Ole kuin lootuskukka: synny uudelleen joka päivä ja pääse yli vastoinkäymisistä

Luonto antaa meille odottamattomimpia vastauksia silloin kun emme edes ajatelleet että voisimme löytää jotain oman mielemme, toivomme ja etenemisen tarpeemme ulkopuolelta. Luonto antaa meille usein ilmaisen oppitunnin siitä, mitä tässä maailmassa eläminen tarkoittaa, kaukana monotonisesta ja ennalta-arvattavasta todellisuudesta.

Sen tuottamasta laajasta valikoimasta merkkejä, lajeja ja ilmiöitä, törmäämme aitoihin oppitunteihin siitä miten voimme kohdata maailmaan. Aitoja psykologisia teorioita ilman muuttujien kontrollointia tai oikeelliseksi todistamisen analyysia, joissa on silti viesti jonka kauneus ja merkitys on kiistaton.

Loputtomista ja mielenkiintoisista luonnonilmiöistä voimme valita yhden, lootuskukan; sui generis –ilmiön, joka muuttuu jännittäväksi vertauskuvaksi elämästä ja päivittäin kohtaamistamme vastoinkäymisistä.

Lootuskukka

Lootuskukka on vesililja, jonka juuret ovat syvällä järvien ja lampien mudassa ja lietteessä. Lootuskukan siemen on kaikista pitkäikäisin ja kestävin: se voi säilyä jopa 3000 vuotta ennen kukkimista, menettämättä hedelmällisyyttään.

Tämä kaunis kukka saa alkunsa ja ravintonsa mudasta ja suoalueilta, ja kukkiessaan se kohoaa mudan yläpuolelle. Yöllä tämän kukan terälehdet sulkeutuvat ja kukka sukeltaa jälleen veden alle. Se sulkeutuu upottautuessaan jälleen veteen, mutta auringon noustessa se nousee jälleen likaisen veden yläpuolelle, vahingoittumattomana, ilman jälkeäkään liasta spiraalinmuotoisissa terälehdissään.

Lootuskukalla on myös sellainen erityispiirre, että se on ainoa kukka joka on samanaikaisesti myös hedelmä: hedelmä on muodoltaan ylösalaisin käännetty kartio ja se on kukan sisällä. Kun kukka on suljettu, se ei tuoksu, mutta kun se aukeaa, sen tuoksu muistuttaa hyasinttia. Monet pitävät sen tuoksua hypnoottisena, kykeneväisenä vaikuttamaan mielentilaamme.

Lootuskukan mytologia

Tämän kukan vetovoima on johtanut siihen, että siitä on tullut lukuisten sivilisaatioiden perussymboli läpi historian. Lootuskukkaa pidetään pyhänä ja se on yksi vanhimmista symboleista itäisissä maissa, ja sillä on monia eri merkityksiä. Tosin lukuisia viittauksia siihen on löydetty myös länsimaista.

Kreikkalaisessa mytologiassa lootofagit tai lootuksensyöjät olivat mystisiä ihmisiä jotka muinaiset kreikkalaiset tunnistivat Koillis-Afrikan asukkaiksi. Tarina kertoo, että kaunis jumalatar eksyi metsään kunnes hän lopulta saapui paikkaan nimeltä lotus, jossa oli paljon mutaa. Hän hukkui.

Tämä paikka oli jumalten tekemä ja se oli tarkoitettu niille joiden kohtalona oli ollut epäonnistua elämässä. Nuori jumalatar kuitenkin taisteli tuhansia vuosia ennen kuin hän kykeni pakenemaan sieltä, ja muuttui kauniiksi lootuskukaksi, symboloiden voittoa ja periksiantamattomuutta vastoinkäymisten edessä.

Buddhalaisessa ajattelussa lootus on Buddhan valtaistuin tai tuoli ja se viittaa jumalalliseen syntymään. Kristillisessä maailmassa lootuskukka on valkoinen lilja joka tarkoittaa sekä hedelmällisyyttä että puhtautta. Arkkienkeli Gabriel vie julistuksessa valkoisen liljan Neitsyt Marialle.

Lootuskukka ja sen merkitys psykologiassa

Lootuskukka symboloi psykologisen kestävyyden voimaa, kykyä muuttaa vastoinkäymiset potentiaaliksi. Suzanne C. Kobasa, Chicagon yliopiston psykologi, johti useita tutkimuksia joissa hän sai selville että yksilöt joilla on vastustuskykyiset persoonallisuudet jakavat useita piirteitä. Heillä on taipumus olla erittäin päättäväisiä, heillä on hyvä itsehillintä ja he ovat tavoitekeskeisiä.

“Kauneimmat ihmiset jotka olemme tunteneet ovat niitä, jotka ovat tunteneet tappion, kärsimyksen, vaikeudet, menetykset, ja jotka ovat löytäneet tiensä ulos syvyyksistä.”

-Elisabeth Kubler Ross-

Tämä selitys muotoiltiin uudelleen termillä sinnikkyys, vastustuskykyisen persoonallisuuden ydinolemus. Sinnikkyys määritellään usein yksilöiden kyvyllä päästä yli psyykkisen kivun ja vaikeiden vastoinkäymisten ajoista.

Lootuskukka on mahtava vertauskuva sille, kuinka jotkut ihmiset taittelevat kipunsa sisään ja taittelevat sen myöhemmin auki, muuntuneena seesteisyydeksi, itsekontrolliksi ja peräänantamattomuudeksi.