Ei, et ole huono äiti
Näyttää siltä kuin ihmiset etsisivät mitä tahansa syytä mennä “taistelutilaan”. Sota on valloillaan äitiydestä puhuttaessa, sekä siitä mitä huonona äitinä oleminen tarkoittaa. Mutta kuten tavallista, ainoat jotka siinä loukkaantuvat, ovat naiset itse.
Pahinta kaikessa on se, että äidit itse loukkaavat toisiaan tuomiten toisiaan todella rajulla tavalla siinä kuinka he toimivat vanhempina. Aivan kuin olisi vain joitakin oikeita tapoja tehdä asiat ja kaikki muu on väärin.
Valitettavasti on totta, että on aina ollut ja tulee aina olemaan äitejä jotka hylkäävät tai suhtautuvat välinpitämättömästi lapsiinsa. Jopa näissä tapauksissa meidän ei pitäisi välttämättä tyrmätä naista huonona äitinä, vaan ennemminkin naisena, jolla on ongelmia. Ehkä hän on tehnyt virheen tai huonon päätöksen elämässään eikä tiennyt mitä muuta hän voisi tehdä.
Mutta nämä naiset itse kantavat päätöstensä taakkaa koko elämänsä ajan. Nämä ovat kuitenkin äärimmäisiä tapauksia, emmekä vertaa niitä niihin äiteihin jotka rakastavat lapsiaan ja tekevät kaikkensa antaakseen heille vain parasta.
Vaikka meillä kaikilla onkin oma tapamme käsittää äitiys ja omat ajatuksemme siitä mitä haluamme opettaa lapsillemme, ei se välttämättä tarkoita sitä että se olisi paras ja ainoa tapa kaikille äideille.
Meidän pitää olla suvaitsevaisia muita äitejä kohtaan, jotka valitsevat eri tavan kasvattaa lapsensa. Niin kauan kun lapsi tai äiti ei vahingoitu ja he ovat onnellisia, mikä siinä on ongelmana?
Miksi et ole huono äiti
Et ole huono äiti jos otat päätöksissäsi huomioon sekä lapsesi hyvinvoinnin että oman hyvinvointisi. Vaikka asiantuntijat suosittelevatkin tiettyjen vanhemmuuden suuntaviivojen seuraamista, yleensä äiti on todella se joka viettää tunteja lapsensa kanssa. Hän on se, joka todella tuntee lapsen ja hänellä on pääsy kaikkeen siihen tietoon mitä kenelläkään muulla ei ole.
Meitä kritisoidaan mikäli imetämme liian pitkään, mutta meitä kritisoidaan myös mikäli käytämme äidinmaidonkorviketta. Ihmiset arvostelevat meitä, jos nukumme lapsemme kanssa samassa sängyssä siihen-ja-siihen ikään asti, mutta myös jos laitamme hänet nukkumaan yksin silloin kun hän on vielä “liian nuori”. Ei ole oikein antaa lapsen tottua sylissä olemiseen, mutta on myös väärin antaa heidän itkeä kehdossaan… Teemmekö todella kaiken niin huonosti?
Ei suinkaan. Meillä menee hyvin. Teemme asiat parhaalla tietämällämme tavalla niin kauan kun toimimme rakkaudesta. Loppujen lopuksi se on mitä lapsi oikeasti ymmärtää ja me ajattelemme hänen parastaan.
Koska kaikki lapset eivät ole samanlaisia: jotkut kokevat kauheaksi sen ajan jolloin he joutuvat olemaan yksin huoneessaan. Toisilla taas ei ole siinä mitään ongelmaa ja he voivat nukkua rauhassa. On vauvoja, jotka eivät saa tarpeeksi rintamaitoa ja tarvitsevat jotakin korvaamaan sitä. Toiset kasvavat mainiosti rintamaidon avulla.
Mikä hyöty on siinä, että siirtää lapsensa lopullisesti omaan huoneeseensa kuuden kuukauden kuluttua, jos molemmat tulevat siitä surulliseksi? Miksi pakottaisit itsesi imettämään, jos se saa sinut hyvin ahdistuneeksi ja siirrät sen tunteen sitten tuohon pikkuiseen vauvaan? Äitiyden negatiiviset tunteet saavat nyt riittää! Nautitaan tuosta ajasta ja ollaan onnellisia. Kiitos tieteen ja terveen järjen, on prosessista mahdollista tehdä helpompi.
Älä ole ekstremisti itsesi tai muiden kanssa
Parasta mitä voimme äiteinä tehdä on olla kohtuullisia päätöksissämme ja jopa kohtuullisempia muita äitejä arvostellessamme. Ei ole kyse jokaikisen vanhemmuudesta kertovan kirjan lukemisesta ja sen tekemisestä mitä niissä sanotaan, vain siksi että painettu sana sanoo niin.
Siinä on kyse myös vaistojesi huomioon ottamisesta, siitä mitä ne kertovat sinulle. Tunne olosi hyväksi tekemistäsi päätöksistä ja pääse yli tavasta arvostella itseäsi kovasti. Tärkein asia on se, että sekä sinä että lapsesi olette onnellisia ja terveitä kaikilla tasoilla: fyysisesti ja henkisesti. Se on paras merkki siitä, että suoriudut hyvin tästä äitinä olemisesta.
Oikea tapa mokata
Ei koskaan unohdeta sitä, että olemme ihmisiä ja meillä on oikeus tehdä virheitä ja korjata ne. Et ole huono äiti vain koska mokasit. Voimme aloittaa alusta ja korjata virheemme, eikä se tule olemaan maailmanloppu.
Äitien täytyy tukea toisiaan, ja ennen kaikkea arvostaa toisiaan. Jos et pidä arvosteltuna olemisesta, älä myöskään arvostele muita äitejä, vaikka et olisikaan samaa mieltä heidän kanssaan.
Jos kaipaat ohjeita tai neuvoja, juttele asiantuntijan kanssa. Ei ole hyvä idea korjata toisen äidin tapaa toimia, jos se poikkeaa sinun tavastasi. Älä ole ekstremisti; kohtuus on aina paras tapa. Älä menetä näkyvistäsi tärkeintä asiaa: parasta mitä lapsi voi ikinä saada on johdonmukaiset vanhemmat, jotka rakastavat häntä.
Onnittele itseäsi siitä kuinka hyvä äiti olet, äläkä anna itsellesi selkään jos joskus epäonnistut. Lapsen kasvattaminen ja opettaminen ovat prosesseja jotka voivat olla aivan erityisiä, mutta ne ovat myös osa elämää. On aika hyväksyä virheet osana vanhempana olemista. Sinä et ole huono äiti.