Googlen kampanja palkata lisää autismikirjon ihmisiä

Google haluaa integroida autismikirjoon kuuluvia työntekijöitä riveihinsä. Tätä varten he ovat muotoilleet uudelleen valintamekanismit ja työhaastattelut.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Yksi Googlen tuoreista tavoitteista on palkata lisää autismikirjon ihmisiä. Yhtiötä on kiinnostunut muistakin sairauksista ja häiriöistä, kuten lukihäiriö, dyspraksia, tarkkaavaisuushäiriö, ja Piilaakson toimistopäälliköt tietävät näiden nuorten mahdollisuudet.

Googlen on kuitenkin täytynyt muotoilla lähestymistapojaan palkatakseen lisää autismikirjoon kuuluvia ihmisiä. Tämä johtuu siitä, että tämän väestöryhmän valintamekanismit eivät voi olla samat kuin muissa ryhmissä (ei-autistiset ihmiset), vaan heidän on käytettävä muita lähestymistapoja, jotka sopeutuvat autismikirjoon kuuluvien ihmisten ominaisuuksiin.

Näiden ryhmien työttömyysaste on korkea. Autismikirjoon kuuluvat ovat kuitenkin päteviä ja usein erityisosaavia. Tästä syystä työnantajien on hyödynnettävä heidän mahdollisuuksiaan ja edistettävä heidän työllistymistään.

On tärkeää muistaa, että monet autistiset ihmiset välttävät katsekontaktia työhaastattelussa.

On tärkeää palkata lisää autismikirjon ihmisiä

Autismikirjon häiriö ilmenee jokaisessa ihmisessä eri tavalla. Esimerkiksi jotkut ovat erittäin toimivia ihmisiä, jotka eivät edes tiedä kärsivänsä tilasta. Toisaalta on lapsia, nuoria ja huollettavia aikuisia, jotka eivät ole kehittäneet viestintätaitoja. Näin ollen autistinen yhteisö muodostaa erittäin monipuolisen väestöryhmän.

Tiedot opiskelijamääristä ja autististen työllistettävyydestä ovat mielenkiintoisia. Washingtonin yliopisto Yhdysvalloissa teki tutkimuksen, jonka mukaan 34,7 prosenttia autismikirjon häiriöistä kärsivistä nuorista on opiskellut yliopistossa. Heidän työllistymisensä koulutuksen jälkeen on kuitenkin erittäin huono.

Myös niillä, jotka eivät saa korkeakoulutusta, kestää kauan työn löytämisessä. Muiden maiden luvut ovat hyvin samankaltaisia. Hermoston kehitysongelmista kärsivien ihmisten ei yleensäkään ole helppo integroitua yhteiskuntaan. Ja jos näillä ihmisillä on vaikeuksia saada työtä, on olemassa myös muita, melko näkymättömiä, epäedullisessa asemassa olevia ryhmiä, joilla on siinä vieläkin enemmän vaikeuksia.

Poikkeavien ihmisten voimaantuminen

Google on jo aloittanut kampanjan, josta on tullut viraali. Sen tavoitteena on palkata lisää autismikirjon ihmisiä. Yhtiö pyrkii tekemään yhteistyötä Stanfordin Neurodiversity Projectin kanssa neurodivergenttien eli -poikkeavien ihmisten voimaannuttamiseksi. Toisin sanoen, siihen sisältyvät kaikki ne nuoret, jotka kuuluvat autismikirjoon ja jotka eivät erilaisten ennakkoluulojen ja esteiden vuoksi löydä töitä. Tämän projektin avulla he voivat osoittaa potentiaalinsa.

Googlen johtajat selittävät, että on aika luoda inhimillisempi ja monipuolisempi työympäristö. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että olemme pitkään mainostaneet yrityksiä, joita hallitsevat ihmiset, joilla on aina samat toimintatavat. Olemme keskittyneet säilyttämään kulttuurin, jossa haavoittuvuudet ja erityispiirteet eivät saa näkyä.

Siksi vammaisuus, kuten neurodiversiteetti kaikissa muodoissaan, on ollut tabu. Tiedämme kuitenkin nyt, että mitä enemmän on tapoja työskennellä, keksiä ja ajatella, sitä rikkaampi ympäristö on. Google haluaa hyödyntää tätä, ja siksi se pyrkii palkkaamaan lisää autistisia ihmisiä.

Uusia rekrytointitapoja

Autistinen henkilö ei monesti luo katsekontaktia haastattelijan kanssa. Hän ei myöskään ehkä osaa vastata ironian ja ristiriitaisuuden värittämiin kysymyksiin. Googlen tavanomaiset valintaprosessit ovat aina olleet haastavia. Haastattelut edellyttävät ehdokkailta perinteisesti määrätietoisuutta, innovatiivisuutta ja hyvää reagointikykyä.

Vielä viime aikoihin saakka Google keskittyi “tavallisten” ihmisten rekrytointiin. Näkökulma on kuitenkin nyt muuttunut, kun heidän uusi tavoitteensa on palkata lisää autismikirjon ihmisiä.

• Haastattelijat on koulutettu ymmärtämään, miten autismikirjoon kuuluva henkilö pärjää ja toimii. On tärkeää, että haastattelijat eivät käsitä väärin asioita, kuten epätavallisia liikkeitä, katsekontaktin puuttumista tai ääniä. Autismispektrissä on paljon vaihtelua.
• Haastatteluaikoja on pidennetty. Tämä antaa ehdokkaille enemmän aikaa.
• Ehdokkaille ilmoitetaan kaikista vaiheista, joita heidän on suoritettava valintamenettelyissä. Tällä tavalla kaikki on hyvin jäsennelty heille.
• He voivat ilmaista itseään kirjallisesti tarvittaessa.

On vielä yksi tavoite. Tämä on se, että palkattuaan nämä työntekijät löytävät kutsuvan työympäristön. Tunne hyväksynnästä ja integraatiosta on avainasemassa. Vain tällä tavalla he voivat osoittaa potentiaalinsa. Tämä tarkoittaa myös muiden työntekijöiden kouluttamista ymmärtämään autismia.

Autististen palkkaaminen edistää osallisuutta

Aito mukaan ottaminen normalisoi eikä erottele. On kuitenkin otettava käyttöön mekanismeja tämän mahdollistamiseksi. Vaikka on totta, että Googlella on nyt enemmän haastattelustrategioita autistisille ihmisille, he kohtaavat silti lopulta samat haasteet kuin kaikki, jotka haluavat tehdä töitä tälle teknologiajätille.

Ajatuksena on luoda kulttuuri, jolla on optimaaliset asetukset autistisille ihmisille paljastaa kykynsä. Tämä johtuu siitä, että neurodiversiteetti on häiriö, joka ilmenee monin tavoin. Kaikki kuitenkin tarvitsevat ja ansaitsevat mahdollisuuden.

Työmarkkinoille pääsyä koskevien mekanismien luominen tarkoittaa osallistavamman maailman luomista. Maailman, jossa ymmärrämme, että olemme kaikki yhtä tärkeitä.