Hippokampuksen ja itsetunnon välinen yhteys

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Hippokampuksen ja itsetunnon välinen yhteys on hyvin mielenkiintoinen. Identiteettisi liittyy suoraan tähän aivojen rakenteeseen: kaikki muistosi ja sisäinen dialogisi.

Tämän aivojen osan merkitystä ei ymmärretty ennen kuin vasta neljä vuosisataa sitten. Ensin se yhdistettiin hajuaistiin. 1900-luvun alussa Vladímir Béjterev huomasi, että se liittyi muistiimme ja emotionaaliseen maailmaamme.

Hiljattain Tim Meller Pittsburghin Carnegie Mellonin yliopiston psykologian osastolta huomasi, että joillakin hippokampus on selvästi muita ihmisiä suurempi. Hyvä esimerkki tästä on taksikuskit, jotka ovat ammattilaisia erityisten muistojen suhteen. Myös urheilevilla positiivisen asenteen ja hyvän itsetunnon omaavilla ihmisillä on suuri hippokampus.

“Huono itsetunto on kuin ajaisi läpi koko elämänsä käsijarru päällä.”

-Max Maltz-

Hippokampuksen ja itsetunnon välinen yhteys

Hippokampus liitetään myös toiseen aivojen rakenteeseen: mantelitumakkeeseen. Tämä pieni limbisen järjestelmän rakenne saa aikaan pelon ja vaaran tunteet sekä aktivoi hälytystilan. Jos mantelitumake ei aina toimi kuten sen pitäisi, hippokampus kuitenkin hoitaa tehtävänsä.

Emme pysty sivuuttamaan sitä seikkaa, kuinka tuhoava tunne pelko on. Siihen liittyvä tuska ja avuttomuuden tunne tuhoavat aivojemme neurokemiaa ja vaikuttavat hippokampukseen.

Hippokampus, tunteet, identiteetti ja terveys

Renminin yliopistossa Kiinassa tehtiin vuonna 2018 mielenkiintoinen tutkimus, jossa pyrittiin ymmärtämään hippokampuksen ja itsetunnon välistä yhteyttä. Vaikka aiheesta oli jo saatavilla runsaasti tietoa, tutkijat halusivat oppia siitä lisää. Tätä varten he tutkivat suuren otoksen väestöä magneettikuvauksen avulla:

• Osallistujat luokiteltiin Rosenbergin itsetuntomittarin asteikon avulla.
• Sitten heidän hippokampuksensa mitattiin magneettikuvauksella.
• Tutkittuaan kuvia tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että hyvän itsetunnon omaavilla ihmisillä on muita suurempi hippokampus.
• Löydös oli vieläkin ilmeisempää aktiivisen elämäntavan omaavilla henkilöillä, jotka harrastivat liikuntaa.

Huono itsetunto, traumaattiset muistot ja hippokampus

Lisäksi hermoverkkojen yhteydet toimivat paremmin, jos ihminen harjoittaa päivittäin seuraavia:

• optimismi
• kiitollisuus
• ilo
• rentoutuminen
• positiivinen minäkuva
• itsevarmuus
• liikunta

Mutta mitä tapahtuu, jos ihmisellä on huono itsetunto? On tärkeää mainita, että itsetunnossa tapahtuu huomattavia vaihteluja. On päiviä, jolloin pidämme itsestämme paljonkin, ja sitten taas päiviä, jolloin emme ole lainkaan itsevarmoja.

Nämä vaihtelut eivät vaikuta hippokampukseemme. Sen sijaan rakenne vahingoittuu vain, jos ihminen kärsii traumanjälkeisestä stressistä ja hänellä on kroonisesti huono itsetunto. Esimerkiksi lapsuuden aikaisen hyväksikäytön uhrit.

Tällaisissa traumaattisissa tilanteissa hippokampukseen tallentuvat muistot ovat kielteisiä ja tuskallisia. Niitä ajatellessamme kokemamme avuttomuuden tunne ja kielteinen minäkuva aktivoivat mantelitumakkeen. Ja pelkäämme jälleen. Tämä johtaa kortisolin vapautumiseen verenkiertoon, mikä voi vahingoittaa hippokampusta pienentäen sen kokoa merkittävästi.

Kuinka maksimoida hippokampuksen ja itsetunnon välinen yhteys

Sisäinen dialogisi vaikuttaa itsetuntoosi. Siten myönteissävyinen dialogi, johon kuuluu myötätunto, kiintymys ja kunnioitus, auttaa kohentamaan itsetuntoasi.

Hippokampuksen terveys riippuu yleisestä hyvinvoinnistasi. Näin ollen stressitasoja tulisi pyrkiä hallitsemaan, jotta se ei vaikuttaisi tähän aivojen tärkeään rakenteeseen.

Lisäksi sinun tulisi pysytellä fyysisesti aktiivisena ja nauttia fyysisestä ja psyykkisestä vapaa-ajastasi. Alathan tehdä muutoksia hyvinvointisi edistämiseksi. Se on kaiken vaivan arvoista!