Huumori saa meidät onnelliseksi, ja onnellisuus on tarttuvaa
Huumori ja nauru saavat meidät rentoutumaan kiihkeissä tilanteissa. Mutta monissa tilanteissa ei ole yleisen näkökulman mukaan sopivaa nauraa. Ja kulttuurisesti meille on opetettu tiettyjä käyttäytymismalleja nauramisen suhteen. Päätös kulkea läpi elämän huumorintaju seuranamme on jotain, mitä ei yleisesti nähdä tärkeänä asiana.
Traagiset asiat joita näemme päivittäin televisiossa antavat meille kuvan maailmasta, jossa negatiivisuus on kaiken keskipisteenä. Kaiken lisäksi jatkuvasti valittavat ihmiset ympärillämme saavat meidät ihmettelemään onko maailma oikeasti hyvä paikka elää.
”Maailman negatiivisuus on niin vahva vihollinen, että se voi heikentää hymyäsi.”
-Helen Exley-
Juuri tätä meille syötetään. Ja meidät on kasvatettu tämän äärimmäisen negatiivisen elämännäkemyksen mukaan, että valitamme jatkuvasti läikkyneestä maidosta.
Huolenaihe nähdään kunnioituksen osoituksena
Humoristisesti läpi elämän kulkeminen on yhteensopimatonta kulttuurimme kanssa, jossa huolenaihe nähdään kunnioituksen osoituksena. On tietenkin totta, että tragedioista tai kuolemasta vitsaileminen on ajattelematonta, mutta aina silloin tällöin meidän on nähtävä meille tapahtuvien huonojen asioiden positiiviset puolet. Huonoja asioita tapahtuu meille joka tapauksessa, ja voimme tarkastella niitä miten me itse haluamme. Annammekin sinulle esimerkin eräästä suurenmoisesta tarinasta.
Heikki oli 32-vuotias, kun hän menetti työpaikkansa. Hän oli rahastoyhtiön kirjanpitäjä laman aikaan, ja yhtiön oli erotettava työntekijöitään.
Kaikki olivat pahoillaan Heikin puolesta. He yrittivät lohduttaa häntä, mutta kaikki muutkin näyttivät surullisilta ja lannistuneilta. Kaiken tuon saattoi nähdä heidän kasvoiltaan.
Mutta mikään tästä ei koskenut Heikkiä. On totta, että hän menetti työpaikkansa, mutta se oli hänelle suurenmoinen mahdollisuus aloittaa hänen oma yrityksensä, tai joitain muita hankkeita, ken tietää!
Itse asiassa, Heikillä oli aina hymy kasvoillaan. Ja tämä taas häiritsi ilmeisesti hänen perhettään, sillä he sanoivat: ”Miten voit olla noin onnellinen ja huoleton sen jälkeen kun he potkivat sinut pihalle tuolla tavalla! Etkö sinä välitä lainkaan?”
”Edes pahimmat vihollisesi eivät voi satuttaa sinua niin kuin oma mielesi.”
–Buddha–
Elämme maailmassa, jossa valittaminen ja pahoillaan olemisen tunne ovat normeja. Ja kenelle tahansa, joka uskaltaa rikkoa tämän muotin tehdään varmaksi, että he tietävät tehneensä niin – tai sitten me tuomitsemme heidät hiljaisuudessa.
Esimerkiksi, emmekö me kaikki ole ihmetelleet, miten jollakin henkilöllä voi mennä niin hyvin vain muutama viikko hänen puolisonsa kuoleman jälkeen, tai kun joku on juuri lopettanut parisuhteensa?
Vakavasti eläminen tarkoittaa, että joskus me dramatisoimme liikaa tilanteita, joihin on todellisuudessa olemassa yksinkertaisia ratkaisuja.
Tottakai kaikki olosuhteet ovat erilaisia. Mutta jos tiedämme kuinka hymyillä ja katsoa tulevaisuuteen optimistisesti, kaikki asiat tulevat sujumaan paremmin ja mahdollisuudet joista olemme unelmoineet tulevat tapahtumaan suuremmalla todennäköisyydellä.
Sinä päätät miten elää elämääsi: traagisesti vai koomisesti
Huumorintajulla eläminen ei tarkoita, että meidän on naurettava kaikelle mitä tapahtuu muille ihmisille. Se ei myöskään tarkoita, että meidän olisi oltava kevytmielisiä kaikkia monimutkaisia kokemiamme tilanteita kohtaan.
Eläminen humoristisesti tarkoittaa, että emme näe itseämme uhrina. Se tarkoittaa negatiivisista ajatuksista eroon pääsemistä. Se tarkoittaa, että emme ole pahoillamme itsestämme. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että meidän on toimittava.
Kuinka useaan otteeseen olemmekaan pudonneet loukkuun, jossa kutsumme meille tapahtuvia asioita ”huonoksi onneksi”? Istumme vain paikoillamme, emmekä tee asian puolesta mitään.
Meillä on vielä paljon asioita selvitettävänä ennen kuin voimme hyväksyä kaiken, mitä meille tapahtuu. Ennen kuin voimme hyväksyä sen, mitä emme voi hallita. Ja samaan aikaan emme saa laiminlyödä sitä, mitä me voimme hallita.
Nauramisen oppiminen traagisille tilanteille tai kivuliaille asioille joiden läpi me olemme käyneet on merkki siitä, että me olemme todella sinnikkäitä.
Se ei tarkoita, että kipumme olisi väheksyttävää, vaan sitä, että meillä on käytännöllisiä tapoja käydä se läpi, nimittäin huumori. Voiman kerääminen nostaaksemme päämme ja hymyilläksemme elämälle, vaikka se löisi meitä kuinka kovaa kasvoihin.
Eteenpäin kulkeminen ei ole mahdollista, ellemme ala kaivamaan itseämme ulos kuopasta, jossa olemme. Mitä hyötyä on siitä, että ruokimme negatiivisesti latautunutta tunnetta, kunnes siitä tulee se, joka me itse olemme?
Se ei auta meitä kulkemaan eteenpäin. Se ei auta meitä saamaan selville, kuinka vahvoja me olemme. Ja se ei auta meitä oivaltamaan kaikkia suurenmoisia kykyjä, joita me voimme käyttää kohtaamiamme tilanteita vastaan.
”Sinnikkyys on kykyä kohdata elämässä kohtaamamme takaiskut. Se on kykyä muuttaa kipu motivoivaksi voimaksi päästä yli vastoinkäymisistä ja selviytyä niistä vahvempana. Sinnikäs henkilö tietää, että hän on oman onnellisuutensa sekä kohtalonsa arkkitehti.”
Lisäämällä vain hitunen enemmän huumoria maailmankuvaasi pitäisi olla osa elämäntapaasi. On helppoa unohtaa, että onnellisuus tekee jokaisesta päivästä kauniimman.
Se lähettää pelon pois. Se saa haavamme sattumaan vähemmän. Ja kaiken lisäksi huumori tekee meistä onnellisia.
Nauru ja endorfiinit kulkevat käsi kädekkäin. Mutta miksi me laiminlöisimme luonnon omaa, suurenmoista kipulääkettä? Eikö olisi aika tasapainottaa tragediaa huumorilla?