Hiljaisuus on elintärkeää aivojen kehittämiseksi

Hiljaisuus on jo kauan ollut monien pohdintojen lähde. Samaan aikaan olemme täyttäneet kotimme niin suurella melulla, että on vaikeaa löytää hiljaisuutta. Tämä on aiheuttanut sellaisten ihmisten lisääntymisen, jotka tuntevat suuren kuilun sisällään kun eivät kuule melua.

Meillä on kirjaimellisesti yliärsyyntyneet korvat. Pahinta on, että melkein kaikki saamamme ulkoiset kuuloärsykkeet ovat hyvin hälyttäviä. Metelöivät ajoneuvot, hälinä, kova musiikki, vihellykset ja merkkiäänet. Ei siis periaatteessa mitään, mikä innoittaisi rauhallisuuteen.

“Autiomaan hiekka on väsyneelle matkaajalle sama kuin lakkaamaton puhe hiljaisuuden rakastajalle.” 

-Persialainen sananlasku-

Kokeminen hiljaisuuden kanssa

Sen lisäksi mikä vaikutus näillä ärsykkeillä on henkiseen tilaamme, tiede on myös todistanut niiden vaikuttavan meidän aivoihimme. Dresdenissä Saksassa sijaitsevan Research Center for Regenerative Therapies tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan on olemassa aivoihin liittyviä toimintoja, joita voidaan suorittaa vain hiljaisuudessa.

Vasta hiljattain ajateltiin, että hermosolujen oli mahdotonta uudistua. Tämä on kuitenkin todettu vääräksi neurologian kehittyessä. Vieläkään ei ole täysin selvää, mikä edistää hermostollista ja aivoperäistä uudistusta, mutta tähän liittyen on arvokasta näyttöä, ja yksi niistä on hiljaisuus.

Saksalaiset tutkijat suorittivat ensimmäisen kokeilunsa rotilla. Tutkimus käsitti rottien jättämisen täydelliseen hiljaisuuteen kahdeksi tunniksi joka päivä. Sitten he tarkkailivat aivoja nähdäkseen tapahtuiko mitään muutosta.

Tulokset olivat vangitsevia. Oltuaan painostettuja tälle rutiinille tietyn ajanjakson, havaittiin että kaikilla tutkimuksen rotilla oli kohonnut solujen määrä aivotursossa. Se on aivojen alue, joka säätelee tunteita, muistia ja oppimista.

Asiantuntijat saivat myös selville että uudet hermojärjestelmäsolut yhtenäistyivät progressiivisesti keskushermojärjestelmään ja sitten ne erikoistuivat erilaisiin toimintoihin. Siis johtopäätelmänä hiljaisuus sai aikaan positiivisen muutoksen eläinten aivoissa.

Hiljaisuus auttaa meitä käsittelemään tietoa

Aivot eivät ikinä lepää. Ei edes ollessamme rauhallisia, täysin paikoillaan tai nukkumassa. Tämä uskomaton elin jatkaa työskentelyä, mutta toisella tapaa. Kun keho lepää, on muita tapahtumasarjoja jotka alkavat kehittyä ja täydentävät niitä joita käytämme ollessamme aktiivisia.

Oikeastaan tapahtuu eräänlaista puhdistusta. Aivot arvioivat tietoa ja kokemuksia, joille olemme altistuneet päivän aikana. Sitten se järjestää ne ja liittää ne osaksi olennaista tietoa sekä hankkiutuu eroon kaikesta epäolennaisesta.

Tämä menetelmä tapahtuu täysin tiedostamatta, mutta se saa aikaan tietoisia vaikutuksia. Siitä syystä on aikoja, jolloin löydämme vastaukset nukkuessamme, tai alamme nähdä asioita uudesta näkökulmasta levättyämme muutaman tunnin.

Kaikista kiinnostavinta kaikessa tässä on se, että samankaltainen tapahtumasarja tapahtuu kun olemme hiljaisuudessa. Kuuloärsykkeiden poissaololla on melkein samanlainen vaikutus kuin levolla. Hiljaisuus yleisesti ottaen johtaa meidät ajattelemaan itseämme, ja tämä puhdistaa meidät tunteista sekä vahvistaa meidän identiteettiämme.

Hiljaisuuden tärkeät vaikutukset

Hiljaisuus ei tee meistä vain älykkäämpiä, luovempia ja varmempia. Sillä on myös positiivisia vaikutuksia ollessamme ahdistuneessa tilassa. Ihmiset ovat hyvin herkkiä äänille. Niin herkkiä, että usein me havahdumme säikähtäen putoavaan esineeseen tai outoon ääneen.

Cornell Universityn suorittamassa tutkimuksessa havaittiin, että lapsilla jotka asuivat lähellä lentokenttää oli kohonnut stressitaso. Sen lisäksi heillä oli myös korkeampi verenpaine sekä kohonnut kortisoli eli stressihormoni.

Onneksi voi tapahtua myös päinvastoin. Sen on todistanut University of Pavian teettämä tutkimus, joka todensi että pelkästään kaksi minuuttia täydellistä hiljaisuutta oli rikastuttavampaa kuin rentouttava musiikki. Itse asiassa osoitettiin, että verenpaine väheni ja ihmiset pystyivät tuntemaan itsensä valppaammiksi ja rauhallisemmiksi tämän lyhyen hiljaisen ajanjakson jälkeen.

Kuten havaittiin, hiljaisuus saa aikaan suurta hyötyä, niin älyllisesti kuin tunteellisestikin. Voimme siis vahvistaa, että hiljaisuudessa oleminen, edes hetken aikaa päivässä, on määrittelevä tekijä aivojen hyvälle terveydelle. Ja sen myötä se on ratkaiseva elementti meidän henkisen tilamme, terveytemme ja elämänlaatumme kehittämiseksi.

Kuvat Magdalena Bernyn käyttöömme luovuttamia.