Fernando Pessoan 7 paljastavaa lainausta
Fernando Pessoa on yksi kaikkien aikojen suurimmista runoilijoista. Hän syntyi Portugalissa ja eli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välillä. Joidenkin ihmisten mielestä hän on yksi arvoituksellisimmista kirjallisuuden hahmoista. Toisten mielestä hän taas on taikuri, joka sukelsi ihmissielun syvyyksiin ja jätti älykkyyden ja viisauden versoja perintönään.
Yksi Pessoan mysteerisimmistä näkökohdista oli hänen pakkomielteinen heteronyymien käyttö. Nämä heteronyymit olivat kuvitteellisia hahmoja, jotka olivat hänen teostensa kirjoittajia. Joitakin parhaiten tunnettuja olivat Alberto Caeiro, Alvaro de Campos, Bernando Soares ja Ricardo Reis. Hän itse kritisoi näitä hypoteettisia kirjailijoita, jotka olivat oikeasti vain hän itse.
”Luulen, että sanomalla jotakin, annamme sen pitää hyveensä ja riisua itsensä sen kauhuista. Pellot ovat vihreämpiä jos puhumme niistä, vihreämpiä kuin niiden todellisessa vehreydessään. Kukat, jos niitä kuvaillaan lauseilla jotka määrittelevät ne mielikuvituksessamme, ovat väriltään kestäviä, mitä soluelämä ei suo.”
-Fernando Pessoa-
Mielenkiintoisinta on se, että nämä heteronyymit eivät olleet vain salanimiä. Jokaisella niistä oli oma luonteensa, ominaisuutensa ja tyylinsä. Hänen töitään tutkineet ihmiset kyseenalaistavat toisinaan jopa sen, oliko Fernando Pessoa hänen todellinen identiteettinsä. Joka tapauksessa hän on jättänyt jälkeensä joitakin ihmeellisiä teoksia. Aiomme nyt tuoda esiin hänen seitsemän kaikista muistettavinta lainaustaan ja kehotamme sinua miettimään niitä.
Tietoisuus – Fernando Pessoan teoksissa toistuva teema
Fernando Pessoan teokset ovat hyvin filosofisia sisällöltään. Hänen pohdintansa ovat teräviä oivalluksia olemassaolomme logiikasta. Seuraavassa lainauksessa hän esimerkiksi osoittaa ajattelun ja ajattelematta olemisen paradoksin: ”Tietoisuus elämän epätietoisuudesta on kaikista vanhin velvollisuus ihmisten älykkyydelle.”
Tämä lainaus on hyvin silmiinpistävä, sillä se paljastaa mielenkiintoisen ristiriidan. Älykkyyden ja tietoisuuden avulla havaitsemme epätietoisuuden olemassaolon. Jälkimmäinen on saavuttamattomissa olevaa, sillä se on epätietoisuutta ja sillä ei sellaisenaan ole täyttä pääsyä järkeilyyn. Tällä tavalla tulemme siis tietämään vain sen mitä olemme aikaisemmin vain katsoneet läpi sormien.
Kuinka meidän tulisi tarkkailla meitä ympäröivää maailmaa
Katse määrittelee identiteetin. Samaan aikaan identiteetti määrittelee katseen. Joten molemmat todellisuudet ovat aina yhdessä. Sitä pohditaan yhdessä hänen mahtavimmista lainauksistaan: ”Minun kokoni riippuu siitä mitä katson, ei minun omista fyysisistä ulottuvuuksistani.”
Tämä tarkoittaa sitä, että mitä laajempi näkökulma, sitä suurempi sitä katsova ihminen on. Sama toimii myös päinvastoin – pienellä näkemyksellä varusteltu ihminen on nöyryyden valloittama. Korkeus, kuvainnollisessa mielessä, määrittelee meidän tapamme nähdä todellisuus.
