Asuintila vaikuttaa mielenterveyteen
Jotkut puhuvat Feng Shuista ja toiset tilapsykologiasta. Emme aio syventyä kumpaankaan näistä tieteenaloista, mutta voimme luottavaisin mielin todeta, että oma asuintila vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen joko positiivisella tai negatiivisella tavalla.
Psykologia ja arkkitehtuuri ovat kaksi alaa, jotka saattavat vaikuttaa melko etäiltä. Niillä on kuitenkin tiettyjä yhtäläisyyksiä ja molemmat voivat vaikuttaa mielialaan. Itse asiassa sekä luonnollisten että rakennettujen tilojen vaikutuksia ihmisen psyykeen tutkitaan parhaillaan. Siksi tilapsykologiasta on suurta hyötyä, jos etsit järjestyksessä olevaa ympäristöä, joka sisältää rauhan ja tyyneyden elementtejä.
Tilapsykologia ja sen käyttö eduksesi
Tilapsykologia on hyvin tutkittu käsite. Se sai suuren merkityksen koronaviruspandemian aikana, kun kansanterveydellisistä syistä kaikkien piti jäädä kotiin. Se on poikkitieteellinen metodologia, joka tutkii ihmisten elintilojen ominaisuuksien suhdetta ja niiden vaikutusta heidän käyttäytymiseensä ja rentoutumisen tunteisiinsa.
Tämä ala koskee sitä, kuinka kodin suunnittelu, organisointi ja sisustus voivat vaikuttaa mieleen. Mukana on myös työ- ja opiskelutilat, kuten toimistot ja luokkahuoneet. Tässä artikkelissa keskitymme koteihin, koska on arvioitu, että ainakin 75–80 prosenttia elämästämme tapahtuu niissä.
On varmasti totta, että asuintilallasi on tavalla tai toisella vaikutus jokapäiväiseen elämääsi. Esimerkiksi pimeässä tilassa asuminen voi aiheuttaa laiskuuden tunteita. Jos on kylmä, se voi herättää pelon tunteita. On vahvistettu, että kodin fyysinen ympäristö voi olla mahdollinen stressin lähde, koska se voi heikentää elämänlaatua.
Sisustus vaikuttaa mielenterveyteen
Tilojen “energia” ja tapa, jolla se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, ei johdu pelkästään tavasta, jolla tila on järjestetty. Toimintaamme vaikuttaa myös tilan sisustus. Kuvittele esimerkiksi, että astut valtavaan huoneeseen, jossa on korkea katto, suuret ikkunat ja hienot verhot. Miltä sinusta tuntuu? Saatat kuvitella olevasi palatsissa. Haluat luultavasti seistä siellä ja ihailla paikkaa.
Kuvittele nyt, että astut samaan huoneeseen, jossa on sama sisustus, mutta tällä kertaa yhdellä seinällä on suuri maalaus. Kuvittele, että maalaus on pelottava. Se on synkkä kohtaus, etkä tiedä miten tulkita sitä. Se saa sinut tuntemaan pelkoa. Haluatko jäädä sinne? Todennäköisesti et.
Jos et halua näin tapahtuvan kotonasi tai toimistossasi, sinun on pohdittava valitsemaasi sisustusta ja huonekaluja. Valitse ne, jotka välittävät harmonian, luovuuden ja rauhallisuuden tunteita tai ne, jotka ovat mielestäsi tarpeellisia ja mukavimpia hyvinvointisi kannalta.
Neljä vinkkiä sen varmistamiseksi, että asuintila vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen
Sotkuinen tila voi aiheuttaa epämukavuuden ja epätoivon tunteita. Lisäksi se voi vähentää sekä tuottavuuttasi että energiaasi yksinkertaisissa tehtävissä, kuten ruoanlaitossa tai keskittymistä vaativissa tehtävissä. Tilapsykologia viittaa myös siihen, että asuintilasi voi herättää onnen, ilon, energian, tuottavuuden ja ylipäätään hyvinvoinnin ja mukavuuden tunteita.
Tässä on neljä vinkkiä, joiden avulla voit varmistaa, että asuintilasi herättää sinussa hyvinvoinnin tunteita.
1. Yritä pitää järjestys
Oletko koskaan kuullut jonkun sanovan “Tämä paikka antaa minulle huonoja viboja”? Olet ehkä itse sanonut jotain vastaavaa. Eivät vain ihmiset ole vastuussa näiden huonojen tunteiden luomisesta. On todellakin joitakin yksinkertaisia elementtejä, joita et ehkä edes harkitse, mutta jotka voivat herättää sinussa ajatuksia tai tunteita siitä, ettet halua olla siellä.
