Honoré de Balzacin parhaat sanonnat

Yksiä Balzacin sanontojen mielenkiintoisimmista näkökulmista ovat se realismi ja terävyys, joiden kautta Balzac visualisoi ihmisyyden tilaa. Honoré de Balzac olikin juuri tätä: syvällinen yksilöllisen ja sosiaalisen käyttäytymisen tarkkailija. Tämä heijastuu myös hänen teksteissään.

Toinen huomattava näkökulma tämän suuren kirjailijan työssä on ihmisyyden monimutkaisuuden kunnioittaminen. Balzacin luomat ideat ja henkilöhahmot eivät koskaan olleet yksiulotteisia tai yksinkertaisia. Hän tiesi, että yhdessä ja samassa ihmisessä toimii ristiriitaisia voimia, jotka johtavat niin suurimpiin mahtavuuksiin kuin suurimpiin kurjuuksiin. Listaamme seuraavaksi muutamia tämän suuren kirjailijan merkittävimmistä sanonnoista.

“Kaikki onnellisuus riippuu rohkeudesta ja työstä. Minäkin olen kokenut useita kurjuuden ajanjaksoja, mutta energian ja ennen kaikkea illuusioiden avulla voitin ne kaikki.”

-Honoré de Balzac-

Kolme Honoré de Balzacin merkittävää sanontaa

Tämä ranskalaisen realismin nero kertoi meille: “Unohtaminen on vahvan ja luovan elämän suuri salaisuus.” Aivan kuten muistilla on selkeä rooli identiteettimme rakentamisessa, myös unohtamisella on ratkaiseva rooli kyvyssämme jatkaa eteenpäin.

Toinen Balzacin sanonnoista huomauttaa: “Ei ole suurta lahjakkuutta ilman suurta tahdonvoimaa.” Tuskin löydämme ketään muuta, joka olisi Balzacia parempi toteamaan näin. Sanotaan, että Balzac työskenteli jopa 15 tuntia päivässä ja valvoi satoja öitä lepäämättä. Lienee juuri tämän vuoksi Balzacin yksi suurimmista teoksista, Inhimillinen komedia (La Comédie humaine) on samalla sekä monumentaalinen että iankaikkinen taideteos.

Kolmannessa Balzacin sanonnassa todetaan: “Kun epäilet kykyjäsi, annat epäilyksellesi voimaa.” Tämä on sanojen leikki, joka pitää sisällään suuren totuuden. Epävarmuus ravitsee itseään valtavalla ahneudella. Siksi onkin parempi, ettei sille annettaisi ollenkaan tilaa.

Honoré de Balzac, ajattelija

Honoré de Balzac pohdiskeli paljon niin elämää kuin sen tarkoitusta sekä elämänarvoja ja niiden merkitystä. Näiden ajatusten tuloksena syntyi seuraava sanonta: “Elämämme kauheimmat vastoinkäymiset eivät koskaan tapahdu, ja suurin osa kurjuuksistakin on vain ennakointia.” Yksinkertaisesti sanottuna tulevien negatiivisten asioiden ajattelu on monissa tapauksissa turhaa.

Yksiä Balzacin sanontojen toistuvista teemoista ovat paheet ja intohimot. Mitä näihin teemoihin tulee, Balzac onkin sanonut: “Jalot intohimot ovat kuin paheita: mitä enemmän ne saavat tyydytystä, sitä enemmän ne kasvavat.” Tämä kertoo meille intohimojen niin positiivisista kuin negatiivisista kasvoista ja leimasta. Molemmilla on taipumusta kasvaa niin paljon kuin niille annetaan tilaa kasvaa.

Seuraava Balzacin sanonnoista, jossa hänen viisautensa tiivistyy, menee näin: “Suurten kriisien edessä sydän joko särkyy tai parkittuu.” Sana ”parkita” viittaa tässä tapauksessa sen toiseen merkitykseen “karaistua”, eli toisin sanoen joku tai jokin muuttuu vahvemmaksi ja joustavammaksi, jolloin se ei rikkoudu tai hajoa.

Ihmisten välisistä suhteista

Tämä on kaunis Balzacin lausahdus, joka viittaa ystävyyteen: “Mikä tekee ystävyydestä erottamattoman ja kaksinkertaistaa sen lumon, on se tunne, joka rakkaudesta puuttuu, ja se on varmuus.” Balzac ei olisi voinut osua enemmän oikeaan. Vaikka romanttisten suhteiden yllä velloo aina epävarmuuden viitta, ystävyydestä löytyy vakautta, joka antaa varmuutta.

Ihmisten välisistä suhteista Balzac toteaa myös: “Siinä missä luopiot päätyvät sopuun molemminpuolisen selkäänpuukotuksen jälkeen, rakastajat murtuvat peruuttamattomasti yhdellä yksinkertaisella ilmeellä tai sanalla.” Tässäkin Balzac on oikeassa. Aidot rakkaussuhteet ovat paljon herkempiä kuin tottumukseen tai soveliaisuuteen perustuvat suhteet.

Balzac oli ranskalainen, ja kunnon ranskalaisena hän omisti myös osan pohdinnoistaan ​​pukeutumisen, ulkonäön ja eleganssin teemoihin. Hänen näkemyksensä asiasta oli kuitenkin hyvin erityinen. Yksi hänen sanonnoistaan ​​kertoo: “Eleganssi on tieteenala siitä, että mitään ei tehdä samalla tavalla kuin toiset tekevät, näyttäen samalla siltä, ​​että kaikki tehdään samalla tavalla kuin toiset tekevät.”

Kuten monien muidenkin historian mahtavien persoonien, ei Balzacinkaan elämä ollut helppoa. Hän selvisi kaltoinkohtelua täynnä olevasta lapsuudesta ja nuoruudesta sekä romahduksesta, jota hän kutsui “intellektuelliksi ruuhkautumiseksi”. Balzac eli rakkausromaanien tavoin suuren rakkaustarinan, joka kesti lähes koko hänen elinikänsä sekä nautti aikalaistensa ihailusta jättäen kirjallisuuden muodossa perinnöksi viisauden louhoksen kaikille niille seikkailunhaluisille tutkijoille, jotka janoavat tietoa ja tuntemusta.