Tunne itsesi ja ajattele
Pessoa taisteli aina ajatuksiaan vastaan. Sen tekeminen voi vapauttaa meidät, mutta se voi myös vangita meidät. Se antaa meille ymmärryksen ilon, mutta samaan aikaan se poistaa elämän raikkauden. Runoilija tunnustaa tämän tosiasian seuraavassa lainauksessa: ”Itsensä tuntematta oleminen on elämistä. Itsensä huonojen kohtien pohtiminen on ajattelemista.”
Hän siis yrittää sanoa, että aidoimmat asiat elämässä vain yksinkertaisesti eletään. Se on todellista yltäkylläisyyttä. Toisaalta pelkkä jatkuva ajattelu on rajoittava harjoitus, joka johtaa vain osittaisiin tuloksiin ja riistää meiltä olemassaolomme täydellisen kokemisen. Elämä on vahvempi kuin ajatus.
Mitä rakkaus on?
Pessoa määrittelee rakkauden mielikuvituksemme ja ajatustemme rakentumisena. Voimme huomata tämän seuraavassa lainauksessa: ”Emme koskaan rakasta ketään: rakastamme vain ajatusta, joka meillä on jostakin henkilöstä. Rakastamme vain omaa käsitystämme rakkaudesta, rakastamme vain itseämme.”
Hän siis pitää rakkautta itsekkäänä heijastuksena. Näemme muissa ihmisissä sen mitä haluamme tai mitä tarvitsemme. Emme koskaan näe millaisia muut todella ovat, emmekä opi todella tuntemaan heitä. Me vain muodostamme itsellemme käsityksen siitä ja rakastumme tuohon käsitykseen.
Poikkeus, johon ei ole sääntöä
Pessoan mukaan jokainen yksilö on loputon todellisuus. Hän sanoo, että emme pysty tekemään yleistyksiä, jotka toimivat kaikille ihmisille. Sen takia hän kirjoitti seuraavalla tavalla: ”Sääntöjä ei ole. Kaikki miehet ovat poikkeuksia sääntöön, jota ei ole olemassa.”
Ihmisten yleisten standardien kieltäminen tarkoittaa yksilön erityisyyksien ylistämistä. Vaikka me vaikutammekin jakavamme samat ominaisuudet ja luonteenpiirteet, ovat kaikki ihmiset erilaisia ja ainutlaatuisia. Tässä mielessä meillä ei ole mitään tapaa luoda sääntöä, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin.
Menestys ja sen mysteerit
Tämän kuuluisan portugalilaisen runoilijan mukaan menestys täytyy rakentaa. ”Menestys on menestyksekkäänä olemista, ei edellytysten omaamista menestykselle. Kaikilla isoilla maa-alueilla on edellytykset palatsin rakentamiseksi, mutta missä palatsi tulee olemaan, jos sitä ei rakenneta sinne?”
Tällä mahtavalla lauseella Fernando Pessoa vähättelee ajatusta siitä, että taito on potentiaalisi. Ei ole niinkään kyse hyveistä tai kyvyistä, joita tarvitset taitojesi määrittämiseksi, vaan ennemminkin siitä miten tekosi määrittävät kykysi ja millä todella on merkitystä.
Kuolema, ikuinen teema
Kuolemasta puhuttaessa hän sanoi: ”Kun itse näen kuolleen ihmisen, se näyttää lähdöltä. Ruumis luo minulle vaikutelman hylätystä puvusta. Joku lähti, eikä hänen tarvinnut pitää tuota aiemmin pitämäänsä ainutlaatuista vaatetta enää yllään.” Tämä kaunis lause kuvaa kehon olevan vain todellisen minämme ulkokuori. Jonkun läsnäolo jättää meidät kuollessamme. Kuollut keho ei enää edusta tuota ihmistä. Kuollutta henkilöä ei enää yksinkertaisesti ole olemassa.
Fernando Pessoa on yksi sellaisista runoilijoista, jota ei voi unohtaa luettuaan hänen teoksiaan. Hänen runoissaan yhdistyvät poikkeuksellinen herkkyys ja ihailtava selkeys. Hänen kirjoittamissaan runoissa on mahtavia paljastuksia, jotka voivat todella ravistella meidän uskomuksiamme.