On hyvä muistaa, että talo, toimisto ja luokkahuone voivat olla pieniä ja peruskuntoisia ilman ylellisyyttä, mutta jos järjestystä ei ole, on mahdotonta luoda miellyttävää tunnelmaa. Kaiken on oltava paikallaan, jotta voit tuntea olosi rauhalliseksi etkä ole ahdistunut, koska on sotkuista.
2. Tuo harmoniaa tiloihisi
Et tarvitse kalliita huonekaluja luodaksesi harmoniaa asuintilaasi. Esimerkiksi jos tilaa on vähän, pari tuolia pienen pöydän ja kirjahyllyn vieressä on kaikki mitä tarvitset harmonisen lukutilan luomiseksi.
Muista, että harmonian tuomiseksi kotiisi on pidettävä mielessä sen järjestys, huonekalut ja myös seinien värit. Väripsykologian näkökulmasta valkoiset ja beigen sävyt edistävät rauhallisuutta ja rentoutumista. Toisaalta siniset ja vihreät luovat rauhallisuutta ja vakautta herättämällä yhteyden luontoon.
3. Hyvä valaistus
Rauhallinen mieli tarvitsee valoa. Suljetuissa tiloissa se luo tilan, harmonian, eleganssin ja rauhallisuuden tunteita, varsinkin jos kyseessä on luonnonvalo tai lämmin valo. Tietysti päivittäisistä toiminnoistasi riippuen pimeämpi ympäristö saattaa olla ajoittain tarpeen, mutta epäilemättä valo auttaa luomaan paremman ympäristön ja siten edistämään yleistä hyvinvointia.
Ota myös huomioon se tosiasia, että pitkäaikainen altistuminen siniselle valolle yöllä voi vaikuttaa kehon biologiseen kelloon ja aiheuttaa unettomuutta ja ennenaikaista ikääntymistä. Siksi kannattaa hankkia äly-LED-valaistusjärjestelmä säätämään kotisi valojen väriä ja voimakkuutta erityisesti nukkumaanmennessä.
4. Integroi luonto kotiisi
Sisäkasveilla ja kukilla on kyky tuoda rauhaa ja mielenrauhaa. Tästä syystä niin sanottu biofiilinen muotoilu on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Se on ulko- ja sisäympäristöjen hallinta- ja kehittämisjärjestelmä, joka perustuu luonnon rooliin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantajana.
Suosittelemme sisäkasveja luonnon elementtien integroimiseksi kodin sisustukseen. Hyödynnä myös luonnonvaloa, veden läsnäoloa ja hyvää ilmanvaihtoa. Lisäksi, jos olet tarpeeksi onnekas, suora näkymä viheralueille ulkona luo sisäisen yhteyden ja rentoutumisen tilan.
Asuintila vaikuttaa mielenterveyteen
Nyt kun tiedät ympäristösi ja asuintilasi positiiviset ja negatiiviset vaikutukset, on aika alkaa kiinnittää niihin enemmän huomiota, jos haluat parantaa yleistä hyvinvointiasi. Pyri pitämään kotisi siistinä ja puhtaana ja varmista, että sinulla on hyvä valaistus ja kasveja, jotka yhdistävät sinut luontoon. Tämä saa sinut tuntemaan olosi turvalliseksi, mukavaksi ja rauhalliseksi tilassa, jossa vietät suurimman osan elämästäsi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Glynn LM, Davis EP, Luby JL, Baram TZ, Sandman CA. (2021). A predictable home environment may protect child mental health during the COVID-19 pandemic. Neurobiol Stress. 2021 Jan 6;14:100291. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33532520/
- Paillie, F. Parkinson, J. Pantoja R. (2018). Psicología del Espacio (The Psychology of Space). Conscious Cities Anthology 2018: Human-Centred Design, Science, and Technology. https://theccd.org/article/37/psicologia-del-espacio-the-psychology-of-space/
- Schmeer KK, Yoon AJ. (2016). Home sweet home? Home physical environment and inflammation in children. Soc Sci Res. 2016 Nov;60:236-248. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27712682/
- Lotito, F., (2009). Arquitectura psicología espacio e individuo. Revista AUS, núm. 6, 2009, pp. 12-17 https://www.redalyc.org/pdf/2817/281723479003.pdf
-
Schweitzer, M., Gilpin L., & Frampton, S., (2014). Healing Spaces: Elements of Environmental Design That Make an Impact on Health. The Journal of Alternative and Complementary Medicine. Vol. 10, No. supplement 1. https://www.liebertpub.com/doi/abs/10.1089/acm.2004.10.S-71
- Evans, G., (2003). The built environment and mental health. Journal of Urban Health volume 80, pages 536–555. https://link.springer.com/article/10.1093/jurban/jtg063
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.