Ihmiset, jotka omaksuvat toisten ongelmat ominaan

Joillakin ihmisillä on tapana omaksua toisten ongelmat ominaan. He ovat niitä, jotka leikkivät “kuumaa perunaa”, polttavat sitten omat kätensä ja päätyvät tekemään ongelmasta omansa. Tällaiset ihmiset ovat luonnollisia sovittelijoita ilman, että he edes itse tietoisesti sitä ehdottaisivat.

He pyrkivät sovittelemaan, kuuntelemaan niitä jotka sitä tarvitsevat, he hillitsevät ja he kannustavat… He ovat kuin yhteiskunnan hengenpelastajia. Ongelmana tässä ei ole se, etteivätkö he haluaisi olla tässä tilanteessa ja “tarjota auttavaa kättään”, vaan se, että he omaksuvat toisten ongelmat ominaan, jolloin he päätyvät vääjäämättä liian suuren ja hirviömäisen stressikuormituksen alle.

Ihmiset, jotka omaksuvat toisten ongelmat ominaan ja heidän vastapuolensa

Ihmisten keskeisissä järjestelmissä jokainen meistä suorittaa tiettyjä toimintoja. Lisäksi voimme löytää näiden väliltä aina toisiaan täydentäviä pareja.

Kuten olemme kertoneet, on olemassa ihmisiä, jotka ovat aina halukkaita kuuntelemaan muiden ongelmia. He ovat kuin avoimia kanavia, jotka ovat aina valmiita vastaanottamaan signaaleja ympäristöstään.

Näiden ihmisen vastapuolena ovat puolestaan ne, jotka eivät yleensä ota vastuuta omista ongelmistaan ja vierittävät ne aina muiden harteille. Tai sitten he eivät pysty välittömään ratkaisuun, tai he eivät ole käytännöllisiä, jolloin he pallottelevat ongelmaa edestakaisin tai ovat muuten vain päättämättömiä tai taitamattomia.

Näissä olosuhteissa ihmiset, jotka omaksuvat toisten ongelmat ominaan, hyppäävät mukaan tähän leikkiin. Usein edes tajuamatta sitä, että apua tai neuvoa hakeneet ovat jo irrottautuneet ongelmastaan.

Tällä tapaa ihminen ottaa vastuun toisen ongelmasta (ilman, että tämä edes pyytää sitä), ottaa sen haltuunsa ja irrottaa toisen siitä vastuusta, joka liittyy ongelman ja sen ratkaisun omaksumiseen.

Millaisia ne ihmiset, jotka omaksuvat toisten ongelmat ominaan, ovat pohjimmiltaan?

Heidän asenteensa koostuu tiedon ja tunteiden omaksumisesta ympäristöstä, mutta olematta siitä itse kovin tietoisia. Juuri tästä syystä he osoittavat suurta vetovoimaa ihmisten keskuudessa ja ovat erittäin emotionaalisia ja herkkiä altistumaan ympäristössään tapahtuville tilanteille. Monet heistä asettavat ympäristönsä etusijalle ja jäävät itse taka-alalle, jolloin heitä ei aina arvosteta tarpeeksi.

He ovat valppaita siitä, mitä muille tapahtuu, he ovat hyvin tarkkaavaisia ja reaktiivisia ympäristöönsä nähden ja he etsivät – vaikkakaan eivät tietoisesti – kiintymystä ja tunnustusta tekojensa pohjalta. He ovat hypervastuullisia ihmisiä, eli toisin sanoen liian vastuullisia ihmisiä, koska heitä rasittavat myös muiden ihmisten vastuut, jotka eivät todellisuudessa kuulu heidän kannettavakseen.

Samalla tapaa ihmiset, jotka omaksuvat muiden ongelmat ominaan, ovat erittäin luovia ihmisiä, nerokkaita ratkaisujen etsinnässä sekä erittäin empaattisia ja intuitiivisia. Nämä ovat näkökohtia, jotka asettavat heidät ajoissa oikeaan paikkaan auttaakseen muita ihmisiä. Mutta kuten aikaisemmin jo totesimme, ongelmana tässä on se, että he ottavat omakseen sellaisia ongelmia, jotka eivät ole heidän.

Halu auttaa toista sekä näiden ihmisten osoittama merkittävä empatia tekevät heistä emotionaalisia välittäjiä ja sovittelijoita. He ovat taitavia neuvottelemaan ja asettumaan samarialaisen asemaan ristiriitaisissa tilanteissa… Ja tästä syystä emme puhu ammattimaisesta ja strategisesta neuvottelijasta.

Tunnesienet, erityisherkät ihmiset (HSP) ja liian empaattiset ihmiset

Jossakin määrin tällä persoonallisuudella on joitakin erityispiirteitä, jotka ovat yhteisiä niin kutsutuille tunnesienille. Tunnesienet ovat erityisherkkiä ihmisiä, sillä heillä on luonnollinen kyky käsitellä kaikkea, mitä he voivat nähdä ympäristössään, ikään kuin heidän aistinsa olisivat pysyvästi valppaita ja teroitettuja.

Juuri erityisherkkien ihmisten käsitettä (Highly Sensitive Person, HSP) ehdotti 20 vuotta sitten terapeutti Elaine Aron kuvaamaan näitä piirteitä, joissa korostettiin suurempaa aistillista ja kognitiivista herkkyyttä ympäristön tuottamille ärsykkeille. Erityisherkät ihmiset ovat ihmisiä, joihin sovelletaan kaikkia yksityiskohtia niin ihmisistä kuin tilanteista, joiden kanssa he ovat vuorovaikutuksessa.

