Huumori vai viha - kumman kanssa meidän tulisi elää?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

On ihmisiä, jotka näyttävät aina löytävän valoa vaikeiden tilanteiden keskellä ja saavat sinut nauramaan niin, että vatsaan koskee. He tekevät niin, koska he ovat sellaisia. He tekevät niin, koska elämä on heille musiikkia ja rytmiä, eikä läheskään niin monimutkaista kuin muut ihmiset ajattelevat. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka eivät väittele mistään ja jotka ovat sokeita kaikelle. He näkevät vain seiniä siinä missä toiset näkevät siltoja. He luovat myrskyn, kun kaikki on muuten rauhallista ja jakavat vihaansa ympäriinsä. Ja niin, elämmepä sitten huumorin tai vihan kanssa: valinta on meidän.

Miksi ihmissuhteet ovat niin monimutkaisia? Voisimme palauttaa mieliimme viisauden, joka kuuluu seuraavanlaisesti: On parempi välttää niitä jotka häiritsevät psykologista vakauttamme, ja viettää aikaa niiden kanssa jotka antavat meille iloa. Vaikka tämä on paras vaihtoehto terveelle mielelle, se ei läheskään aina ole mahdollista. Kun elämme muiden kanssa, meidän täytyy oppia ymmärtämään erilaisia näkemyksiä ja ennen kaikkea oppia selviytymään erilaisissa tilanteissa, elimmepä sitten hyvien ihmisten tai vihaisten lohikäärmeiden kanssa.

Elämää huumorilla

“Elämä tulee elää rakkaudella ja huumorilla. Rakkaudella joka ymmärtää, ja huumorilla joka kestää sitä.“

Usein on kyse siitä, että kaikki ne jotka väittelevät kaikesta, käyvät läpi masennusta. Ja muissa tapauksissa he, jotka nauravat kaikelle, piilottelevat joskus aggressiivisia tai jopa itsetuhoisia tunteitaan. Kaikilla käyttäytymismuodoilla on ääripäänsä ja kaiken takana on merkitys. Siksi meidän on ymmärrättävä heitä, opittava lukemaan ja tulkisemaan näiden ihmisten “maailmoja”, jotka vaikuttavat meihin ympärillämme.

Ovatko ihmiset, jotka saavat meidät nauramaan, aina iloisia?

Peter McGraw on Coloradon yliopiston psykologi, joka tunnetaan “huumorilabotorion” luomisesta. He tutkivat huumorin vaikutusta hoitomuodoissa ja naurun käyttöä “huumeena” sairaiden tai syöpäpotilaiden elämänlaadun parantamiseksi. Tiede tukee näitä aloitteita, vaikka onkin osoitettu, että naurun sijaan ihmisen elämänlaatua parantavat asenne, optimismi ja sisäinen vahvuus.

Teoriassa tohtori McGraw on tunnistanut 4 huumorityyppiä. On tärkeää ymmärtää, että monet ihmiset, jotka saavat meidät nauramaan kaikelle, eivät itse ole onnellisia. He eivät aina heijasta positiivista mielentilaa. Näihin luokkiin kannattaa tutustua, jotta voisimme ymmärtää paremmin dynamiikkoja, joita näemme jokapäiväisessä elämässämme.

• Aggressiivinen huumori: Tällainen huumori on hyvin yleistä heille, jotka saavat meidät nauramaan ironialla ja kyynisellä sarkasmillaan, jossa se on suunnattu pilkaksi kolmansia osapuolia kohtaan.
• Huumoria itsensä kehittämiseksi: Tällainen huumori on yksi terveimmistä, sillä se auttaa meitä hallitsemaan stressiä. On ilmeistä, kun joku kykenee nauramaan itselleen huonona päivänä tai virheille, joita hän on tehnyt. Tähän voimme myös sisällyttää ironian käytön, kun nauramme itsellemme kuinka emme koskaan tule kehittymään tietyissä toiminnoissa tai tehtävissä. Se toimii mainiosti myös jännityksen poistajana.
• Itsetuhoinen huumori: Tämä on edellä mainitun huumorin toinen puoli. Se on eräänlaista itsensä väärinkäyttöä, aivan kuin käyttäisimme huumoria itseämme vastaan tuhoisalla tavalla. Tällaista huumoria käytetään usein erityisen alhaisen itsetuntemuksen yhteydessä, sillä se viestii masennuksen puhkeamisesta tai henkilöstä, joka haluaa asettua uhrin rooliin ja houkutella ympäröivien ihmisten huomiota.
• Affiliatiivinen huumori: Tämä on hyödyllisin ja hienoin huumorityyppi. Se on huumoria, joka tulee ihmisestä itsestään, joka saa meidät nauramaan ja joka tuo meidät lähemmäksi toisiamme, rakentaa ymmärrystä ja tuo onnea ja hyvinvointia.

Kun otetaan huomioon kaikki tämä, on selvää että kun sanomme jollakulla olevan “hyvä huumorintaju”, meidän on tiedostettava millaista huumoria tuo ihminen käyttää ja miten huumori vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin. Meistä kaikki ovat varmasti kokeneet tunteen, kun joku saa meidät nauramaan, mutta pian tunteemme muuttuvat epämiellyttävämmiksi, kun huomaamme huumorin olevan haitallista.

He, jotka haastavat jatkuvasti riitaa… tekevätkö he elämästämme vaikeampaa?

Tal Ben-Shahar, Harvardin positiivisen psykologian professori, tunnetaan “onnen guruna”. Hänen lukuisat julkaisunsa tunteista ja mielialoista ovat mielenkiintoisia heijastuksia, kun yritämme ymmärtää erilaisia käyttäytymismalleja paremmin, kuten mitä jatkuvasti väittelevien ihmisten taakse oikeastaan kätkeytyykään ja mitä vaikeuksia he aiheuttavat ympärillään oleville ihmisille.

Vastaus on yksinkertainen: onneton olo. Tämä on jotain, jota kukaan ei ansaitse kokea, mutta sen takana on kokonainen huonosti hallittujen ja huonosti ratkaistujen tilanteiden kaleidoskooppi. Esimerkiksi: kyvyttömyys selviytyä turhautumisesta, huonot ongelmanratkaisumenetelmät, epärealistiset odotukset, heijastavan ajattelun puute, alhainen itsetunto, alhainen tunneäly…

Voimme käydä läpi tällaisia aikoja – vaikeita hetkiä, jolloin erilaiset asiat aiheuttavat heikkoutta sisällämme, mikä saa meidät näkemään ongelmia kaikkialla minne menemmekin. Tämän seurauksena positiivisuutemme on uhattuna ja monet normaaleista keskusteluista voivat kääntyä taisteluiksi. Saatamme joutua syyllisyyden ja levottomuuden syvyyksiin, mikä on melko normaalia ja ymmärrettävää.

On kuitenkin täysin välttämätöntä päästä eroon näistä myrkyllisistä vesistä ja löytää itsemme uudelleen. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme tahdonvoimaa ja itsekontrollia. Lopeta uhriksi heittäytyminen, kyse on vain rikkoutuneiden palasten keräämisestä ja kunkin osan korjaamisesta itsetunnon ja liiman kanssa. Näin ymmärrämme myös, että kaikki nauravat ihmiset eivät ole onnellisia eivätkä kaikki he, jotka väittelevät jatkuvasti, ole kadottaneet merkitystään. Voimme kaikki parantaa itsemme, me voimme löytää tasapainon ja onnellisuuden, jos vain tahdomme niin. Huumori vai viha – sinä valitset.