Ataksia: oireet, aiheuttajat ja hoito

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut María Alejandra Castro Arbeláez

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Ataksia on raskas ja uuvuttava tila. Tämä kliininen oire häiritsee päivittäisten aktiviteettien normaalia kehitystä.

Monet eri asiat voivat vaikuttaa terveyteemme ja siksi myös elämämme laatuun. Ne voivat vaikuttaa myös liikuntakykyymme. On itse asiassa olemassa eräs todella luonteenomainen kliininen oire, nimeltä ataksia, jolle on luonteenomaista koordinaatio-, ryhti-, ja tahdonalaiset hallintaongelmat. 

Tämä kliininen oire koostuu lihasten hallinnan puutteesta liikkeen suorittamiseksi. Se voi ilmestyä monista eri syistä. Tässä artikkelissa aiomme käsitellä sen aiheuttajia, diagnoosia ja hoitoa.

Mitä ataksia on?

Sana ataksia tulee muinaisen kreikan kielestä ja tarkoittaa ”ilman järjestystä.” Kyseessä on kaikkien liiketyyppien koordinaation muuttumisesta ilman halvausta. Ataksia voi vaikuttaa kävelemiseen, vartaloon, raajoihin tai näiden yhdistelmään. Tämän lisäksi se voi ilmestyä myös seuraavina oireina:

• Silmävärve: Tahattomat ja hallitsemattomat silmän liikkeet.
• Vaikeudet ääntää sanoja ja ääniä.
• Hypotonia: Vähentynyt jännitys tai lihasjänteys.
• Dysmetria: Tila, joka estää yksilöä suorittamasta motorisia toimintoja, jotka sopeutuvat vaadittuun etäisyyteen.
• Dysdiadochokinesia: Heikentynyt kyky suorittaa muuttuvia liikkeitä nopeasti.
• Nielemisvaikeus.
• Kävelemisvaikeudet tai jopa täydellinen kävelykyvyn katoaminen.
• Koordinaation ja tarkkuuden puute.
• Kognitiiviset muutokset (koskien ajatteluprosesseja).
• Emotionaaliset muutokset: Aiheuttaa emotionaalista epävakautta, sillä kyseessä on todella rasittava tila.

Ataksia voi ilmestyä jonkin sairauden ohella, kuten esimerkiksi multippeliskleroosin ohella. Se voi kuitenkin ilmestyä myös yksin, vaikka tätä tapahtuu harvemmin. Sekä lapset että aikuiset voivat kärsiä ataksiasta. Itse asiassa, Salman et al (2013) suorittivat tutkimuksen, jossa he analysoivat kroonisen ataksian epidemiologiaa lapsissa. Kyseinen tutkimus julkaistiin Developmental Medicine and Child Neurology –aikakauslehdessä.

Mikä aiheuttaa ataksiaa?

Hankittu ataksia: ilmestyy johtuen toisesta patologiasta, josta potilas kärsii.

• Myrkyt: Johtuu esimerkiksi hiilimoniksidista tai alkoholistin pikkuaivojen rappeutumisesta.
• Autoimmuunisairaus: Tällainen ataksia voi olla gluteenin aiheuttama tai sellainen, jolla on tekemistä paraneoplastisen subakuutin pikkuaivojen rappeutumisen kanssa.
• Ravinnollinen puutos: Esim. E-vitamiinin puutos, Wernicke-Korsakoff-oireyhtymä, ja subakuutin yhteinen rappeutuminen.
• Neurodegeneratiiviset sairaudet: Esimerkiksi multippeliskleroosi ja spinoserebellaarinen ataksia.
• Kasvaimet: Kasvaimet kuten medulloblastooma, astrosytooma, ja hemangioblastooma voivat aiheuttaa ataksiaa.

Geneettinen ataksia: Tällainen ataksia on perittyä ja voi olla autosomaalisesti väistyvää tai dominoivaa.

• Väistyvä: Freidrichin ataksia on kaikkein yleisin. Sitä aiheuttaa selkäjuuren gangliosoluissa, spinoserebellaarisissa kanavissa ja kortikospinaaliradassa, ja dentaattiytimessä tapahtuva neurodegeneraatio.
• Dominoiva: riippuen sairauden kulusta, tämä voi olla hajanaista tai progressiivista. Dominoivasta ataksiasta voidaan löytää spinoserebellaarinen ataksia, synnynnäinen pikkuaivojen ataksia, serebellaarinen vermis-aplasia.

Kuten voidaan nähdä, ataksioita on olemassa eri tyyppejä. Tähän tilaan ei ole olemassa parannusta, mutta on olemassa eri hoitoja, jotka voivat auttaa siitä kärsiviä potilaita.

Ataksian diagnosoiminen

On olemassa eri testejä, jotka voivat diagnosoida ataksian:

• Sormi-nenä: Tässä potilasta pyydetään koskettamaan nenän päätä etusormella. Sitten potilasta pyydetään koskettamaan tohtorin etusormea.
• Kantapää-polvi: Potilaan on oltava makuuasennossa. Tohtori pyytää potilasta asettamaan kantapää toisen jalan polvelle, ja sitten laskemaan sitä pitkin säääriluuta. Potilas suorittaa tämän silmät sekä suljettuna että auki.
• Nopean vuorottelun harjoitus: Tohtori pyytää potilasta kiertämään molemmat kädet samanaikaisesti molempiin suuntiin.
• Elektromyogrammi: Kyseessä on hermojen johtamiskoe.
• Psykodiagnoosi: Neurologiset tutkimukset, jotka arvioivat potilaan eksekutiiviset toiminnot.

Ataksian hoito

Tämän tilan hoito on rajoittunutta eikä se ole tälle sairaudelle ominaista. Hoidolla on enemmän taipumusta olla kohdistettuna kuntoutukseen.

Tämän lisäksi psykologinen väliintulo on tärkeää. Ensiksi, tässä autetaan potilasta ymmärtämään mitä hänelle tapahtuu. Seuraavaksi, potilasta autetaan oppimaan tunteiden ja ajatustenhallintaa koskien tätä tilaa. Lopuksi myös potilaan hoitajien on otettava osaa tähän psykologiseen väliintuloon, jotta myös hoitaja voi oppia pitämään potilaasta parempaa huolta.