Demosthenes, suuri änkyttävä puhuja

· 7.6.2019

Demosthenes muistetaan historiassa yhtenä suurimpana antiikin Kreikan puhujana. Tämä on jo itsessään suuri saavutus. Mutta yllättävä osa tästä tarinasta on kaikki se, mitä hän teki kunnian vuoksi. Hänen tarinansa on yksi mieltä ylentävimmistä tarinoista ikinä.

Demosthenesilla oli monta fyysistä puutetta, joista hänen oli päästävä yli. Hänen terveytensä oli heikko, ja hän sairasteli jatkuvasti. Mutta hänen vakavin tilansa oli änkyttäminen. Tämä oli tietenkin suuri este hänen tiellään kohti julkisuutta, jota hän niin janosi. Mutta sinnikkyydellä ja kovalla työllä hän viimeinkin löysi tavan, jolla hänen äänensä ja ajatuksensa tulivat kuulluksi.

”Demosthenes, mikä taito hänellä olikaan, taito jonka hän sai luonnosta, ja mitä hän harjoituksella lisäsi. Hän käytti puhetaidossaan kaikkea. Energiassa ja kiihkeydessä hän ylitti kaikki kilpailijansa, jotka olivat häntä vastaan keskustelupaikoilla.”

-Plutarkhos-

Demosthenes syntyi Ateenassa vuonna 384 eaa. Hän oli osa varakasta perhettä. Hänen isänsä oli kauppias ja siksi he eivät olleet aristokraattisia. Nämä pitivät kaupankäyntiä arvottomana tunnustukselle. Tästä huolimatta tämän suuren puhujan isä oli vauras. Hän omisti mm. veitsitehtaan, huonekalutehtaan ja asevaraston.

Kun Demosthenes oli 7-vuotias, hän kohtasi yhden elämänsä suurimmista haasteista. Hänestä tuli orpo. Hänen perintönsä uskottiin kolmelle holhoojalle, kunnes hän olisi tarpeeksi vanha.

Kaksi heistä oli hänen isänsä veljenpoikia, ja yksi lapsuudenystävä. Nämä väliaikaiset holhoojat tuhlasivat hiljalleen tämän suurenmoisen perinnön. Kun Demosthenes oli tarpeeksi vanha saadakseen perinnön itselleen, siitä ei ollut mitään jäljellä. 

Demostheneen patsas

Demostheneen legenda

Demosthenes sai asemalleen sopivan koulutuksen. Hänellä oli monia vakavia terveydellisiä ongelmia, mutta hän oli utelias ja motivoitunut oppilas, joka halusi aina oppia lisää. Siksi hänestä tuli kyltymätön lukija. Demostheneesta tuli aikansa yksi koulutetuimmista nuorista. Hänen ympärilleen on itse asiassa luotu kokonainen tarina, johon saattaa kuulua hieman todellisuutta, ja myös pelkkää legendaa.

Tämä nuori ateenalainen halusi olla Kreikan suurin puhuja. Hän oli kiinnostunut politiikasta, ja hän halusi että hänen ajatuksillaan olisi niin paljon vaikutusta kuin hän uskoi niiden ansaitsevan. Hän opiskeli siis huolellisesti suurten puhujien puheita.

On sanottu, että jo nuorena hän pyrki antamaan ensimmäisen ”konferenssinsa”, ja että se oli fiasko. Sanotaan, että yleisö buuasi hänelle. Tämä johtui siitä, että Demostheneella oli vakava ongelma: hän änkytti.

Änkyttämisen vuoksi häntä ei ymmärretty. Kerrotaan, että joku yleisöstä huusi hänelle: ”hengitä ilmaa keuhkoihisi, älä aivoihisi!”. Tämä vaikutti Demostheneen suuresti. Hän oli kuitenkin päättäväinen tavoitteensa saavuttamisessa näistä esteistä huolimatta, jotka siihen aikaan vaikuttivat niin suurilta.

Kehitysprosessi

Demosthenes piti tätä pilkkaa ja kritiikkiä haasteena hänen luonteelleen. Hän kasvoi yksin, mikä oli vahvistanut hänen luonnettaan. Täten hän päätti taistella omia rajoituksiaan vastaan voidakseen olla sitä mitä hän halusi olla: paras puhuja. Kukaan ei uskonut, että hän voisi saavuttaa tämän: kuinka joku änkytyksestä kärsivä voisi pitää suuria puheita?

Tämän tarinan tai legendan mukaan Demosthenes asetti itselleen ankaran järjestelmän päästäkseen yli näistä vastoinkäymisistä. Ensimmäiseksi hän ajoi päänsä kaljuksi. Tuohon aikaan oli paheksuttavaa näyttäytyä julkisuudessa ilman hiuksia. Hän ajoi päänsä kaljuksi, jotta hänen olisi pakko olla sisällä, kuluttaen kaiken aikansa tavoitteensa saavuttamiseksi. Demosthenes harjoitteli puhumista aina aamuun asti.

Demosthenes ja kuuntelijajoukko

Kun ensimmäiset auringonsäteet loistivat taivaalla, hän meni rannalle. Siellä hän huusi auringolle kaikella voimallaan. Hänen tavoitteenaan oli vahvistaa keuhkojaan. Hän otti vastaan tuon tuntemattoman henkilön neuvon, joka pilkkasi häntä aikaisemmin.

Tämän rituaalin suorittamisen jälkeen hän palasi kotiin harjoittelemaan. Hän teki tämän todella erikoisella tavalla. Hän pisti suuhunsa kourallisen kiviä ja veitsen hampaidensa väliin. Hän pakotti itsensä puhumaan änkyttämättä.

Useiden vuosien harjoituksen jälkeen Demosthenes onnistui puhumaan normaalisti. Siitä lähtien hän otti osaa aktiivisesti kaupungin laillisiin ja poliittisiin tapahtumiin. Sanotaan, että tuhannet ihmiset ottivat hänen puheensa vastaan suosiohuudoin. Sen lisäksi että hän oli hyvä puhuja, hän oli myös suurenmoinen kirjailija. Itse asiassa nykyäänkin, yli 2 000 vuotta myöhemmin, hän on edelleen yksi historian mielenkiintoisimmista hahmoista. 

  • Demóstenes, & de Oca, F. M. (1979). Discursos. Porrúa.
  • Demóstenes, & Eire, A. L. (1995). Discursos políticos. Planeta DeAgostini.
  • Demóstenes, & Ciriza, V. C. (1987). Las cuatro filipicas. Bosch.
  • López Eire, A., & Colubi Falcó, J. M. (1985). Demóstenes. Discursos políticos II.