään johtuen ja mielenkiinnostaan muita ihmisiä kohtaan. Tämä nuorimies saisikin tärkeän opetuksen tarinasta hajuttomat kukat.

Viha ja vertauskuva hajuttomista kukista

Eräänä päivänä yksi vanhan samurain oppilaista kaatoi teensä toisen oppilaan vaatteille. Toinen ei epäröinyt hetkeäkään, vaan hän reagoi välittömästi ja työnsi oppilasta joka kaatoi teen hänen päälleen. ”Mikä sinua oikein vaivaa? Olet niin kömpelö!” hän sanoi. Hän sanoi vaatteensa olleen tehty kiinalaisesta silkistä, ja että nyt ne ovat täysin pilalla.

Vanha samurai pysyi liikkumattomana. Hän jatkoi, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jotkut ihmisistä mumisivat hiljaa. Vaikutti olevan ennenkuulumatonta, että vanha opettaja sallisi tällaisen riidan kotonaan. Useimmista heistä tuntui, että samurain pitäisi puuttua asiaan ja moittia kyseistä oppilasta hänen huonosta käytöksestään.

Alino oli hämmentynyt. Kun tapaaminen oli ohi, hän ei kestänyt enää pidempään ja kysyi opettajaltaan, ”miksi sallit tällaisen vääryyden tapahtua, kun tiedät, että sinun on sanottava vain yksi sana pistääksesi tuo ylpeä mies paikalleen? Miksi et ajanut häntä pois kodistasi?”

Opettaja hymyili. ”On olemassa hajuttomia kukkia, joiden ei pitäisi olla puutarhassamme.” hän vastasi Alinolle. Hänen vastauksensa hämmensi Alinoa suuresti. Hän ei ymmärtänyt opettajansa viestiä. Sitten vanha samurai lisäsi: ”Viha on hajuton kukka, joka kasvaa vain puutarhoissa joissa ei ole vapautta.” Tämä oli ensimmäinen oppitunti hajuttomien kukkien vertauskuvasta.

Aggressiivinen mies palaa

Muutama viikko tämän tapahtuman jälkeen tapahtui jotain, mitä kukaan ei osannut odottaa. Aggressiivinen mies palasi vanhan samurain kotiin, ja siitä hetkestä alkaen kun hän astui sisään, hän toimi todella vihamielisesti kaikkia kohtaan. Hän töni tiensä ihmisten läpi. Hän melkein huusi, eikä hän välittänyt siitä että opettaja puhui.

Yhtäkkiä hän teki jotain, mikä sai kaikki yllättymään. Hän nousi ylös, astui lähelle opettajaa, ja sitten sylki tämän kasvoille. Opettaja oli hiljaa muutaman sekunnin ajan. Kaikki olivat järkyttyneitä. Aluksi kukaan ei reagoinut, mutta hetken päästä väkijoukosta alkoi kuulumaan vihaisia ääniä.

Alino oli varuillaan. Hän otti yhden sapaleista käteensä. Hän sanoi vanhalle samuraille: ”Mestari, salli minun antaa tälle miehelle hänen ansaitsemansa oppitunti!” Opettaja pysyi välinpitämättömänä ja yksinkertaisesti nosti kätensä, osoittaen ettei Alinon tulisi tehdä mitään. Vaikutti siltä, ettei Alino ollut edelleenkään ymmärtänyt hajuttomien kukkien vertauskuvaa.

Aavistamaton loppu

Opettaja pyysi kaikkia rauhoittumaan. Hän pysyi täysin tyynenä. Hyökkääjä oli valmiina vastaamaan kenelle tahansa, joka yrittäisi hyökätä hänen kimppuun. Hänen kasvoillaan oli tyytyväinen hymy, sillä hän oli uhmannut koko alueen kaikkein kuuluisinta miestä. Yhtäkkiä samurai rikkoi hiljaisuuden. Hän katsoi suoraan miestä, joka oli sylkenyt hänen kasvoilleen ja sanoi, ”kiitos.”

Kukaan talossa ollut ei ollut uskoa korviaan. Alino ei tiennyt mitä ajatella. Hän sanoi viisaalle opettajalle: ”Mitä ihmettä oikein sanoit, opettaja? Kuinka voit kiittää tätä öykkäriä, joka tulee kotiisi loukkaamaan ja häpäisemään sinut? Kuinka ihmeessä oikein voit kiittää häntä?”

Opettaja puhutteli hyökkääjää rauhallisesti sanomalla: “Sinun eleesi on sallinut minun todistaa, että viha on kadonnut sydämestäni. Minulla ei ole mitään tarvetta maksaa sinulle takaisin. En aio antaa hajuttomien kukkien kasvaa minun puutarhassani.” Alino oli häpeissään.

Opettaja oli opettanut heille kuukausien ajan sitä kuinka välttää eri kiihkon tunteita, kuten vihaa. Ihmiset jotka loukkaavat ovat aggressiivisia, negatiivisia ja kriittisiä, kuin hajuttomia kukkia. Ainoa oikea järkevä tapa vastata heille on olla piittaamatta heistä, ja olla sallimatta heidän tuhota meidän sisäistä puutarhaamme. Tämä on hajuttomien kukkien vertauskuvan inspiroiva opetus, ja seuraavaksi meidän on vain sovellettava sitä elämäämme.