Henkilön todellinen olemus on muutakin kuin ulkokuori

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Pidän ihmisistä, jotka eivät arvioi kirjaa sen kannen perusteella. Pidän ihmisistä, jotka ovat uteliaita, intohimoisia, innostuneita ja riittävän kärsivällisiä nauttimaan romaanin jokaisesta sivusta. Ihmisistä, jotka käyttävät aikaa löytääkseen kirjan aidon olemuksen ja taian.

Kauneimmat aarteet löytyvät, jos katsot kasvojen ja pukeutumistyylin ohi. Joskus kaikkein upein henkilö piilottelee ujon julkisivun takana.

On tietenkin helppoa sanoa tällaisia asioita; ne ovat täydellisiä iskulauseita, jotka voi helposti kuvitella itseapukirjan kanteen. Mutta me kaikki tiedämme, että monien ihmisten mielet ovat ennalta rakentuneet ennakkoluuloista ja stereotypioista.

Klassinen uskomus, jonka mukaan kaunis tarkoittaa hyvää, viehättävä jaloa, ja nuoruus on säilyttämisen arvoista hinnalla millä hyvänsä… nämä ajatukset tarkoittavat sitä, että olemme jumissa tekopyhässä yhteiskunnassa.

“Sisäinen elämä tarvitsee viihtyisän talon ja hyvän keittiön.”

-David Herbert Lawrence-

Ei ole helppoa nähdä ihmisen todellista olemusta vain katsomalla. Eikä se vaadi ainoastaan aikaa, vaan todellisuudessa sinun on riisuttava ne ennakkoasenteet, jotka yhteiskunta on juurruttanut sinuun muka oikeina. Ennen kaikkea tarvitset tahtoa nähdä, halua kaivaa hieman syvemmälle, ja sinun on unohdettava fyysinen ulkomuoto ja “totuudet”, jotka eivät salli poikkeuksia.

Usein löydämme itsemme tilanteista, joissa kaikki yrittävät kovasti olla jotain mitä he eivät ole. He teeskentelevät hyviä puolia, joita heillä ei todellisuudessa ole, ja piilottavat aidon kauneutensa meikin ja sairauksien kuten bulimian alle. Tällainen on epätervettä ja kurjaa. Tämän sijaan sinun olisi etsittävä todellista olemusta itsestäsi ja muista, ja löydettävä täydellinen tasapaino sen välillä kuka olet, mitä tunnet ja mitä näytät ulkomaailmalle.

Miksi aivoni haluavat tehdä hätäisiä johtopäätöksiä ihmisistä?

Olemme liian kiireisiä, omissa maailmoissamme, ja vastaanotamme liikaa ärsykkeitä huomataksemme yksityiskohtia. Tämä on ongelman ydin. Tästä syystä 90 % meistä tuomitsee ihmisen pelkän ulkonäön perusteella: teemme pikaisen arvioinnin, jotta osaamme reagoida.

Aivot ovat syntyjään säästeliäät. Tietokonemetafora on kulunut, mutta pidit siitä tai et, tämä “lähes” täydellinen elin toimii juuri kuten tietokone. Se käsittelee tietoa, tekee johtopäätöksiä ja luo vastauksen. Kun sitten olemme tekemisissä jonkun erilaisen kanssa, aivomme luokittelevat hänet “epäluotettavaksi”. Kyseessä voi olla esimerkiksi ulkomaalainen, eri kulttuurista tullut, ihonväriltään erilainen jne. Monille ihmisille “erilainen” merkitsee edelleen “vaarallista”, joten aivot hienovaraisesti lähettävät varoitusmerkkejä meille, jotta ottaisimme etäisyyttä.

Mutta aivoilla on historia, jonka mukaan ne tekevät tällaisia johtopäätöksiä. Koulutuksemme, aiemmat kokemuksemme ja persoonallisuutemme ovat joitakin niistä tekijöistä, jotka muokkaavat tätä aivojen suodatinta. Nämä tekijät ovat ensisijaisesti vastuussa siitä, kuinka reagoimme erilaisuuteen. Ne vaikuttavat siihen, annammeko periksi ennakokäsityksillemme vai laitammeko stereotypiat syrjään ja osoitamme avoimuutta ja mielenkiintoa edessämme olevaa henkilöä kohtaan.

Kuinka sitten näemme henkilön todellisen olemuksen? Voimme nähdä sen laajentamalla käsitystämme ja suodattimiamme. Yritä ottaa valta pois niiltä stereotypioilta, jotka yhteiskunta on juurruttanut sinuun. Vain ahdasmieliset ja joustamattomat ihmiset, joilla on “putkinäkö”, käyttävät näitä mielivaltaisia luokitteluja ajattelematta itse.

Oman olemuksen kunnioittaminen

Tähän asti olemme puhuneet siitä, kuinka tärkeää on katsoa aistitietojemme yli. Näin voimme päästä syvemmälle asioihin fyysisen ulkomuodon alle. Mutta vain harva meistä kykenee tekemään tämän matkan, jos emme tutkaile omaa sisintä olemustamme ensin. Näin voimme näyttää maailmalle keitä me todella olemme ja esitellä todellisen itsemme ilman vääristymiä tai valheellisuuksia.

“Olemme onnellisia, kun kaikelle sisällämme olevalle on jokin vastine ulkopuolellamme.”

-William Butler Yeats-

Tätä ei ole helppo tehdä. Valheellinen minä on oikeastaan puolustusmekanismi, jota käytetään epävarmuuden, pelon tai jopa traumojen peittämiseen. Eikä pidä unohtaa sukupuoliroolien vaikutusta, jotka painostavat meitä pysymään tietyillä poluilla. Naisten oletetaan olevan kauniita ja nuoria ikuisesti. Onkin näin ollen vaikeaa olla itsensä maailmassa, joka kertoo sinulle alusta asti millainen sinun “tulisi olla”.

Carl Gustav Jung sanoi, että mitään ei ole vaikeampi saavuttaa kuin yksilöitymistä, eli sitä tilaa, jossa kykenemme saamaan yhteyden omaan olemukseemme ja elämään sen mukaisesti. Tämän sveitsiläisen psykiatrin mukaan tämä matki kohti ainutlaatuisuutta vaatii hieman taistelua. Meidän on kamppailtava ennakokäsityksiä ja stereotypioita vastaan, joita monimutkainen (ja joskus itsekäs) yhteiskuntamme on luonut koko historian ajan. Vasta silloin pystymme arvostamaan todellista olemustamme ja elämään harmoniassa sen kanssa. Ja samalla kykenemme kunnioittamaan myös toisten todellista olemusta. Matka ja sen seuraukset ovat todella sen arvoisia.