He osoittavat refleksiivistä ja ajattelevaa asennetta elämäntilanteita kohtaan ja heillä on luonnollinen taipumus tutkia toista, aivan kuin spontaanisuuden psykologi, koska he ovat hyvin intuitiivisia ihmisiä. He voivat havaita ympäristön hienovaraisuuksia, jotka jäävät monilta muilta huomaamatta. Kun tähän tunnesienelle tyypilliseen ominaisuuteen lisätään vielä ulkopuolisen ongelman syntyminen, ihminen, jolla on tapana kantaa muiden taakkaa harteillaan, omaksuu tämän ongelman omakseen ratkaistakseen sen.

On niitä, joilla on tarve puhua ja tehdä katarsis siitä mitä heille tapahtuu, ja tämä rentouttaa ja rauhoittaa heitä. Siellä tulevat olemaan myös tunnesienet ja ihmiset, jotka omaksuvat muiden ongelmat omanaan. He ovat aina valmiita auttamaan kuuntelemalla ja tarjoamalla keinoja (ja tarjoamalla tukeaan) ongelman ratkaisemiseksi.

Ihmiset, joilla on tapana kantaa muiden ongelmia ominaan, voivat yhtä hyvin nautiskella kylmän tuiskun riehuessa talvi-iltana mukavasti omalla kotisohvallaan lämpimän takan ääressä, kunnes joku pyytää heitä saattamaan tämän tapaamiseen kaupungin keskustaan. Tällöin heille ei ole mikään ongelma jättää lämmin takkatuli taakseen ja sukeltaa kylmään viimaan toista auttaakseen. Tällaisia he ovat, aina valmiita toimimaan ratkaisun löytämiseksi. Sana “EI” ei kuulu tällaisten ihmisen sanavarastoon.

Muiden ongelmia omanaan kantavat ihmiset eivät valitse, eivät priorisoi eivätkä ole selvillä siitä, missä raja solidaarisuuden ja tarpeellisen tuen sekä huomaamattoman, itsekkään tai “huonon ihmisen” välillä kulkee.

Yleensä pääasiassa tunnesienet toimivat kuin piirien sulakkeina ihmisten välisissä suhteissa. On monia mahdollisuuksia, joissa he ottavat syntipukin paikan ja keskittävät itseensä kaikki jännitteet.

Lasten kohdalla tunnesienten tapa omaksua ja ottaa vastuuta välittyy myös oireina. Heidän asenteensa perheen toimintahäiriöitä kohtaan ilmenee toisin sanoen oireiden kautta.

Muiden ongelmia ominaan kantavien ihmisten empatia: noidankehä

Jos empatia tarkoittaa kykyä sijoittaa itsensä toisen paikalle, tällaisilla ihmisillä sitä on paljon. Heillä empatia syntyy spontaanista halusta auttaa ja korjata sellaisten ihmisten ongelmia ja vaikeuksia, jotka uskovat tarvitsevansa niitä. Tämä asenne on systematisoitu heidän persoonallisuuteensa, mikä tekee tällaisista ihmisistä ei-valikoivan häntä lähestyviä ihmisiä kohtaan. Tästä syystä he voivat usein joutua manipuloijien tai sellaisten ihmisten käsiin, jotka haluavat ja pystyvät vahingoittamaan heitä.

Siksi tunnesieni voi olla liian mukana tilanteissa ja löytää itsensä kolmiodraamojen, liittoutumien ja koalitioiden, juonittelujen ja juorujen keskellä, joissa ei ole rajoja tai yksityisyyden rajoittamista.

Ihmiset, jotka kantavat harteillaan muiden ongelmia, ovat myös hyvin empaattisia ja pyrkivät ratkaisemaan ongelman tietoisesti: he toimivat sovittelijana, puhuvat kaikkien kanssa, tuntevat levottomuutta ja ovat täynnä ahdistusta, vaikka kyseinen ongelma ei todellisuudessa kosketa heitä. He ovat noidankehässä, josta on vaikea päästä ulos, vaikka he eivät myöskään ole tietoisia siitä, miten he sinne alunperin päätyivät.

Vaikka empatia onkin positiivinen piirre, jos sen määrää ei valvota, se tuottaa ylimääräistä läpäisevyyttä ja alttiutta.

Vastuun ottaminen muiden ongelmista ja sen kielteiset vaikutukset

Tämä asenne, vaikka se voi auttaa saavuttamaan hetkellistä tunnustusta, tuo mukanaan myös joitakin kielteisiä vaikutuksia.

Tällaiset ihmiset ovat esimerkiksi koko ajan ylistimuloituja. Näin ollen heitä rasittavat stressi ja vastuut, jotka eivät kuulu heitä, sekä jatkuva valppaana oleva asenne, joka täyttää heidät ahdistuksella. Yleensä he kantavat mukanaan kognitiivisesti aktiivisemman mielen painoa, vaativat itseltään aivan liikoja ja toimivat ympäristössään kuin satelliittina kierrellen ja kaarrellen muiden ihmisten ympärillä heidän jatkuvan vaikutuksen alaisena.

Tällaiset ihmiset asettavat aina muut etusijalle, eivätkä arvosta itseään, sillä kaikki arvostus riippuu aina siitä, millaista tunnustusta muut ihmiset antavat heille. Lisäksi, koska he ovat joutuneet luonnostaan myrskyn silmään, he ajautuvat keskelle kiistanalaisia tilanteita, koska ne imevät piirien jännityksen itseensä, eivät aseta rajoja ja omaksuvat aina itselleen velvollisuuden ja vastuun ratkaisujen löytämiseksi.

Yhteiskunta hyötyy suuresti siitä, että keskuudestamme löytyy aina ilmainen sovittelija. Se on sopimus, josta muiden ongelmia harteillaan kantava ihminen ei kuitenkaan itse hyödy, sillä juuri hän on yleensä se joka saa tilanteessa takkiinsa.